Artikkelit

Immateriaalioikeudet kuluista rahaksi Kiinan markkinoilla

Kolster China Desk™ kannustaa suomalaisia yrityksiä menemään Kiinan markkinoille. Kolsterin lakimies ja Aasian markkinapäällikkö Jani Kaulo puhui IPR-kevätseminaarissa Oulussa immateriaalioikeuksien kaupallistamisesta ja antoi vinkkejä, miten yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan onnistua Kiinan markkinoilla.

12.05.2017

Jani Kaulo Oulussa

Kolster oli mukana järjestämässä perinteistä, vuosittain Oulussa järjestettävää IPR-kevätseminaaria. Tänä vuonna seminaari järjestettiin Maailman henkisen omaisuuden päivänä ja teemana oli immateriaalioikeuksien kaupallistaminen ja ansaintamahdollisuudet. Seminaariin osallistui noin 30 IPR-asiantuntijaa Oulun seudulta. Kolsterin lakimies ja Aasian markkinapäällikkö Jani Kaulo puhui seminaarissa immateriaalioikeuksien kaupallistamisesta Kiinassa otsikolla "IPR & Business Kiinassa".

Kiina matkalla innovaatioyhteiskunnaksi

Kiina pitää selvää ykköspaikkaa patenttihakemusten määrässä ennen USA:ta. Kiinassa ylitettiin miljoonan patenttihakemuksen raja vuonna 2015 ja sama tahti jatkui viime vuonna.

Kaikki IPR-rekisteröinnit ovat olleet Kiinassa voimakkaassa kasvussa jo useiden vuosien ajan. Vaikka kiinalaisten patenttihakemusten joukossa on paljon ns. epäkurantteja hakemuksia, kertovat luvut kuitenkin innovatiivisuuden voimakkaasta lisääntymisestä Kiinassa.

Kiinan kansallisen IPR-strategian mukaisesti tavoitteena on maan nostaminen seuraavalle tasolle valmistuksesta innovaatioyhteiskunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Historia on osoittanut Kiinan johdon tehokkuuden tavoitteiden toteuttamisessa. Näin ollen suomalaisyritykset tulevat joutumaan entistä kovemman haasteen eteen kilpailleissaan Kiinan markkinoilla, ei vain toisten ulkomaalaisten yritysten, vaan myös yhä innovatiivisempien paikallisten yritysten kanssa.

WIPO statistics

Lähde: WIPO Statistics Database

Tänä päivänä kiinalaiset yritykset keskittyvät vielä voimakkaasti valtavaan kotimarkkinaansa. On kuitenkin odotettavissa, että kilpailu on siirtymässä myös kansainvälisille markkinoille kiinalaisten yritysten laajentuessa ensin USA:han ja myöhemmin Eurooppaan.

Patent and trademark applications_WIPO

Suomalaisyritysten neljä askelta Kiinan markkinoille

Kiina kärsii edelleen ”made in China” -leimasta ja usein suomalaisyritykset eivät suhtaudu kiinalaisiin kilpailijoihin sillä vakavuudelle kuin olisi tarpeellista. Immateriaalioikeuksien näkökulmasta suomalaisyritysten tulisi ottaa seuraavat neljä askelta Kiinan markkinoille mennessään:

  1. Suunnittelu
  2. Kiina IPR-strategia
  3. Keskeisten immateriaalioikeuksien suojaaminen
  4. Immateriaalioikeuksien käyttö liiketoiminnassa

Varsinaisen markkinoille tulon pitäisi tapahtua vasta kun kolme ensimmäistä askelta on otettu.

Ensimmäinen askel on omaan liiketoiminta- ja teknologia-alaan perehtyminen Kiinassa. Markkinoilla menestymisen edellytys on, että yrityksessä osataan asemoida oma osaaminen ja vahvuudet suhteessa kilpailijoihin ja tiedetään, mitä immateriaalioikeuksia kilpailijoilla on. Suurin osa kiinalaisista yrityksistä toimii vain kotimarkkinoilla, ja yritykset ovat siten tuntemattomia ulkomaalaisille yrityksille.

Jos markkinaan perehtymisen kotiläksyt laiminlyödään, on myös riski, että loukataan jonkun toisen immateriaalioikeuksia Kiinan markkinoilla. Kiinalaisetkin yritykset osaavat tänä päivänä puolustaa ja hyödyntää immateriaalioikeuksiaan liiketoiminnan välineinä – tarvittaessa myös aggressiivisesti. Tässä vaiheessa siis kartoitetaan ja valitaan ne immateriaalioikeudet, jotka ovat keskeisiä Kiinan markkinoilla menestymisen kannalta.

Seuraava askel on IPR-strategian laatiminen Kiinan markkinoita varten. Tämän strategian pitäisi olla osa yrityksen laajempaa IPR-strategiaa, mutta Kiinan markkinat ja IPR-kentän erityispiirteet huomioiden. Tässä vaiheessa päätetään miten yrityksen brändiä, teknologiaa, know-how’ta ja liikesalaisuuksia hyödynnetään, suojataan ja puolustetaan Kiinan markkinoilla. Myös päätös jonkin tarvittavan immateriaalioikeuden hankkimisesta tulisi tehdä tässä vaiheessa.

Kolmannessa vaiheessa päätetään raameista miten, milloin ja missä laajuudessa yrityksen immateriaalioikeuksia suojataan. Tällaisia immateriaalioikeuksia ovat tavaramerkit, verkkotunnukset, patentit, mallioikeudet ja tekijänoikeudet.

Yrityksen päätavaramerkki tulisi rekisteröidä ensi vaiheessa sekä alkuperäisenä versiona, että siitä Kiinan markkinoille lokalisoituna kiinankielisenä versiona.

Jotkut alabrändit voidaan jättää rekisteröimättä vielä tässä vaiheessa. Kaikkia immateriaalioikeuksia ei välttämättä haluta julkistaa, jolloin rekisteröintien sijaan ne päätetään pitää liikesalaisuuksina (esim. teknologia). Jotkin rekisteröinnit voidaan toteuttaa suppeampina kustannussyistä. Tavaramerkit sen sijaan rekisteröidään yleensä laajemmalla tavara- ja palveluluettelolla kuin muissa maissa, koska Kiinassa tavaramerkkien kaappaaminen on varsin yleistä ja merkkien sekoitettavuutta tulkitaan eri tavalla kuin Euroopassa.

Kaikki nämä kolme vaihetta tulisi olla käytynä ennen markkinoille menoa. Se viimeinen eli varsinainen immateriaalioikeuksien kaupallistaminen tapahtuu vasta markkinoille menon jälkeen. Kiinaan tuotuja ja siellä suojattuja immateriaalioikeuksia tulisi hyödyntää markkinoinnissa, sopimuksissa ja tarjouksissa jne.

Immateriaalioikeuksiaan arvostava yritys myös valvoo markkinoita säännöllisesti esimerkiksi seuraamalla uusia alan patenttihakemuksia, uusia tavaramerkkihakemuksia sekä mahdollisia loukkauksia. Laaditun IPR-strategian mukaisesti immateriaalioikeuksia puolustetaan kun havaitaan loukkauksia tai ”liian lähelle tulevia” IPR-rekisteröintihakemuksia. Se varsinainen riihikuiva yritykselle tulee immateriaalioikeuksista useimmiten vasta siinä vaiheessa, kun arvokkaita eli tunnettuja ja/tai suojattuja immateriaalioikeuksia myydään tai lisensoidaan.

Patentinhaku

Edelleen monet mystifioivat immateriaalioikeuksien suojaamista ja IPR-kenttää laajemminkin Kiinassa.

Esimerkiksi kiinalainen patentinhakuprosessi on pääsäännöiltään hyvin samankaltainen kuin Suomessa ja muualla Euroopassa, vaikka se on joiltain osin muodollisempi. Patentin saa keskimäärin 2-4 vuodessa. Hyödyllisyysmalli eli ns. pikkupatentti, jonka saa helpommin ja nopeammin, on hyvin käyttökelpoinen mutta ulkomaalaisten valitettavan vähän käyttämä suojamuoto Kiinassa. Siitä voidaan kätevästi jatkaa patenttiin. Ulkomaiselle hakijalle äärimmäisen tärkeä asia on patenttivaatimusten kiinankielisten käännösten oikeellisuus. Käännösvirheet aiheuttavat merkittäviä ongelmia, ja siksi on ensiarvoisen tärkeää käyttää hyvää paikallista asiamiestä.

Tavaramerkkien lokalisointi

Kiinassa ei riitä, että rekisteröidään ainoastaan alkuperäinen länsimainen tavaramerkki.

Kiinassa kaikista suosituista tavaramerkeistä muodostuu ennemmin tai myöhemmin kiinankieliset vastineet, joilla ulkomaisetkin brändit voivat tulla tunnetummiksi kuin niiden alkuperäisillä länsimaisilla tavaramerkeillä. Siksi olennainen osa Kiinan markkinoille menoa on brändin lokalisointi, mikä tarkoittaa käytännössä kiinankielisen tavaramerkin sekä verkkotunnusten luomista, rekisteröintiä ja käyttöönottoa. Kiinankielistä tavaramerkkiä tulisi käyttää systemaattisesti alkuperäisen tavaramerkin kanssa niin, että markkinoilla osataan yhdistää näiden kahden tavaramerkin kuuluvan samalle yritykselle tai tuotteelle tai palvelulle.

Kolster CN

Lähtökohtaisesti Kiinassa vain rekisteröidyt tavaramerkit saavat suojaa, joten yhtään markkinoilla käytettävää tavaramerkkiä ei tulisi jättää rekisteröimättä. Ennen markkinoille menoa on myös suositeltavaa tehdä ns. ennakkotutkimus Kiinassa rekisteröidyistä aikaisemmista tavaramerkeistä, ellei tätä ole tehty jo suunnitteluvaiheessa.

Kiinassa länsimaisten tavaramerkkien kaappaaminen ja myyminen eteenpäin on joidenkin yritysten liiketoimintamalli ja siten valitettavan yleistä. Rekisteröintitodistuksen saa nopeimmillaan noin 1,5 vuoden kuluttua hakemuspäivästä.

Tekijänoikeuksilla kilpailuetua Kiinan markkinoilla

Kiinan IPR-järjestelmän kiistaton vahvuus on tekijänoikeuksien rekisteröintimahdollisuus.

Teoriassa tekijänoikeudet ovat automaattisesti voimassa myös Kiinassa, koska maa on liittynyt Bernin kansainväliseen sopimukseen tekijänoikeuksien suojasta. Käytännössä oikeuksien tehokas täytäntöönpano Kiinan viranomaisissa kuitenkin edellyttää rekisteröintitodistusta. Näin ollen on suositeltavaa identifioida Kiinan liiketoimintojen kannalta keskeisimmät tekijänoikeudet ja hakea niille rekisteröintiä Kiinan tekijänoikeusvirastosta, varsinkin, jos tekijänoikeuksilla suojattua teosta ollaan lisensoimassa kolmannelle taholle tai täytäntöön panemassa loukkausta vastaan.

Hakemusprosessi on suoraviivainen, nopea ja edullinen. Rekisteröinnin saa noin 4 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Kiinassa myös tavaramerkeiksi kelpaamattomia logoja voi rekisteröidä tekijänoikeuksina, mikä on Kiinan vahvuus.

Riihikuivaa lisensseillä

Yrityksen liiketoiminnan kannalta mielenkiintoisin vaihe on immateriaalioikeuksien hyödyntäminen myymällä tai lisensoimalla eteenpäin, mikä vihdoin tuo rahaa yritykselle.

Tässä prosessissa ensimmäinen vaihe on löytää potentiaalinen ostaja tai lisenssinsaaja. Ennen kuin potentiaalisen kumppanin kanssa lähdetään tosissaan neuvottelemaan, on syytä tehdä due diligence -tarkistus, jossa selvitetään vähintään kumppanin juridinen status ja nimenkirjoitusoikeus. Näitä tietoja ei saa Kiinassa luotettavasti kaupparekisterin internet-sivuilta. Kun ostajan tai lisenssinsaajan kanssa on päästy neuvottelutulokseen, osapuolet laativat kunnollisen sopimuksen, joka on kirjoitettu sekä englanniksi että kiinaksi.

Tavaramerkkilisenssi on suositeltavaa, vaikkei pakko, rekisteröidä viranomaiseen. Pankit edellyttävät rekisteröintitodistusta, jotta esimerkiksi rojalteja voidaan kotiuttaa ulos Kiinasta. Patenttilisenssille sen sijaan on saatava viranomaishyväksyntä, mikäli kyseessä on ns. rajoitettu teknologian ala. Sallittujen teknologioiden osalta lisenssin rekisteröinti riittää. Kiina julkaisee säännöllisesti katalogia, jossa on lueteltu kaikki sen hetkiset kielletyt ja rajoitetut teknologian alat. Jos teknologian alaa ei löydy listalta, on se luokiteltu sallituksi eikä kyseisen alan teknologiaan kohdistu rajoitteita.

chinadesk12

Kolster China Desk™ kannustaa suomalaisia yrityksiä menemään Kiinan markkinoille. Näillä neljällä askeleella onnistumisen mahdollisuudet paranevat merkittävästi.