Kansalliset patentit

Kansalliset patentit

Kansallista patenttia haetaan jättämällä keksintöä koskeva patenttihakemus kohdemaan patenttihakemuksia käsittelevälle viranomaiselle. Kansallinen patenttihakemus on mahdollista jättää myös kansainvälisen PCT-hakemuksen jatkona. Kansallinen patentti johtaa patenttiin ainoastaan kohdemaassa. Esimerkiksi Suomessa jätetty kansallinen patenttihakemus voi johtaa patenttiin ainoastaan Suomessa.

Kansallinen patenttiviranomainen (Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus) tutkii, täyttääkö keksintö uutuutta, keksinnöllisyyttä ja teollista käyttökelpoisuutta koskevat edellytykset. Jos patentoitavuuden ehdot eivät täyty, patenttivirasto antaa välipäätöksen, johon hakija voi vastata ja tietyin edellytyksin muuttaa hakemuksen patenttivaatimuksia, jotta niissä määritelty suojapiiri täyttäisi ehdot. Kun patentoitavuuden ehdot täyttyvät, hakemus hyväksytään.

Kansallisen viranomaisen toimintaa ohjaa aina kunkin maan kansallinen lainsäädäntö, joten suoraan eri kohdemaihin jätetyt patenttihakemukset voivat johtaa suojapiiriltään erilaisiin kansallisiin patentteihin.

Miksi ensimmäinen patenttihakemus kannattaa jättää Suomen virastoon?

Ensimmäisen patenttihakemuksen jättäminen Suomeen antaa usein arvokasta lisäaikaa miettiä kansainvälistä suojausta ja maavalintoja.

Kokemuksemme mukaan Suomen patentti- ja rekisterihallitus tekee hyvää ja nopeaa tutkimustyötä ja patentoinnin viranomaismaksut ovat lisäksi alhaiset useisiin muihin maihin verrattuna. Lähes kaikissa hakemuksissa saadaan ensimmäinen tekninen välipäätös etuoikeusvuoden* (12 kk) sisällä. Siksi on usein perusteltua, että ensimmäinen keksintöä koskeva hakemus jätetään Suomeen myös siinä tapauksessa, että patenttisuojaa on tarkoitus laajentaa koskemaan muita maita.

* Etuoikeusvuosi alkaa siitä päivästä, jolloin ensimmäinen patenttihakemus jätettiin virastoon. Etuoikeuden ansiosta patenttihakemusta käsitellään kohdemaassa kuin se olisi tehty päivänä, jolloin ensimmäinen patenttihakemus jätettiin virastoon.