Skip to content

Abloy – lukko, jota ei voi tiirikoida

06.09.2019

6.9.2019

Abloy-lukko on suomalaisen hienomekaanikko Emil Henrikssonin oivaltava innovaatio. Henriksson keksi, että kassakoneen sylinterissä kiertyvien haittalevyjen periaatetta voi soveltaa myös lukkoihin. Innovaatio sai laajan patenttisuojan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Kahlekuningas sidotaan kettingeillä. Kun rautaa on miehen ympärillä riittävästi, eikä liikkuminen ole enää mahdollista, kettingit liitetään yhteen lukolla. Kahlekuningas upotetaan vesialtaaseen, jossa hänellä on vain yhden hengenvedon verran aikaa tiirikoida lukko auki. Mies riuhtoo itseään, sekunnit kuluvat. Lukko ei aukea.

Abloy-lukkoa on ollut jo 110 vuotta lähes mahdoton tiirikoida.

Kuinka merkittävästä keksinnöstä Abloy-lukossa on kyse, Kolsterin patenttijohtaja Tapio Äkräs?

Abloy-lukko on kiistatta yksi merkittävimmistä suomalaisista keksinnöistä. Lisäksi se on mukana lähes jokaisen arjessa, kotona tai työpaikalla esimerkiksi ovilukkona. Modernien lukkojen lisäksi moni tunnistaa Abloy-riippulukon, joka on ulkonäöltään klassikko.

Hienomekaanikko Emil Henriksson patentoi Abloy-lukon perusidean jo 1900-luvun alussa, ja lukko lähti välittömästi valloittamaan markkinoita.

Uusi lukkorakenne, niin sanottu haittalevysylinterilukko, mahdollisti lähes rajattoman määrän erilaisia avaimia, joiden kopioiminen oli vaikeaa. Henrikssonin idea oli erinomainen: haittalevysylinterilukko on säilynyt toisena johtavana lukkorakenteena jo sata vuotta markkinoille tulonsa jälkeen.

Millaisten lukkojen kanssa Abloy kilpaili tulleessaan markkinoille?

1900-luvun alun parasta lukkotekniikkaa edusti amerikkalainen Yale-lukko eli tappihaittasylinterilukko. Tämä on edelleen yleisin lukkotyyppi.

Sylinterilukon periaate oli yksinkertainen: lukitussa asennossa sisäsylinterin kiertyminen ulkosylinterin sisällä estetään kaksiosaisilla, jousikuormitteisilla haittatapeilla. Kun avain työnnetään lukkopesään, haittatapit liikkuvat eri asentoihin avaimen reunan urien mukaan. Jos avain on oikea, kaikkien kaksiosaisten haittatappien yläosat ovat ulkosylinterin sisällä ja alaosat sisäsylinterin sisällä, eikä yksikään haittatappi enää estä sisäsylinterin kääntymistä avaimen mukana. Lukko voidaan avata. Lukon tiirikointi ja avaimen kopiointi on kuitenkin melko helppoa.

Abloy_Yale-lukko

Yale-lukko (lähde US-patentti 8158).

Miten Abloy-lukon patentointi starttasi?

Emil Henriksson keksi siis uudentyyppisen sylinterilukon, joka paransi lukon turvaominaisuuksia, mutta myös kiersi ansiokkaasti aiempaan teknologiaan liittyvät patentit. Voi olla, että sysäys tutkia lukkorakennetta aivan uudella tavalla johtui Henrikssonin hienomekaanikkotaustasta ja -kokemuksesta. Hän korjasi ja huolsi monenlaisia erikoislaitteita, kuten kassakoneita.

Joissakin mekaanisissa kassakoneissa laskutoimituksiin ja toimintaan hyödynnettiin haittalevysylinteriä. Henriksson oivalsi, että samaa periaatetta voitaisiin soveltaa myös lukkosylinterissä.

Hän alkoi kehitellä ideaa ja useiden kehitysvaiheiden ja -vuosien jälkeen päätyi hakemaan patentin FI7230 varmuuslukolle nimeltä "Henrikssonin patenttilukko" (1919). Patenttisuojaa laajennettiin samana vuonna muihinkin maihin, esimerkiksi Yhdysvaltoihin (US-patentti 1515318). Henriksson perusti yrityksen AB Lukkotehdas Oy, josta lyhennettiin tuotteelle nimi Abloy. Myös nimi suojattiin useilla tavaramerkeillä.

Millainen on Abloy-lukon sielunelämä?

Klassinen Abloy-lukkorakenne käsitti sylinterin (22) ja siinä joukon pyöreitä, keskipisteensä ympäri pyöriviä haittalevyjä (30), joiden keskustaan on muodostettu puoliympyrän muotoiset reiät avainta (28) varten. Lisäksi jokaisessa haittalevyssä (30) on ulkokehällään kolo (26) tietyssä kohdassa. Haittalevyjä ympäröivässä lukkosylinterin (22) urassa (20) oleva haittatanko (21) estää sylinterin pyörimisen ulkosylinteriin (18) nähden.

Poikkileikkaukseltaan puoliympyrän muotoiseen avaimeen (28) on työstetty koloja. Kun avainta kierretään lukossa, kukin haittalevy kiertyy kolon määrittämän kulman verran. Jos avain on lukkoon tarkoitettu, haittalevyjen (30) kolot asettuvat linjaan ja haittatanko (21) putoaa niiden muodostamaan uraan ja lukkosylinteri (18) voi vapaasti kääntyä. Jos lukkoon laitetaan väärä avain, haittalevyt kiertyvät vääriin kulmiin eivätkä kolot tule linjaan. Haittatanko pysyy lukkosylinterin urassa eikä lukko avaudu.

Abloy-lukon perusrakenne

Abloy-lukon perusrakenne (lähde US-patentti 1515318).

PÄÄKUVA: Abloyn lukkotehdas Joensuussa 1976 │Jaakko Julkunen, HS, Lehtikuva

Entä millaisia ovat digiajan lukot?

Voisiko elektroninen lukko toimia avaimen liike-energiasta generoidulla sähköllä? Tästä pohdinnasta syntyi toinen suomalainen lukkoteknologian menestystarina iLOQ.

Esittelemme Kolsterin 145. juhlavuoden kunniaksi joka kuukausi yhden kiinnostavan suomalaisen keksinnön tai patentin. 

Azipod®-ruoripotkuri – meriteollisuuden suunnannäyttäjä

ALD-teknologia – keksintö jokaisen suomalaisen taskussa

Kohosen kartta – itseoppivan tekoälyn mahdollistaja

AIV-rehu – suomalaisten keksintöjen aatelia

Saunakiuas – kivikasasta designtuotteeksi

Heteka – aikansa rautainen hittituote

Kolsterin ensimmäinen patentti palveli paperiteollisuutta 

OTA YHTEYTTÄ

Tapio Äkräs
tapio.akras@kolster.fi
050 524 2406

LUE MYÖS