10.4.2019

Missä menee patentoitavissa olevan keksinnön ja abstraktin idean raja? Eurooppapatenttiasiamiehemme Kati Vesterinen pureutui USA:n patenttiviraston uusiin tutkimusohjeisiin, joiden tavoitteena on selkiyttää keksintöjen patentoitavuuden arviointia Yhdysvalloissa.

Eurooppapatenttiasiamies Kati Vesterinen - Kolster

”Abstraktia ideaa ei voi patentoida”

USA:n patenttilain mukaan abstraktit ideat eivät ole patentoitavissa. Käytännössä niitä ei voi patentoida myöskään Euroopassa, koska keksinnön täytyy saada aikaan tekninen vaikutus. Yhdysvalloissa ja Euroopassa patentoitavuutta arvioidaan eri tavoilla. Tämä on tuonut lisähaastetta patentinhakuun ja keksintöjen patentoitavuuden ennakointiin erityisesti Yhdysvalloissa. Yleisesti ottaen siellä arvioidaan patentoitavuutta laveammin kuin Euroopassa.

Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirasto USPTO (United States Patent and Trademark Office) julkaisi jo muutamia vuosia sitten ohjeistuksen siitä, miten abstrakteja ideoita ja patentoitavuutta tulee arvioida. Ohjeistus jätti käytännössä edelleen paljon tulkinnanvaraa yksittäisille patenttitutkijoille, minkä johdosta viraston päätökset ovat olleet osin paitsi ennalta arvaamattomia myös keskenään epäjohdonmukaisia.

Tämän vuoden alussa Yhdysvalloissa tuli voimaan uusi, entistä selkeämpi ohjeistus abstraktien ideoiden määrittämiseksi. Nyt alalla toivotaan, että niin patenttiasiamiehet kuin patentin hakijatkin voivat entistä paremmin luottaa siihen, miten abstrakteja ideoita tulkitaan USA:n patenttivirastossa.

”Käyttöliittymät, tekoäly ja koneoppiminen vaativat erityishuomiota”

Kun USPTO:n patenttitutkija saa tutkittavakseen patenttihakemuksen, hänen täytyy muiden patentoitavuuskriteerien lisäksi tarkistaa, että kyseessä ei ole abstrakti idea. Täsmennetyn arviointiprosessin toivotaan johtavan keskenään yhdenmukaisiin tuloksiin sen sijaan, että patentoitavuus olisi yksittäisen tutkijan mielipiteen varassa ja tulkintalinjat määräytyvät tutkijakohtaisesti.

Abstrakteja ideoita ovat esimerkiksi matemaattiset konseptit, joita ihminen pystyy miettimään omassa mielessään. Jos ne kuitenkin saavat keksinnössä aikaan jonkin teknisen vaikutuksen, silloin nekin voivat olla patentoitavissa. Abstrakteja ideoita ovat myös tietyt ihmisen toiminnan organisointiin liittyvät menetelmät, kuten ihmisten välinen vuorovaikutus ja ohjeiden noudattaminen sekä ihmismielen toiminta, kuten havainnointi, arviointi ja päätökset.

Monilla toimialoilla merkittäviä patentoinnin sovellusalueita, joissa tutkija saattaa tulkita keksinnön abstraktiksi ideaksi, ovat käyttöliittymät, tekoäly ja koneoppiminen. Tällaisilla alueilla on erityisen tärkeää, että jo patenttihakemuksen laatimisvaiheessa abstraktin idean tulkintamahdollisuus rajataan tarkasti pois ja laaditaan hakemus siten, että se antaa hakijalle pelivaraa jatkokehityksessä sekä keksinnölle mahdollisimman laajan suojan myös tulevaisuudessa.

”Sanavalinnat ratkaisevat patentoitavuuden”

Patenttiasiamiehen kokemuksella ja osaamisella on aivan ratkaiseva merkitys siinä, myönnetäänkö keksinnölle patentti. Esimerkiksi jos keksintö liittyy vaikkapa graafisten ikonien uudelleen järjestämiseen kosketusnäytöllä, keksintö voidaan tulkita joko abstraktiksi tai ei-abstraktiksi ideaksi täysin riippuen siitä, miten hakemus on sanatarkasti laadittu.

Jos keksintö voidaan luokitella ihmismielen toiminnaksi, on erityisen suuri vaara, että keksintö tulkitaan abstraktiksi ideaksi. Keksintö sinänsä voi olla hyvä, arvokas ja myös patentoitavissa, mutta huonoilla sanavalinoilla saatetaan päätyä tilanteeseen, että keksinnölle ei saada patenttia. Kaikki kiteytyy lopulta siihen, miten hakemus on laadittu.

Esimerkissä, jossa keksintö olisi vaikkapa kosketusnäyttöpuhelimen erilaisia toimintoja käynnistävien ikoneiden uudelleen järjestäminen käyttäjäkohtaiseen tärkeysjärjestykseen sen mukaan, miten paljon käyttäjä kutakin toimintoa ja ikonia käyttää, on keksintö kytkettävä fyysiseen laitteeseen kuten kosketusnäyttöön ja siihen, mitä muuta konkreettista keksintöön mahdollisesti liittyy. Jos sen sijaan hakemus on laadittu niin, että ensin määritellään, kuinka paljon ikoneja käytetään ja sen pohjalta päätellään, miten tärkeä jokin tietty ikoni kullekin käyttäjälle on, prosessi on mahdollista ajatella mielessä puhtaasti ilman, että siihen liittyy mitään konkreettista teknistä toteutusta. Tässä tapauksessa keksintö ei olisi patentoitavissa.  

Jotta keksinnölle voi saada patentin, on sen siis oltava jollakin tavalla sidottu käytäntöön ja käytännön tekniseen sovellutukseen.  


LUE MYÖS

Ohjelmistoille uudet patentointiohjeet ─ tulkinnanvaraisuus säilyy

Onko sinulla käyttöliittymiin tai vuorovaikutteiseen teknologiaan kytkeytyvä keksintö, jonka patentoitavuudesta haluat keskustella asiantuntijan kanssa?

Ota yhteyttä

Kati Vesterinen
kati.vesterinen@kolster.fi
+358 50 486 7813

By Kolster

UUSIMMAT

KIINNOSTUITKO?

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat uusinta tietoa IPR-alalta.