22.11.2019

Patenttiasiamies Klaus Roitto aloitti Kolsterilla vuonna 1984. Hän muistaa pitkältä työuraltaan erityisesti keksinnöt, jotka näkyvät päivittäin katukuvassa. Viimeksi Roitto oppi uuden tavan saada nopeammin tietoa keksinnön patentoitavuudesta siinä tapauksessa, että keksintöä koskeva patenttihakemus on jätetty ensin Yhdysvaltoihin.

Onnistunut pakettihakemus lähtee keksinnön kuvaamisesta mahdollisimman ymmärrettävästi. Patenttiasiamiehen on sisäistettävä patentoitavan tuotteen toimintaympäristö ja keksinnön tausta ennen hakemuksen kirjoittamista. Patenttihakemuksessa ja myönnetyssä patentissa olevia virheitä ja puutteita ei tyypillisesti voida korjata jälkikäteen, joten kaikki tarvittava on onnistuttava saamaan hakemukseen kerralla mukaan. 

Onnistuneeseen patenttihakemukseen kuuluu, että patenttiasiamies pohtii ja selvittää asiakkaan kanssa keksintöä mahdollisimman laajasta näkökulmasta. On esimerkiksi mietittävä ja joskus myös selvitettävä, voidaanko keksintö toteuttaa muuten kuin asiakkaan kuvaamalla tavalla. Siten lopputulokseksi saadaan – asiakkaan kilpailijoiden harmiksi – hyvä ja tehokas patenttisuoja.

”Patenttihakemuksen tekeminen alkaa teknologian ja keksinnön toimintaympäristön ymmärtämisestä”

Yhteistyöni uuden asiakkaan kanssa alkaa tyypillisesti siitä, että keskustelemme lyhyesti puhelimitse keksinnöstä ja tarvittaessa myös patentoinnista. Useimmiten päädymme siihen, että asiakas lähettää minulle hieman tarkemman teknisen kuvauksen keksinnöstään. Kuvaus voi olla lyhyt kirjallinen selostus, johon liittyy piirustus. Tutustun keksinnön kuvaukseen, ja sen jälkeen käymme yhdessä läpi puhelimitse tai kasvokkain keksintöä ja siihen liittyvää teknologiaa. 

Jos keksintöön liittyy vahvasti sen tuotanto- tai toimintaympäristö, on suositeltavaa, että patenttiasiamies jo varhaisessa vaiheessa käy asiakkaan luona tutustumassa keksintöön tai prosessiin paikan päällä. Tällä tavalla patenttiasiamies pääsee tehokkaasti sisään keksintöön. Samalla poistuu vaara ajautua hakemuksen laadinnassa väärille raiteille.  

Olen ollut asiakaskäynneillä seuraamassa esimerkiksi tulisijojen ja perävaunujen valmistamista. Kun näen tuotteen ja keskustelen siitä asiakkaan kanssa, ymmärrän keksinnön paljon nopeammin kuin katsomalla esimerkiksi tehdaspiirustuksia. Paikan päällä keksintö näkyy aina kolmiulotteisena. Tehtaassa tuotteesta voi myös ottaa valokuvia, joilla pystyn virkistämään muistiani, kun laadin patenttihakemusta. Keksinnön ja sen ytimen ymmärtäminen pelkän kirjallisen selostuksen pohjalta voi myös vaatia turhaa pohdintaa, jolta vältytään, kun käydään katsomassa asiakkaan tuotanto- ja toimintaympäristöä.  

”Keksinnöt muuttuvat, mutta IPR:n ydin pysyy samana – alan kehitystä on seurattava”

Keksintöjen suurin muutostrendi on tällä hetkellä se, että informaatioteknologia on yhä useammin läsnä keksinnöissä. Informaatioteknologiaa yhdistyy myös perinteisiin toimialoihin, ja keksintöön liittyy yhä useammin mekaniikan lisäksi tietotekniikkaa. Keksinnöt voivat tyypillisesti myös koskea esimerkiksi teollisten prosessien automatisointia. Tekoälyä ja koneoppimista sisältävien keksintöjen suosio on tällä hetkellä suuressa kasvussa.  

Digitalisaatio on muuttanut myös patenttiasiamiehen työnteon tapoja. Kun aloitin, kaikki tehtiin kynällä ja paperilla. Tänä päivänä asiamiehen tärkein työkalu on tietokone.  

Vaikka IPR:n kova ydin on vuosien saatossa pysynyt ja pysyy samanlaisena, eli IPR:n perusperiaatteet säilyvät, lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Maat pyrkivät harmonisoimaan lainsäädäntöä, ja tätä on tapahtunut varsinkin EU:n alueella, mutta monissa maissa lainsäädäntö on muokattu suojaamaan kansallisia intressejä. Uskon, että patenttiasiamiehen työssä pitää tulevaisuudessa olla jatkuvasti enemmän tietoinen siitä, mitä globaalisti tapahtuu. Vain siten voimme tarjota asiakkaille parasta mahdollista palvelua.  

”IPR-alalla oppii jatkuvasti uutta” 

IPR-alalla on jatkuvasti opittavaa. Viimeksi oppimani asia on uusi tapa saada nopeasti arvio ja käsitys keksinnön patentoitavuudesta siinä tapauksessa, että keksintöä koskeva ensimmäinen patenttihakemus on jätetty Yhdysvaltoihin syystä tai toisesta. Syy on melko usein se, että keksijä on amerikkalainen. Kun ensimmäinen patenttihakemus jätetään Yhdysvaltoihin, sikäläiseltä viranomaiselta ei tyypillisesti saada tutkimustulosta vuoden sisällä – eikä nopeuttamispyyntö auta.  

Tämä tarkoittaa käytännössä, että patentinhakija ei saa patenttiviranomaiselta tutkimustulosta siihen mennessä, jolloin hänen pitää päättää, miten laajasti hän haluaa hakea keksinnölleen patenttisuojaa muissa maissa. Yritys voi siis joutua päättämään patentoinnista eri maissa ilman minkäänlaista tietoa siitä, onko keksintö patentoimiskelpoinen. Tilanne on luonnollisesti yritykselle kiusallinen.  

Opin, että yritys voi edellä mainitussa tapauksessa saada tutkimustuloksen vuoden sisällä patenttihakemuksen jättämisestä Yhdysvaltoihin toimimalla näin: Yritys jättää pian hakemuksensa jättämisen jälkeen samaa keksintöä koskevan patenttihakemuksen esimerkiksi Suomeen ja ilmoittaa samalla viranomaiselle kirjallisesti, että haluaa tutkimustuloksen etuoikeusvuoden sisällä eli vuoden sisällä Yhdysvaltain-patenttihakemuksen jättämisestä.  

Suomen viranomainen antaa tällaisessa tapauksessa tutkimustuloksen siihen mennessä, kun yrityksen on päätettävä patentoinnista muissa maissa laajemmin. Ilman tällaista menettelyä ja kirjallista pyyntöä vetoamalla jo jätettyyn Yhdysvaltain-hakemukseen tutkimustulosta ei saada Suomen patenttiviranomaiselta vuoden sisällä.

”Aloitin IPR-alalla jo vuona 1984”

Valmistuttuani Teknillisestä korkeakoulusta metallurgian diplomi-insinööriksi sain ensimmäisen työpaikkani Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:stä, jossa kirjoitin neljän vuoden ajan materiaalitekniikkaa koskevia julkaisuja. Nämä oppaat, jotka Suomen metalliteollisuuden keskusliitto julkaisi, oli suunnattu teollisuuden suunnittelijoille. Niiden tarkoitus oli helpottaa suunnittelijoita valitsemaan materiaaleja eri käyttökohteisiin ja tuotteisiin. Julkaisut perustuivat kirjalliseen selvitystyöhön sekä teollisuushaastatteluihin.

Eräänä päivänä näin lehdessä Kolsterin ilmoituksen, jossa kerrottiin avoimesta patenttiasiamiehen työpaikasta. Tehtävässä menestymisen kerrottiin edellyttävän kirjallista ilmaisukykyä, teknologian tuntemusta ja kielitaitoa. Sain paikan, siirryin Kolsterille vuonna 1984 ja täällä olen yhä.

Olen 35 työvuoteni aikana työskennellyt muun muassa konepaja- ja konetekniikan, kuljetus- ja rakennustekniikan, valmistus- ja materiaalitekniikan, metallurgian ja palotorjunta-alan tuotesuojauksen parissa.

”Jotkut keksinnöt näkyvät päivittäin katukuvassa”

Mieleeni ovat jääneet erityisesti sellaiset keksinnöt, jotka näkyvät katukuvassa.

Muistan, kun autoin asiakastamme patentoimaan kauppojen eteen sijoitettavan mainostelineen, jossa mainostetaan myytäviä tuotteita. Asiakas oli keksinyt lisätä telineeseen jouset, jotka mahdollistavat, että telineen kehys pääsi tuulen voimasta kääntymään telineen jalkarakenteeseen nähden, jolloin telineeseen kohdistuvat tuulivoimat pienenivät. Keksinnön ansiosta tuuli ei enää päässyt lennättämään telineitä pois paikaltaan. Näitä jousitettuja telineitä näkee edelleen ruokakauppojen edessä.

”Patenttiriidan ratkaisu 35-vuotisen urani kohokohta” 

35-vuotisen urani kohokohta on selvästi hetki, kun sain tietää Helsingin käräjäoikeuden päätöksen poikkeuksellisen laajassa patenttiriita-asiassa, joka kesti yli kymmenen vuotta.

Oikeuden päätöksen mukaan asiakkaani Langh Shipin patentti pysyi kilpailijoiden kumoamisyrityksistä huolimatta voimassa, ja  patentin mitätöintiä vaatineet yritykset joutuivat maksamaan hyvin suuret korvaukset asiakkaani patentin loukkauksesta. Oikeudenkäyntiprosessissa edustin asiakastani teknisenä asiantuntijana. Tämä tapahtui  noin kahdeksan vuotta sitten.

”Toimin kuuden vuoden ajan FICPIssä Suomen edustajana”

Kehitän ammattitaitoani seuraamalla alan kehitystä verkosta ja muista medioista sekä osallistumalla alan tapahtumiin. Keskustelen myös usein ulkomaalaisten kollegojeni kanssa muutoksista eri maiden ja alueiden IPR-lainsäädännössä. Patenttihakemuksia tehdessäni opin jatkuvasti ymmärtämään paremmin toimialoja, joiden parissa työskentelen.

Osallistun esimerkiksi Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen vuosittain järjestämään patenttipäivään, jossa informoidaan kuluneen vuoden merkittävistä IPR-alan tapahtumista ja vaihdetaan tietoja kollegojen kesken. Kuulun myös kansainväliseen FICPI-patenttiasiamiesjärjestöön, joka työllään vaikuttaa IPR-alan globaaleihin muutoksiin ja antaa jäsenilleen myös näistä sekä IPR-alan trendeistä tietoa. Vuosina 2003 –2009 toimin Suomen edustajana FICPIssä. Lisäksi olen ollut pitkään jäsenenä FICPIn työryhmässä, joka käsittelee kansainvälistä patentointia.

Ota yhteyttä

Klaus Roitto
klaus.roitto@kolster.fi
+358 50 524 2403


LUE LISÄÄ

Klaus Roiton vinkit, miten käytät mallisuojaa ja hyödyllisyysmallia tehokkaasti patentin rinnalla

Hyvän ja huonon patenttihakemuksen ero voi olla miljoona euroa

FICPI-yhteisö Kolsterin kansainvälisen kumppaniverkoston ytimessä

Asiakascase: Merenkulun innovaattori Langh Group käänsi kilpailijat asiakkaiksi patentoimalla rikkipesurit

 

By Kolster

UUSIMMAT

KIINNOSTUITKO?

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat uusinta tietoa IPR-alalta.