12.2.2019

Suomalaisten suunnittelijoiden designmatto kopioitiin, minkä jälkeen selvisi, että matto ei täyttänyt tekijänoikeussuojan kriteerejä. Luovan työn voi kuitenkin suojata tehokkaasti myös muilla tavoin, kertoo Kolsterin IPR-lakimies Juha Myllyoja.

Tekijänoikeusneuvosto linjasi äskettäin, että suunnittelijat Saana Sipilä ja Olli Sallinen eivät saa suunnittelemalleen designmatolle tekijänoikeuslain mukaista suojaa. Asiasta uutisoivat muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat tammikuussa.

Designmattoja valmistava Finarte pyysi Kievari-matosta tekijänoikeuslausuntoa sen jälkeen, kun samannäköisiä mattoja ilmestyi muutamien suurien ketjuliikkeiden valikoimiin viime syksyn aikana.

Tekijänoikeusneuvoston mukaan designmatto ei kuitenkaan ole tekijänoikeuslain mukainen teos. Kaksivärinen matto ei ole tarpeeksi omaperäinen teokseksi, joten sillä ei ole minkäänlaista tekijänoikeudellista suojaa. 

Kolsterin IPR-lakimies Juha Myllyoja sanoo, että tapaus on tyypillinen esimerkki tekijänoikeuslakiin liittyvästä kiistasta.

Mallioikeudet - Juha Myllyoja - Kolster

Miksi matto ei saanut tekijänoikeuslain mukaista suojaa? Missä menee omaperäisen suunnittelun raja ja kuka sen rajan vetää?

”Tekijänoikeus syntyy automaattisesti luovan työn tuloksena. Se on maksuton suojamuoto, joka perustuu lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Ei ole merkitystä, valmistetaanko tuotteet teollisessa tuotannossa vai puhtaasti käsityönä. Tässä tapauksessa tekijänoikeusneuvosto linjasi, että teoskynnys eli omaperäisen luovan työn kynnys ei ylittynyt. Asioista voi olla myös eri mieltä, ja tässä tapauksessa kyse oli asiantuntijaryhmän mielipiteestä. Jos tuotteen design on yksinkertainen, on lopputulema usein tällainen. Jos kävisimme kaikki Suomessa valmistetut matot läpi, sieltä saattaisi löytyä tämän kaltaisia tapauksia jo ennestään. Tekijänoikeusneuvoston lausunto ei ole juridisesti sitova, vaan viime kädessä oikeus linjaa, saako samantyylisiä tuotteita myydä.”

Kun mattojen samankaltaisuus kävi ilmi, yritykset poistivat tässä tapauksessa vapaaehtoisesti tuotteet valikoimistaan. Kuinka yleistä on, että tapaukset etenevät oikeuteen saakka?

”Usein samankaltaisia tuotteita myyvät yritykset luopuvat toiminnastaan vapaaehtoisesti. Yritykset eivät halua profiloitua norkkijoiksi eli ansaita toisten kustannuksella niin pitkälle kuin se laillisesti olisi mahdollista. Kaikki julkisuus ei siis kaupallisilla markkinoilla ole aina hyväksi.”  

Olisiko maton voinut suojata muutoin IPR:ää hyödyntäen?

”Tässä tapauksessa mallisuojaus olisi voinut ehkäistä kopiointia. Tekijänoikeuslakia säädettäessä on ajateltu, että käyttötaiteen tuotteiden ensisijainen immateriaalioikeudellinen suojamuoto on mallioikeus. Tämä todetaan myös tekijänoikeusneuvoston designmatosta antamassa lausunnossa. Mallisuojaus on siis ensisijainen, ja tarvittaessa myös täydentävä, suojamuoto ulkomuodon suojauksessa. Mallisuojausta voi hakea tavaramerkkisuojauksen tavoin kattamaan kotimaisia ja kansainvälisiä markkinoita. Me Kolsterilla tarjoamme mallisuojaa aina ensimmäiseksi, kun kyse on käyttötaiteesta. Kun tuotteella on rekisteröity mallisuoja, kilpailevat yritykset saavat tiedon, että samankaltaiseen tuotteeseen liittyvässä muotoilussa on syytä kehittää omaa muotoilua erilaiseen suuntaan. Omien mallien ulkomuodon suojaus rekisteröimällä on siis paras tapa estää muita kopioimasta yrityksen designia. EU:n alueella on olemassa myös rekisteröimätön mallisuoja, joka suojaa vain identtistä kopiointia vastaan kolme vuotta sen jälkeen, kun tuote on julkistettu. Tämän suojan varaan ei kuitenkaan kannata jättäytyä.”

Millaiset suojat pätevät ylipäänsä luovan työn suojaamisessa? Onko kallista suojata oma tuotteensa?

”Kun teoskynnys ylittyy, tekijänoikeus on luovan työn perussuoja. Mallioikeus on kuitenkin teollisen muotoilun keskeisin suojamuoto, jonka olemassaolo on myös helppo todentaa. Lisäksi se on edullinen suojaustapa. Rekisteröitävä malli on Euroopan Unionin alueella erittäin hyvä suojamuoto laajoillekin mallisarjoille. Suoja voidaan uudistaa viiden vuoden välein, ja se on voimassa korkeintaan 25 vuotta. Jos tuotteesta tulee tunnettu, sen saattaa joissain tapauksissa pystyä suojaamaan myös 3D-tavaramerkillä. Uutuusvaatimuksen takia mallisuoja kannattaa hakea tuotteelle jo ennen sen julkistamista. Onnistuneen suojauksen aikaansaamiseksi on suositeltavaa aina käyttää ammattiapua, jotta tuotteen suojapiiri saadaan mahdollisimman laajaksi.”

Kuinka yleistä on, että esimerkiksi isommat ketjut kopioivat pienyrittäjien kädenjälkeä Suomessa ja maailmalla?

”Tapauksia tulee aika ajoin esiin, mutta niitä ei useinkaan tuoda julkisuuteen, koska pienyrittäjät alistuvat suurten toimijoiden jyrättäväksi. Monet nuolevat haavansa ja hoitavat suojausasiat kuntoon seuraavalla kerralla. Yrittäjien kannattaisi hyödyntää asiantuntija-apu heti alussa ja käyttää salassapitosopimuksia, kun neuvottelut mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa ovat kesken. Mahdollisiin loukkauksiin pitää puuttua heti.”

Kuinka yleistä on, että nämä tapaukset johtavat tekijänoikeusneuvoston käsiteltäviksi tai oikeuteen saakka?

”Oikeuteen eteneviä tapauksia on vuosittain vain vähän. Uutisen kaltaiset tapaukset sovitaan usein niin, että oikeuden haltijaa edustava IPR-asiantuntija lähettää ensin kopioijalle varoituskirjeen. Ensimmäinen vaihe loukkaukseen puututtaessa on siis varoituskirje ja haluttaessa tekijänoikeusneuvoston lausunto. Sen jälkeen asian voi viedä markkinaoikeuteen, joka käsittelee riita-asian. Hävinnyt osapuoli vastaa kuluista.”

Artikkelin pääkuva Suvi Kesäläinen

Haluatko lisätietoa muotoilun suojauksesta?

Ota yhteyttä

Juha Myllyoja
juha.myllyoja@kolster.fi
+358 50 5111946

By Kolster

UUSIMMAT

KIINNOSTUITKO?

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat uusinta tietoa IPR-alalta.