Patentit  ⋅   Blogit  ⋅   IPR-tietoa

Hyvässä patenttihakemuksessa on nämä neljä asiaa – huono on vaarassa jäädä koristeeksi seinälle

17.02.2020
Takaisin

17.2.2020

Menetelmän suojapiirin vääränlainen kohdistaminen voi tehdä patentista pelkän koristeen seinällä.  Väärä sanavalinta taas johtaa pahimmillaan patentin hylkäämiseen. Patenttiasiamiehet Kati Leinonen ja Kati Vesterinen kertovat, mistä tunnistaa hyvän patenttihakemuksen.

1. Patenttihakemuksen kirjoittaa ammattilainen

Huonolla patenttihakemuksella pystyy pilaamaan hyvän keksinnön hyödyntämisen. Itse kirjoitetulla hakemuksella voi saada patentin, mutta helposti käy niin, että se ei tarjoakaan riittävää tai oikeanlaista suojaa, kertovat Kolsterin patenttiasiamiehet Kati Leinonen ja Kati Vesterinen.

Patentti on nimenomaan oikeus kieltää muita, ei lupa tehdä.

”Patentin tuoman suojan kannalta on merkittävää, mitä tietoa esittää ja miten. Ammattilainen osaa huomioida eri näkökulmat ja varautua tulevaan. Ilman patenttiasiamiehen apua keksinnön kirjoittaa hakemukseen helposti omin sanoin sellaisena kuin se keksimishetkellä on, ilman että ajatusta jatkojalostaa patentoinnin näkökulmasta. Silloin ei huomaa, että hyvin vähäisillä muutoksilla patentti on mahdollista kiertää”, Vesterinen sanoo.

Myös patenttiviraston tyrmäävät lausumat, kuten “keksintö ei ole uusi eikä keksinnöllinen”, tai kielteiset välipäätökset voivat maallikon silmään näyttää toivottomilta.

”Yksityishenkilö saattaa silloin heittää pyyhkeen kehään, mutta patenttiasiamies huomaa tyrmäysten alla piilevät mahdollisuudet. Pienillä muutoksilla keksintö saattaakin yhtäkkiä olla uusi ja keksinnöllinen”, Leinonen kertoo.

2. Patenttihakemus huomioi maantieteen 

Hyvä hakemus kestää tarkastelun eri maissa. Patenttivirastoilla ja tuomioistuimilla on jokaisessa maassa omat käytäntönsä, ja ne voivat poiketa toisistaan suurestikin.

”Esimerkiksi hyvä kirjoitustapa Euroopassa voi olla todella huono Yhdysvalloissa. Jotta hakemukseen voi kirjoittaa tukea patentin toimimiseen eri maissa, asiakkaan kannattaa pohtia jo etukäteen missä maissa hän haluaa keksintönsä suojata”, Vesterinen kertoo.

”Patentoida kannattaa vähintään Euroopan laajuisesti, mikäli toiminta ei keskity ainoastaan Suomeen seuraavan 20 vuoden aikana. Siksi asiakkaalla tulisi olla ymmärrys omien markkinoidensa sijainnista ja kiinnostava maantieteellinen alue kirkkaana mielessä”, Leinonen lisää.

Maantieteellisten rajojen kanssa on oltava tarkkana erityisesti pilvipohjaisia ratkaisuja patentoidessa.

”Patentti suojaa vain sillä maantieteellisellä alueella, jolla se on myönnetty. Jos patentti myönnetään Saksassa ja siellä käytetään palvelua, jonka osa toimii pilvessä, millä maantieteellisellä alueella toiminta ja mahdollinen loukkaus oikein tapahtuvat? Tämäkin on huomioitava hakemuksessa, ja hyvällä kirjoitustavalla voidaan näitä ongelmia ehkäistä jo hakemusta laadittaessa”, Leinonen kertoo.

3. Patentin suojapiiri kohdistuu oikein

Patenttihakemuksessa on mietittävä kahta peruskysymystä: mikä keksinnössä on sellaista, jota kilpailijatkin haluavat tehdä? Entä mitä asiakas tulee keksinnöllä tekemään? Esimerkiksi menetelmän suojaaminen toimii hyvin erityisesti lääkkeiden valmistuksessa ja prosessiteollisuudessa, mutta käyttäjille myytävien laitteiden kohdalla se voi johtaa harhaan.

Leinonen ja Vesterinen havainnollistavat suojapiirin kohdistamista sovellusesimerkin avulla: tietynlaiseen vaakaan yhdistettävä puhelinsovellus mittaa käyttäjän painon ja lataa sen palveluun, josta käyttäjä voi seurata dataansa.

”Jos patenttihakemuksessa suojataan menetelmä, jossa astutaan puntarille ja saadaan paino, voidaan helposti päätyä tilanteeseen, jossa patentin suojapiiri kohdistuu asiakkaaseen, ei kilpailijoihin. Silloin kilpaileva taho voi valmistaa, maahantuoda tai myydä laitteita, joiden avulla kyseinen menetelmä voidaan toteuttaa”, Kati Leinonen kertoo.

”Tämän voi välttää esimerkiksi kirjoittamalla hakemukseen laitevaatimuksia. Silloin tietyt kauppojen hyllyillä olevat vaa’at voisivat loukata patenttia. Kun suojapiiri ei kohdistu vain asiakkaaseen, patentin haltija on oikeutettu korvauksiin tai pystyy estämään laitteiden valmistamisen ja maahantuonnin”, Kati Vesterinen lisää. 

Suojapiirin kohdistuminen väärin voi paljastua vasta vuosien kuluttua, kun kilpailijan toimintaa ei pystykään tarpeen tullessa estämään. Liian kapeaksi jäänyt suojapiiri on myös helppo kiertää.

”Pahimmassa tapauksessa hakija on käyttänyt rahaa patentointikustannuksiin ja paljastanut ideansa ilman mitään vastaavaa hyötyä. Hakemukset julkaistaan 18 kuukautta ensihakemuksen jättämisestä, joten sen jälkeen keksintö on julkinen. Väärän suojapiirin patentilla et pysty estämään muita kopioimasta ideaasi”, Vesterinen muistuttaa.

4. Yksityiskohdat ovat harkittuja

Patenttivirasto ei ota kantaa vaikkapa siihen, onko patenttihakemuksen suojapiiri kohdistettu oikein.  Hakemuksia tutkitaan puhtaasti patenttilain mukaan, joten hyväksymispäätös voi olla sanavalinnoista kiinni.

”Jos hakemukseen kirjoittaa, että suojattava toiminnallisuus tapahtuu kosketusnäytön painalluksella, suojapiiri ei ulotu samaan lopputulokseen johtavaan äänikomentoon tai pyyhkäisyyn. Sellaisella patentilla kilpailija voisi tehdä käytännössä saman asian hyvin pienellä muutoksella”, Leinonen kertoo.

Hyvin laadittu selostus on erityisen kriittinen osa hakemusta, sillä se muodostaa kaiken työskentelyn perustan.

”Selostusta laadittaessa jaetaan kortit, joilla pelataan vielä pitkään hakemuksen jättämisen jälkeen. Hyvä selostus sisältää paljon erilaisia vaihtoehtoisia suoritusmuotoja ja selittää keksintöä monelta eri kannalta”, Vesterinen kertoo.

Monet hakemukset ovat pelastettavissa termien perusteellisella määrittelyllä.

”Vaikka viraston tutkijat tietäisivätkin mitä hakemuksessa tarkoitetaan, patentti voi jäädä saamatta puuttuvan tai vajavaisen määrittelyn takia. Tietyillä tekniikan aloilla, kuten käyttöliittymien kohdalla, on huolehdittava teknisten seikkojen riittävyydestä hakemuksessa. Muuten hakemus voidaan tulkita yksioikoisesti pelkäksi tiedon esittämiseksi”, Vesterinen sanoo.

Ota yhteyttä

Kati Leinonen
Associate Partner, Head of ICT & Electrical Eng., European Patent Attorney
kati.leinonen@kolster.com
040 920 8690

Kati Vesterinen
European Patent Attorney
kati.vesterinen@kolster.com
050 486 7813


LUE LISÄÄ

Hyvän ja huonon patenttihakemuksen ero voi olla miljoona euroa

Patenttisuojaus on investointi tuotteen markkinaosuuteen