Patentit  ⋅   Blogit  ⋅   IPR-tietoa

Kuka maksaa ja kenelle? IoT ja 5G-aikana kansainväliset lisenssiriidat väijyvät varomattomia – myös sinua

19.11.2020
Takaisin

Asioiden internetissä pyörii lukemattomia mahdollisuuksia ja miljardeittain euroja. Muiden kehittämää teknologiaa hyödyntävien yritysten on kuitenkin omaksuttava uudenlaiset pelisäännöt. Yritysten tulevia strategisia valintoja tulee määrittämään omalta osaltaan käynnissä olevan Nokian ja Daimlerin lisenssiriidan lopputulos, kertovat eurooppapatenttiasiamiehemme Kati Vesterinen ja Kati Leinonen. 

On väärin kuvitella, että nykymaailmassa teknologia-alueet toimivat eristyksissä. 5G ja IoT eli Internet of Things yhdistävät lukuisat eri teknologia-alueet globaalisti. Yhteen päätyy siten myös sellaisia teknologioita ja toimialoja, joille tietoliikenneteollisuus on tähän saakka ollut vieras tai tarpeeton alue. 

”Elämme murrosvaihetta, jota moni toimiala ei välttämättä täysin ymmärrä. Kun erilaiset, aiemmin toisistaan erillään olleet teknologiat sekoittuvat, täysin eri toimialoilla toimivista yrityksistä tulee yhtäkkiä kilpailijoita ja potentiaalisia patentin loukkaajia. Muidenkin kuin telekommunikaatioalojen toimijoiden on nyt ymmärrettävä esimerkiksi 5G:n ja IoT:n vaikutukset arkeemme”, kertoo eurooppapatenttiasiamies Kati Vesterinen. 

Vuoteen 2025 mennessä IoT:n taloudellisen potentiaalin on arvioitu olevan miljardeja euroja. Se sisältää mobiililaitteiden lisäksi muun muassa älykkäät kodinkoneet, kulkuvälineet sekä älykkäät ja keskenään kommunikoivat laitteet kodeissa, työpaikoilla, tehtaissa ja kaupungeissa. IoT:n osalta taas 5G:llä on merkittävä rooli IoT:n mahdollistavana teknologiana. 

”Vaaran paikkoja syntyy, jos ei ymmärrä, että 5G:n mahdollistava teknologia ei tule tyhjästä eikä 5G-liitännäisiä ratkaisuja voi tuoda markkinoille umpimähkään. 5G on standardoitu teknologia ja siksi on huomioitava, että maailmalla on toimijoita, joilla on suuret 5G-standardiin osuvat patenttiportfoliot. Näiden patenttien omistajille on maksettava lisenssimaksuja, mikäli tätä standardoitua teknologia hyödyntää omissa tuotteissaan”, kertoo eurooppapatenttiasiamies Kati Leinonen. 

”IoT-aikana yritysten kannattaa ymmärtää, että he mahdollisesti menevät uudelle teknologia-alueelle, hyödyntävät toisten kehittämää teknologiaa ja pelisäännöt ja toimintatavat voivat poiketa totutusta. 

vesterinen_&_leinonen_16x9

Eurooppapatenttiasiamiehet Kati Vesterinen ja Kati Leinonen

Kenellä on vastuu lisenssien hankkimisesta?

Tietoliikenneyhteyksien taustalla on globaali järjestelmä, joka kannustaa yrityksiä kehittämään maailmanlaajuisesti yhteensopivia ja keskenään kommunikoivia langattomia viestintäjärjestelmiä. Standardipatentit eli SEPit ovat olennainen osa tätä järjestelmää. Niiden rikkominen on suora seuraus standardin mukaisen teknologian hyödyntämisestä. 

”Sellaisista SEP-patenteista saa lisenssituloja, mutta samalla on velvoitettu lisensoimaan patentit FRAND-säädösten mukaisesti oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin”, Vesterinen kertoo. 

FRANDin alaisena SEP-patenttiin saa lisenssin kohtuullisen järkevillä ehdoilla. IoT:n ja 5G:n tuomat haasteet eivät liitykään lisenssin saamiseen, vaan isoin kysymys on tällä hetkellä se, kuka maksaa ja kuinka paljon.” 

Eri toimialoille on kehittynyt erilaisia pelisääntöjä siitä, kohdistuvatko lisenssimaksut yksittäisiin komponentteihin vai lopputuotteeseen. Näin ollen on eriäviä käytäntöjä siitä, ottaako lisenssin komponenttien valmistaja vai taho, joka kokoaa ja tuo markkinoille kuluttajille myytävän lopputuotteen. Kulttuurien törmätessä lisenssiriitoja ratkotaan näyttävästi kansainvälisissä oikeudenkäynneissä. 

”Autoteollisuudessa on esimerkiksi totuttu siihen, että komponenttitoimittajat hankkivat tarvittavat lisenssit. Tietoliikenneteknologian puolella taas oletetaan, että lisenssin ostaa kuluttajalle päätyvän lopputuotteen tekijä. Lisenssin hinta eli korvaus standardipatenttien omistajille määräytyy siis tietoliikennepuolella kuluttajalle päätyvän laitteen hinnan perusteella. Valmiin auton hinta on huomattavasti suurempi kuin yhden tietoliikenneyhteyden sisältävän sirun hinta, mikä saattaa hiertää osapuolia”, Leinonen kertoo. 

Kysymys lisenssin hankkivasta osapuolesta on käsittelyssä myös Nokian ja Daimlerin pitkään jatkuneesta oikeudenkäynnistä, jossa Daimlerin mukaan tarvittavien lisenssien hankkiminen on autojen komponenttien valmistajan vastuulla. Tuore Saksan tuomioistuimen välipäätös asettuu kuitenkin Nokian eduksi. 

”Nyt etsitään linjaa sille, kuka maksaa lisensseistä ja kenelle. Nokian ja Daimlerin tapauksessa oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että FRANDiin kuuluu myös, että sekä patentinhaltijan että lisenssin hankkijan on oltava halukkaita lisensointiin. Tässä tapauksessa Saksan tuomioistuin katsoi, että Daimler ei ole tosissaan halunnut neuvotella Nokian kanssa löytääkseen sopivat lisenssiehdot.” 

Daimler ei ole oikeuden päätökseen tyytyväinen, joten riita jatkunee vielä korkeammissa oikeusasteissa Saksassa. Tällä hetkellä Daimler on tuomittu kahden Nokian SEP-patentin loukkauksesta sekä Mannheimin oikeuden että Münchenin oikeusistuimen toimesta. Lopullinen päätös kiistan lopputuloksesta voi asettaa koko Euroopan kattavan linjauksen lisenssien hankinnasta. Jos Nokia voittaa, tulevaisuudessa vastuu lisenssien hankkimisesta kuuluu lopputuotteen valmistajalle. 

Miten Nokian ja Daimlerin kiista vaikuttaa sinunkin liiketoimintaasi? Lue lisää.

Uusi teknologia-alue tuo uudet säännöt

Jokainen langattomia teknologioita kehittänyt yritys haluaa turvata työnsä ja hyötyä panostuksestaan tuotekehitykseen. Nokian, Huawein ja Samsungin kaltaiset yhtiöt eivät halua antaa vapaaseen käyttöön teknologiaa, jonka kehittämiseen ja tutkimiseen ne ovat investoineet huomattavan paljon. Siksi ne seuraavat aktiivisesti, missä niiden kehittämää teknologiaa käytetään – ja ovat valmiita puolustamaan oikeuksiaan. 

”Jos yritys aikoo tuoda markkinoille uutta teknologiaa, ensimmäisenä kannattaakin kehittää IPR-strategia uudella teknologia-alueella toimimiseen. Ketkä ovat relevantit toimijat kyseisellä teknologia-alueella, mitä se tarkoittaa IPR-näkökulmasta ja miten toimia, kun joku lähestyy yritystäsi lisenssipyynnöllä? Riski on olemassa ja siihen on varauduttava”, Leinonen neuvoo. 

Lisenssikoputteluiden alkaessa on tärkeää pysyä rauhallisena ja ottaa välittömästi yhteyttä asiamieheen. Standardipatenttien omistajat eivät ota yhteyttä sattumalta, sillä vastassa on toimija, jolle lisenssiriidat ovat arkipäivää.

”He tietävät tarkkaan mitä he ovat tekemässä. Siksi ensimmäinen toimintaohje yhteydenoton sattuessa on olla vastaamatta viesteihin ennen kuin asiamies on selvittänyt todellisen tilanteen. Omin päin vastaaminen voi olla tuhoisaa. Myös panikointi on turhaa, sillä kyse on neuvottelusta, joka kuuluu patentointiin”, Vesterinen kertoo. 

Standardipatenttien loukkaustapauksessa lisenssineuvottelut ovat usein oikeudenkäyntiä kannattavampia. Litigaatiokulut nousevat kansainvälisissä oikeudenkäynneissä huomattavan suuriksi. 

”Haluaisin nähdä suomalaisyrityksen tietoliikenneteknologian ulkopuolelta, jonka kassa kestää pitkän oikeudenkäynnin vaikkapa Qualcommia vastaan Yhdysvalloissa. SEP-loukkauksissa sopimukseen pääseminen kannattaa. Lisenssimaksuja ei voi paeta, jos standardipatentoitu teknologia on yrityksen keksinnössä välttämätön”, Vesterinen toteaa. 

Teknologian rooli tuotteessa nostaa lisenssin hintaa 

Standardipatenttien lisenssimaksut ovat FRAND-sääntöjen ansiosta kohtuullisia. Avanci-patenttipoolin listauksen mukaan esimerkiksi lisenssi hätäpuhelun soittamiseen on kolme dollaria autolta, kun taas viidentoista dollarin 4G-lisenssiin kuuluvat hätäpuheluiden lisäksi myös 2G, 3G ja 4G-yhteys. 

Lisenssineuvotteluissa hinnan perusteena voi silti käyttää patentoidun teknologian tärkeyttä tuotteessa. 

”Niin kauan kuin Nokian ja Daimlerin tapaus on auki, kaikki odottavat tietoa lopullisesta linjauksesta ja tulevista rajoista vastaavissa tapauksissa. Siksi jokaisen yrityksen, jota 5G ja IoT koskee, kannattaa seurata tilannetta ja toisaalta myös varautua skenaarioon, jossa standardipatentin omistaja ottaakin yhteyttä. Mitä teemme, kun lisenssikoputukset alkavat?”

Lataa täältä maksuton Kolster Whitepaper ja lue käytännön neuvot turvalliseen yritystoimintaan IoT- ja 5G-aikakaudella.

Ota yhteyttä

Kati Leinonen
Associate Partner, Head of ICT & Electrical Eng., European Patent Attorney
kati.leinonen@kolster.com
040 920 8690

LUE LISÄÄ AIHEESTA

Jääkaapissa saattaa muhia lisenssiriita – näin vältät sen

Kuka keksii ja kenen ovat oikeudet kehittyvien AI-ratkaisujen aikana?