16.01.2019
16.1.2019
Brexitillä on vaikutusta myös IPR- ja patenttikenttään. Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo selventää, mikä on muuttumassa ja mikä säilyy ennallaan.
Tämä ei muutu Brexitissä: perinteiset eurooppapatentit
Tapahtuupa Ison-Britannian ja EU:n erkaantuminen tulevaisuudessa miten tahansa, tietyt asiat säilyvät ennallaan. Esimerkiksi EPO-prosessin kautta myönnettyihin eurooppapatentteihin eli nykyisiin maakohtaisiin validointeihin Brexit ei vaikuta lainkaan.
“EPO ei ole EU:n alainen organisaatio, joten nykykäytännöt eivät muutu, syntyypä sopimus tai ei. Patentinhakuprosessi ja väitekäsittely säilyvät nykyisellään. Lisäksi Isossa-Britanniassa olevat eurooppapatenttiasiamiehet voivat jatkossakin edustaa hakijoita EPOssa”, Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo kertoo.
Yritysten hakemusprosessit eivät siis muutu. Uusia hakemuksia voi tehdä, ja käsittelyssä olevia patenttihakemuksia arvioidaan samoin perustein kuin tähänkin asti.
“Suuri osa Ison-Britannian patenttilainsäädännöstä tulee Ison-Britannian IPR-viraston lausunnon mukaan noudattamaan pääosin nykyistä EU-lainsäädäntöä. Tämä koskee esimerkiksi lääkeaineiden lisäsuojatodistuksia. Voidaankin sanoa, että eurooppapatenttikentällä toiminta jatkuu niin kuin ennenkin”, Honkasalo toteaa.
Tämä muuttuu Brexitissä: yhtenäispatenttipaketti
EU-alueelle on pitkään yritetty saada maakohtaisten validointien vaihtoehdoksi yhtenäispatenttia. Osa uudistusta on yhdistetty patenttituomioistuin, jossa on tarkoitus ratkaista yhdistetyn patenttituomioistuinsopimuksen ratifioineiden EU-maiden yhtenäispatentteja ja maakohtaisia validointeja koskevat riidat.
Uudistuksen tultua voimaan eurooppapatentin haltija voi valita, saattaako hän patentin voimaan maakohtaisena eurooppapatenttina vai koko alueen kattavana yhtenäispatenttina niissä EU-maissa, jotka ovat sitoutuneet yhtenäispatenttiin ja ratifioineet yhdistetyn patenttituomioistuinsopimuksen. Sen lisäksi haltija voi valita, haluaako hän maakohtaisen suojan yhtenäispatenttialueen ulkopuolisissa eurooppapatenttimaissa. Uudistuksen voimaantulo odottaa kuitenkin vielä Saksan perustuslakituomioistuimen päätöstä.
“Koska yhtenäispatentti on voimassa vain EU-jäsenvaltioissa, Iso-Britannia ei mielestäni Brexitin jälkeen voi olla siinä mukana valtiona. Yritysten näkökulmasta tämä tarkoittaa, että Britteihin on haettava suojaa perinteisellä maakohtaisella eurooppapatenttivalidioinnilla. Tämä saattaa syödä yhtenäispatentinnin houkuttavuutta”, Honkasalo kertoo.
Yhtenäispatenttijärjestelmän ulkopuolelle jääminen voi heikentää erityisesti Isoon-Britanniaan sijoittuneiden IP-yritysten kilpailuasemaa maailmalla. Lisäksi yhdistetyn tuomioistuimen ulkopuolelle jääminen pudottaa tuomioistuimesta brittituomareiden panoksen, eivätkä brittijuristitkaan saa edustaa asiakkaitaan siinä tuomioistuimessa, mutta vaaditun lisäpätevyyden omistavat brittieurooppapatenttiasiamiehet saavat. Iso-Britannia onkin ilmaissut halunsa olla mukana järjestelmässä, niin yhtenäispatentissa kuin yhteisessä patenttituomioistuimessakin, Brexitin jälkeen.
“Oletan, että poliitikot keksivät keinon, kuinka Iso-Britannia saadaan yhteiseen patenttituomioistuimeen mukaan. Yhteinen patenttituomioistuinsopimus laadittiin yleisperiaatteeltaan maaneutraaliksi, esimerkiksi voimaantulon edellytyksessä ei ole mainittu maita nimeltä. Viimeinen sopimukseen aikaansaamiseen liittyvä kiista, joka koski keskusjaoston sijoittamispaikkaa, kuitenkin ratkaistiin mainitsemalla paikkakunnat sopimuksessa: yhteisen patenttituomioistuimen keskusjaosto päätettiin jakaa kolmeen eri paikkaan, joista yksi on Lontoo. Jos Lontoosta pidetään kiinni eikä Iso-Britannia olisi mukana yhteisessä patenttituomioistuimessa, yksi patenttituomioisten keskusjaostoista olisi maassa, jonka aluetta koskevia eurooppapatenttiriitoja tuomioistuin ei voisi ratkaista”, Honkasalo kertoo.
Honkasalon mukaan on mahdollista, että muut maat eivät suostu siihen, että yksi keskusjaoston osa on maassa, jota päätökset eivät kata ja joka ei osallistu kustannuksiin. Jos taas Lontoo poistetaan sopimuksesta kokonaan, voidaan sopimus joutua ratifioimaan uudestaan.
Tämä muuttuu osittain Brexitissä: eriytyminen EU-lainsäädännöstä
Eriytyminen EU:sta sekä sulkee Ison-Britannian eurooppalaisten lakijärjestelmien ulkopuolelle että tarjoaa maalle tilaisuuden eriytyä tietoisesti eurooppalaisesta lainsäädännöstä. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, hyväksytäänkö muualla Euroopassa ja Isossa-Britanniassa patentoitavaksi samoja asioita.
“Vaikka EPO myöntäisi Brexitin jälkeen patentin, Ison-Britannian tuomioistuin ei välttämättä pidä keksintöä patentoitavana.”, Honkasalo kertoo.
Eriytyminen vaikuttaa myös oikeuksien sammumiseen eli lakkaamiseen. Nykyisin EU-alueella vaikkapa patentilla suojatun tuotteen edelleenmyyntiä ja siirtoa EU-alueen sisällä ei voida kieltää.
“Iso-Britannia on ilmaissut aikovansa kunnioittaa oikeuksien sammumisen periaatetta ikään kuin se olisi osa EU-aluetta eli jatkossakin EU-alueelta luvallisesti hankitun tuotteen saa siirtää myös Britannian alueelle. On kuitenkin epävarmaa, salliiko EU toiminnan myös toisinpäin”, Honkasalo sanoo.
Suurin osa patenttilainsäädännöstä on jo nyt omaa lainsäädäntöään ja EU:sta on tullut vain muutamia lisäosia, jotka britit aikovat säilyttää myös mahdollisen kovan Brexitin kohdalla. Toistaiseksi Iso-Britannia siis seuraa pitkälti eurooppalaista linjaa patenttiasioissa, esimerkiksi lisäsuojatodistuksissa ja lääkeaineiden patentoitavuusasioissa. Myös biotekniikkadirektiiviä on sanottu noudatettavan jatkossa entiseen tapaan.
Tätä emme vielä Brexitin vaikutuksista tiedä
Honkasalon mukaan Brexit voi aiheuttaa erikoisia mutkia IPR-kenttään. Yksi esimerkki on maahan ja maasta pois muuttaminen: Irtautumisenkin jälkeen brittiläiset eurooppapatenttiasiamiehet saavat harjoittaa missä tahansa EPC-jäsenmaassa liiketoimintaa. Mutta jos sopimukseen ei päästä ja niin sanottu kova Brexit toteutuu, sen jälkeen britannialaiset eurooppapatenttiasiamiehet tai heidän perheensä eivät välttämättä saa enää asua EU-jäsenmaassa.
“Isossa-Britanniassa sijaitsevat toimistot ja yritykset saattavat Brexitin jälkeen myös siirtää IPR-osastojaan muualle Eurooppaan. Heidän kannaltaan tämä on tietysti ikävää, mutta EU-alue voittaa, kun patenttityö ja, jos mahdollista, osaavaa työvoimaa siirtyy muualle Eurooppaan”, Honkasalo kertoo.
Ison-Britannian hallitus on myös toistuvasti ilmaissut halunsa sujuvaan yhteistyöhön EU:n kanssa, erityisesti yhtenäispatenttiasioissa. Yrityksille vakuutellaankin muun muassa sitä, että immateriaalioikeuksia suojellaan Isossa-Britanniassa vielä Brexitin jälkeenkin ja että patenttiasioita voidaan yhä hoitaa EPOn kanssa.
“Tulevaisuus on kuitenkin avoinna. Voimme vain arvailla, mitä käytännössä tulee tapahtumaan”, Honkasalo summaa.
Marjut Honkasalo
050 524 2413
marjut.honkasalo@kolster.fi
LUE LISÄÄ
Saksa ei voi ratifioida yhtenäispatenttisopimusta välittömästi – Euroopan kattava järjestelmä viivästyy toistaiseksi
