Patentit IPR-tietoa

Näin suomalaisista kehittyi keksijäkansa – jo 145 vuotta kansainvälisesti menestyneitä innovaatioita

20.12.2019

Suomalaiset ovat innovatiivista kansaa. Sen osoittavat lukuisat kansainvälisestikin menestyneet keksintömme, kuten AIV-rehu, Abloy-lukko ja Kohosen kartta. Kolsterin juhlavuoden kunniaksi esittelemme yhdeksän kotimaista keksintöä 145 vuoden ajalta.

Vuosi 1874 on suomalaiselle patenttihistorialle erityisen tärkeä, sillä silloin Rudolf Kolster jätti ensimmäisen patenttihakemuksensa. Samana vuonna hän myös perusti Suomen vanhimman edelleen toimivan patenttitoimiston, Kolsterin.

Patentissa oli kyse kahden englantilaisen keksijän George Sinclairin ja John Nicolin keksinnöstä, joka liittyi puukuidun käsittelyyn paperinvalmistuksessa. Englantilainen Charles Watt oli aikaisemmin kehittänyt puukuidulle soveltuvan kemiallisen sellunvalmistustavan, soodamenetelmän.

Sinclair ja Nicol kehittivät tähän menetelmään soveltuvaa laitteistoa.

Lue lisää Kolsterin ensimmäisestä patentista täältä.

145 vuoden aikana Suomessa on keksitty paljon. Osa kiinnostavista keksinnöistä on menestynyt myös maailmalla ja saanut tunnustusta Nobel-palkintoa ja kansanvälisiä tieteellisiä julkaisuja myöten.

Yksi maailmalla menestyneistä suomalaisista keksinnöistä on hienomekaanikko Emil Henriksson patentoima Abloy-lukko.

Henriksson kehitti lukon perusidean jo 1900-luvun alussa: lukkorakenne mahdollisti lähes rajattoman määrän erilaisia avaimia, joiden kopioiminen oli vaikeaa.

Lue lisää Abloy-lukon matkasta maailmalle täältä.

Keksinnöt aikansa hittituotteita

Suuri osa keksinnöistä on myös ollut aikansa hittituotteita, joissa yhdistyvät innovatiivisuuden lisäksi kestävyys, monipuolisuus ja helppokäyttöisyys.

Yksi ehdottomista hittituotteista on teräsrakenteinen sohvasänky heteka. Se oli osa kahden sukupolven elämää ja lähes jokaisen kodin vakiovaruste 1960-luvulla. Sen tuotantomäärä liikkui parhaimmillaan kahdessa miljoonassa kappaleessa.

Ensimmäisen kerran sängyn rakennetta koskeva patentti myönnettiin Heteka Oy:lle jo kuitenkin paljon aiemmin, vuonna 1937.

Lue lisää hetekan menestystarinasta täältä.

Myös suomalaisille rakas rentoutumistapa, saunominen, on ollut sadan viime vuoden aikana tiuhaan edustettuna suomalaisissa patenttihakemuksissa. Nykyajan saunakulttuurin uranuurtajana voidaan pitää Kari Vikströmin kivipesällistä sähkökiuasta, joka oli esillä suomalaisessa patentissa numero 29 081 vuonna 1957.

Sähkökiuas mullisti saunarakentamisen, koska suomalaiset pystyivät rakentamaan saunan myös kerrostalohuoneistoihin.

Lue lisää suomalaisen kiuashistorian vaiheista täältä.

Kemian Nobel Suomeen

Suomalaisten käsistä ovat lähteneet maailmalle myös esimerkiksi AIV-rehu ja akateemikko Teuvo Kohosen kehittämä Kohosen kartta.

Osuusliike Valion tutkimuslaboratoriota johtaneelle Artturi Ilmari Virtaselle myönnettiin vuonna 1945 kemian Nobel-palkinto AIV-rehun eli tuorerehun säilöntämenetelmän kehittämisestä. Lehmien tuottaman talvimaidon määrä ja laatu nousivat maatiloilla merkittävästi, ja samalla rehukustannukset laskivat.

Lue lisää AIV-rehusta täältä.

Teuvo Kohonen esitteli vuonna 1981 keinotekoisen neuroverkkomallin, matemaattisen algoritmin, joka imitoi aivojen adaptiivista oppimista. Hän kutsui mallia itseorganisoituvaksi kartaksi (self-organizing map, SOM), mutta se tunnetaan yleisesti myös Kohosen karttana.

Kohosen kartta on todennäköisesti Suomen tiedehistorian siteeratuin yksittäinen työ. Kohosen tieteellisiä artikkeleita on siteerattu useissa tuhansissa tieteellisissä julkaisuissa ja lukuisissa patenteissa.

Lue Kohosen kartan synnystä täältä.

Kohosen kartta ei ole ainut maailmalla mainetta niittänyt suomalainen innovaatio. Tekniikan tohtori Tuomo Suntola keksi lähes viisikymmentä vuotta sitten, kuinka materiaalin pinnalle voidaan rakentaa äärimmäisen ohut kalvo yksi atomi kerrallaan. Hän sai ALD-teknologialle ja ohutkalvojen valmistuslaitteistolle kansainvälisen patenttisuojan jo 1970-luvulla.

Suntolan keksinnössä todellinen läpimurto tapahtui 2000-luvun alussa, kun ALD tuli laajasti käyttöön puolijohdevalmistuksessa. Teknologiaa voi kuvata monitoimityökaluksi, jota hyödynnetään niin tietokoneissa, led-valoissa kuin aurinkokennoissakin ympäri maailman.

Lue lisää atomikerroskasvatuksesta täältä.