Koronarokotteiden patenttisuojan rajaus ei heikennä patentteja

Maailman kauppajärjestö WTO päätti poistaa koronarokotteiden patenttisuojan viideksi vuodeksi, jotta kehittyvien maiden rokotetilanne paranisi. Käytännössä harva maa kuitenkaan pystyy valmistamaan rokotteita, kirjoittaa Kolsterin kemian tiimin johtaja Krister Karlsson.

Se ei tullut yllätyksenä, että Maailman kauppajärjestö WTO päätti viime viikolla poistaa koronarokotteiden patenttisuojan, sillä asia on ollut vireillä jo lähes pari vuotta. Pieni yllätys oli, että suojan poistaminen koskee kaikkia koronarokotteita koko maailmassa. Aiemmin tämäntyyppiset pakkolisensoinnit ovat olleet maakohtaisia ja koskeneet yhtä lääkettä kerrallaan.

WTO kuitenkin sanoi päätöstä tehdessään tiukasti ”ei” patenttijärjestelmän laajemmalle purkamiselle. Alun perin esitettiin myös diagnostiikkaan ja koronan hoitoon liittyvien lääkepatenttien purkamista, mutta WTO rajasi ne päätöksen ulkopuolelle, ja asiaa tarkastellaan uudelleen viimeistään puolen vuoden kuluttua. Nyt patentit puretaan vain rokotteilta. Herää kuitenkin kysymys, tuliko päätös nyt pari vuotta liian myöhään, sillä tällä hetkellä tarvitaan eniten juuri koronan diagnosointiin ja hoitoon liittyviä innovaatioita.

Jokaisessa maassa on haettava erikseen pakkolisenssiä

Pakkolisensointi ei ole uusi asia, vaan jo nyt lähes kaikkien maiden patenttilaki sallii sen. Rokotteiden patenttisuojan purkaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa kehittyvässä maassa on haettava rokotteiden valmistamiseen maakohtaista lupaa eli niin sanottua pakkolisenssiä. WTO:n päätös ei siis suo automaattisesti lupaa kenellekään. Tämä ei myöskään tee julkisiksi esimerkiksi rokotteiden valmistusohjeita, vaan kohdemaassa pitäisi olla osaamista ja teknologiaa valmistamiseen.

Tulevien viiden vuoden ajan kehittyvillä mailla on siis mahdollisuus valmistaa koronarokotteita ilman patentin haltijan suostumusta. WTO:n tuore päätös on erittäin rajattu eikä mahdollista esimerkiksi kaupallista hyötymistä pakkolisenssistä, sillä rokotteita saa valmistaa ja myydä vain omassa maassa.

Köyhimmissä maissa rokotteiden valmistamista ovat tähän mennessä jarruttaneet eniten tarvittavan teknologian ja osaamisen puute, eivät patentit. Euroopassa ja Yhdysvalloissakin vain muutama yritys on pystynyt valmistamaan rokotteita, vaikka maissa on valtavasti bioteknologia- ja lääketieteellistä osaamista. Kaiken kaikkiaan tuotannon käynnistäminen on aina vuosien kehitystyön tulos.

Patenttijärjestelmä tukee innovaatioiden kehittämistä

Tiedemaailma ja terveysviranomaiset ovat koko pandemian ajan korostaneet tiedon ja tutkimustulosten jakamisen merkitystä. Ne ovat myös kannustaneet tieteellisten julkaisujen ja kokeiden vapaaseen saatavuuteen. Koronarokotteen ja -lääkkeiden kehittämisessä ja jakamisessa laajaan käyttöön on tehty ainutlaatuista kansainvälistä yhteistyötä, eikä liian tiukkaa kiinni pitämistä lääkeaineiden patenttioikeuksista ole pidetty kenenkään edun mukaisena.

Patenttisuojan tilapäinen purkaminen köyhien maiden auttamiseksi ei myöskään tee tyhjäksi sitä tosiasiaa, että patentointi on välttämätöntä myös tulevaisuudessa. Patenttijärjestelmä luotiin kannustamaan tuotekehitykseen, ja se on edelleen paras tapa tukea yrityksiä ja tutkimuslaitoksia uusien innovaatioiden tutkimisessa ja kehittämisessä.

WTO:n päätös tekee entistäkin näkyvämmäksi sen, että patentit edistävät maailmassa myös terveyttä ja sairauksien hoitoa.