Skip to content

Mikki Hiiren tekijänoikeussuoja murtuu – mutta asia ei ole aivan yksinkertainen

15.05.2024

Kuuntele blogi

Mikki Hiiren tekijänoikeussuoja murtuu – mutta asia ei ole aivan yksinkertainen
4:44

Tekijänoikeussuojansa menettäneestä Mikki Hiiren varhaisesta versiosta on tekeillä muun muassa räiskintä- ja kauhupelejä. Myös kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen musiikki on vapautumassa tekijänoikeuksista. Tekijänoikeussuojan päättyminen ei välttämättä tee teoksista täysin vapaata riistaa, huomauttaa Kolsterin IP-juristi Jussi Ilvonen.

Mikki Hiiri -hahmon varhaisinta versiota Disney-elokuvasta Steamboat Willie (1928) on saanut käyttää tekijänoikeuksien estämättä vuoden alusta lähtien, kun tekijänoikeuden suoja-aika elokuvaan päättyi. Steamboat Willie -elokuvan aikainen Mikki onkin jo tuoreeltaan päätynyt muun muassa kauhuelokuvaan sekä kauhu- ja räiskintäpeleihin.

Suomessa ja monessa muussakin maassa tekijänoikeussuoja on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa suoja-ajan määrittyminen on monipolvisempaa. Disney itse oli vahvasti mukana lobbaamassa vuoden 1998 lakimuutosta (nk. Mickey Mouse Protection Act), jonka nojalla Steamboat Willien ja monien muiden ennen vuotta 1978 julkaistujen teosten suoja-aikaa pidennettiin 95 vuoteen.

”Vaikka teoksen käyttö ei miellyttäisi, sitä ei ainakaan lähtökohtaisesti voi kieltää muilta, jos teoksen tekijänoikeudet ja muutkaan immateriaalioikeudet eivät ole voimassa. Steamboat Willie -elokuvan tekijänoikeuksien suoja-ajan päättyminen ei kuitenkaan tarkoita, että Mikki Hiiri kokonaisuudessaan olisi vapaata riistaa kaupallisesti”, Kolsterin IP-juristi Jussi Ilvonen sanoo.

kolster-tiedote-tekijanoikeuksien-vanheneminen

”Varsinkin Disneyn kaltaisilla suuryhtiöillä on tyypillisesti laajat tavaramerkkisuojat lukuisille hahmoilleen ja niiden nimille sekä voimassa olevia tekijänoikeuksia esimerkiksi uudempiin versioihin hahmoistaan ja muista teoksistaan”, Jussi Ilvonen korostaa.

Luova työ saa suojaa monin tavoin

Tekijälle syntyy automaattisesti tekijänoikeus tekemäänsä teokseen, joka on omaperäinen, tekijänsä itsenäisen luomistyön tulos. Se on määräajaksi saatu yksinoikeus, joka oikeuttaa tekijänoikeuden haltijaa kieltämään teoksen kopioinnin ja yleisön saataviin saattamisen. Tekijänoikeuden voimassaolon päätyttyä teoksesta tulee ikään kuin yhteistä omaisuutta, jolloin käyttöä ei voi kieltää – ainakaan tekijänoikeuden perusteella.

Ennen kuin tekijänoikeuksista vapautunutta teosta käyttää esimerkiksi osana omaa tuotetta, kannattaa kuitenkin tutkia tarkkaan, ettei vahingossa riko muita mahdollisesti tilanteessa relevantteja tekijänoikeuksia tai muita immateriaalioikeuksia.

”Varsinkin Disneyn kaltaisilla suuryhtiöillä on tyypillisesti laajat tavaramerkkisuojat lukuisille hahmoilleen ja niiden nimille sekä voimassa olevia tekijänoikeuksia esimerkiksi uudempiin versioihin hahmoistaan ja muista teoksistaan”, Ilvonen korostaa.

Tekijänoikeuksien haltijan kanssa on normaalitilanteessa syytä pyrkiä neuvottelemaan lisenssin saamisesta suojattujen teosten käyttöön. Ennen neuvotteluiden aloittamista on järkevää konsultoida asiantuntevaa IPR-juristia ja hyödyntää tämän osaamista esimerkiksi itselleen suotuisten sopimusehtojen hahmottelussa tai arvioimaan IPR-suojan tilannetta ylipäätään.

Luovien alojen tekijöiden ja yhtiöiden kannattaa puolestaan ennakoida ja harkita työn tulostensa suojaamista erityyppisillä immateriaalioikeuksilla. Esimerkiksi tavaramerkiksi voi rekisteröidä sanan tai logon ohella muun muassa värin, äänen, tuoksun, hologrammin tai liikkuvaa kuvaa.

Sibeliuksen musiikki vapautuu 2028

Tekijänoikeuslainsäädäntö sekä sen sisältämät rajoitukset ja poikkeukset vaihtelevat eri maissa. Myös tekijänoikeuden suoja-ajassa ja sen määräytymistavassa on eroja. Kansainvälisen tekijänoikeutta koskevan Bernin yleissopimuksen nojalla suoja on vähintään 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

Esimerkiksi Jean Sibeliuksen musiikki vapautuu yleiseen käyttöön vuoden 2028 alussa. Teoston mukaan Sibeliuksen teokset ovat olleet vuosikymmenten ajan eniten esityskorvauksia ulkomailta keränneitä suomalaissävellyksiä.

Sävellysteosten tekijänoikeuksien ohella on syytä huomioida lähioikeudet, jotka koskevat äänitallennetta ja esittävien taiteilijoiden esityksiä. Näistä on tekijänoikeuslaissa omat pykälänsä, ja suoja-aika on tekijänoikeutta lyhyempi – Suomessa pääsääntöisesti 50 vuotta joko tallentamis- tai esitysvuoden päättymisestä.

Kuvat: Wikimedia Commons

OTA YHTEYTTÄ