18.01.2019
18.1.2019
Lohkoketjujen ja tekoälyn tuomat muutokset sekä brexit ja maailmantilanteen epävarmuus nousevat kärkeen tulevaisuuden IPR-trendeissä. Näin Kolsterin patenttijohtaja Tapio Äkräs visioi alkanutta IPR-vuotta.
Epävarmuus kaiken yllä
Päällimmäinen alkaneen vuoden IPR-visio liittyy epävarmuuteen. Moni iso asia, kuten talouskasvun hiipuminen ja kauppasotien uhka, pitävät koko maailmaa varpaillaan.
Seisomme isojen muutosten kynnyksellä tietämättä tai edes arvaamatta, mitä kaikkea uutta on tulossa. Esimerkiksi taloustilanne ja maailmankaupan painopisteet voivat muuttua nopeastikin. Tämä heijastuu yritysten liiketoimintaan, jolloin myös punnitaan entistä tarkemmin, mitä kaikkea suojataan ja missä.
Jo nyt USA:n ja Kiinan kauppasota on vienyt Kiinan lakeja ja oikeusjärjestelmää ulkomaisten yritysten IPR:n kannalta entistä avoimempaan suuntaan. Toisaalta Kiina on vastapainoksi voimakkaasti lisännyt ja tukenut omien innovaatioidensa suojaamista Kiinan ulkopuolella, ja tuotteiden ja palvelujen kopioinnista on siirrytty entistä enemmän niiden kehittämiseen.
Brexit pitää varpaillaan
Brexit on lähikuukausien suurin epävarmuustekijä Euroopassa myös IPR:n kannalta. Paljon on keskusteltu brexitin vaikutuksesta niin yhtenäispatentin (UP) kuin yhdistetyn patenttituomioistuimenkin (UPC) tulevaisuuteen ja aikatauluun.
Ison-Britannian siirtyminen Euroopan unionin (EU) ulkopuolelle on myös merkittävä jo olemassa olevien suojausten epävarmuustekijä. Britannia on antanut erilaisia ilmoituksia esimerkiksi siitä, kuinka rekisteröityjen EU-tavaramerkkien ja yhteisömallien oikeudet säilyvät maassa ja millä ehdoilla vireillä olevat EU-hakemukset voi muuttaa kansallisiksi hakemuksiksi. Brexit myös edellyttää Britannian ja EU:n väliseen kauppaan liittyvien IPR-käytäntöjen ja lisenssisopimusten tarkistamista. Brexit ilman erosopimusta voi kaataa tämän kaiken hallitsemattomana päällemme heti huhtikuussa.
IPR ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen suitsimiseen liittyvät tuotteet ja palvelut yleistyvät, mikä heijastuu vahvasti myös IPR-alalle. Esimerkiksi biopohjaisille materiaaleille ja polttoaineille, tuulivoimalle ja muille ekologisille ratkaisuille haetaan IPR:ää yhä enemmän.
Suoraan tai välillisesti ilmastonmuutokseen liittyvän liiketoiminnan suojaaminen yleistyy sitä mukaa kun teknologiat kehittyvät ja asioita opitaan tekemään entistä paremmin. Innovaatioiden suojausta pidetään usein esteenä niiden leviämiselle laajempaan käyttöön erityisesti kehittyvissä maissa.
Toisaalta innovaatioita ei saada kehitettyä tuotteiksi ilman taloudellisia investointeja. IPR mahdollistaa, että saat korvauksen, kun investoit hyvään – ja sen jälkeen muut pystyvät kehittämään lisää hyvää sen ympärille. Patentointihan täyttää vastuullisuuteen kuuluvan avoimuudenkin vaatimukset: samalla kun saat patentin, annat tietotaitosi muiden käyttöön jatkokehitystä varten.
Äly-IPR avaa paljon uutta
Tekoälyn, koneoppimisen ja muiden uusien teknologioiden, osuus ohjelmistoihin liittyvissä patenttihakemuksissa lisääntyy tänäkin vuonna. Tekoälyratkaisut ovat suuri mahdollisuus koko immateriaalialalle, sillä ne parantavat alan ammattilaisten työkaluja: uusilla ratkaisuilla voimme automatisoida IPR-prosesseja ja siirtää rutiinitöitä koneille, ja ammattilaiset pystyvät keskittymään entistä paremmin substanssiasioiden edistämiseen.
Tekoäly kykenee esimerkiksi tekemään patenttihakemusten ja tavaramerkkien automaattista luokittelua, ja se voidaan opettaa hakemaan dokumentteja valtavasta tietomäärästä, arvioimaan innovaatioiden patentoitavuutta ja jopa laatimaan patenttihakemuksia – tai tekemään keksintöjä. Tekoälyavusteinen IPR-ammattilainen tekee siis tuloaan.
Myös lohkoketjuteknologian sovellukset tulevat alalle. IPR-oikeuksiin liittyy lukuisia tapahtumia ja sopimuksia, joita voidaan todentaa lohkoketjujen avulla. Esimerkiksi keksinnön ja patenttihakemusten oikeuksien siirrot voitaisiin kirjata peräkkäisiin lohkoihin lohkoketjussa, jolloin siirtoketju ja nykyinen haltija ovat luotettavasti todistettavissa esimerkiksi yrityskaupan yhteydessä.
Keksinnön käsite puntarissa
Uusien teknologioiden patentoinnista tulee yhtä haasteellista kuin ohjelmistojen ja liiketoimintamenetelmien patentointi on ollut tähän asti, minkä seurauksena merkittävä osa hakemuksista tullaan hylkäämään.
Tekoälysovelluksista on usein vaikea löytää patentoitavia teknisiä piirteitä. Yritysten on kuitenkin välttämätöntä hakea suojaa toivoen, että lainsäädäntö ja patenttivirastojen käytännöt tulisivat suopeammiksi tämän tyyppisille keksinnöille. Patentoinnin perusteet juontavat ajalta, jolloin tietokoneohjelmisto miellettiin pelkäksi koodilistaukseksi eikä lainsäädäntö ole pysynyt kehityksen vauhdissa.
Koska yhä suurempi osa innovaatioista liittyy tietoon ja sen hyödyntämiseen erilaisissa sovelluksissa, keksintökäsitystä pitäisi laajentaa kattamaan puhtaasti teknisten ratkaisujen lisäksi tekoäly- ja tietojenkäsittelyratkaisut. Ne tulevat olemaan merkittävä osa käynnissä olevaa kolmatta teollista vallankumousta ja työtehtävien automatisointia. Tätä menoa merkittäviä tekoälyratkaisuja jää suojaamatta tai hakemukset hylätään vanhentuneen lainsäädännön takia.
