29.11.2018

Kun hackathon-yhteistyö poikii loistavan uuden ratkaisun, kenelle kuuluvat siihen liittyvät aineettomat oikeudet? Entä voiko joku yleisössä napata syntyneet ideat omiin nimiinsä? IPR:ien huomiointi innovaatiokilpailun alusta jälkipuintiin asti on äärimmäisen tärkeää kaikille osapuolille.

Innovaatiokilpailujen kirjo ulottuu ideapajoista valtaviin massatapahtumiin, ja ne tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia – mutta myös useita helposti unohtuvia riskejä. Sekä kilpailujen järjestäjien että osallistujien on hyvä tuntea kaikki kisailuun liittyvät IPR-ulottuvuudet.

Hackathonien, living labien ja muiden innovaatiokilpailujen aikana syntyy keksintöjä ja ideoita, joiden suojaamisen merkitys samoin kuin esimerkiksi oikeanlaisten sopimusten solmiminen sekä kilpailun jälkeen tapahtuva yhteistyö ja kaupallistaminen on syytä ennakoida.

“Innovaatiokilpailuiden kirjo on kasvanut ja niissä luodaan usein niin järjestäjän kuin osallistujienkin liiketoiminnan kannalta merkittäviä uusia ratkaisuja. Kun yhteisessä projektissa on monta osapuolta eikä asioista ole sovittu kirjallisesti, edut voivat ajautua ristiriitaan. Osapuolilla saattaa olla eri käsityksiä siitä, mihin ja kenelle aineettomat oikeudet oikeudenmukaisesti kuuluvat tai millaisia korvauksia niistä pitäisi maksaa”, kertoo Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Sini-Maaria Mikkilä.

Mikkilä ja Kolsterin Counsel-lakimies Hannes Kankaanpää jakavat kolme neuvoa open innovation -kisojen järjestäjille ja osallistujille. Ne takaavat, että kilpailuista saa irti suurimman hyödyn turvallisesti.

1. Ennakoi tulevaa sopimuksilla

Innovaatiokilpailuihin lähdetään usein kovalla innolla. Moni kuitenkin unohtaa miettiä tarkemmin, mitä osallistumisesta seuraa, mitä sillä tavoitellaan tai miten tuloksia hyödynnetään jatkossa.

Yksi innovaatiokilpailujen tarkoitus on hyödyntää niissä syntyviä tuloksia kaupallisesti mahdollisten jatkokehityshankkeiden jälkeen. Se auttaa jo pitkälle, että järjestäjät laativat kilpailun säännöt hyvin ja osallistuja perehtyy niihin ennen kilpailuun osallistumispäätöstä. Erityisesti on huolehdittava siitä, että kilpailun säännöt vastaavat osallistujan odotuksia. On hyvä pitää mielessä, että eri kilpailuissa tulosten oikeuksiin saattaa liittyä hyvinkin erilaisia sääntöjä.

Lisäksi useissa tapauksissa on tärkeää tehdä selkeät kirjalliset sopimukset jo etukäteen, jos esimerkiksi osallistujatiimi koostuu usean organisaation työntekijöistä. Sopimuksissa kannattaa sopia esimerkiksi siitä, tuodaanko kilpailuun jo olemassa olevaa tietoa ja IPR:ää, kuten patentoituja keksintöjä tai ohjelmistoja sekä siitä, mitä käyttöoikeuksia niihin myönnetään ja kuka omistaa oikeudet kilpailun aikana syntyviin ideoihin ja niihin liittyvään IPR:ään”, Hannes Kankaanpää kertoo.

HannesKankaanpaa
Hannes Kankaanpää

Jos osallistut kilpailuun työajalla, hyvin laaditut työsopimukset ja työsuhdekeksintöohjesääntö tyypillisesti riittävät kattamaan omien työntekijöiden innovaatiokilpailutoiminnan. Sopimuksissa on syytä huomioida myös tulevaisuus – eli se, miten IPR on otettava huomioon, jos alat neuvotella tai toteuttaa järjestäjätahon kanssa jatkoprojekteja, pilotointia tai lisensointia.

Myös osallistujan työnantajalle voi syntyä oikeuksia innovaatiokilpailuiden yhteydessä. Jos yrityksesi tai organisaatiosi osallistuu innovaatiokilpailuihin usein, kannattaa harkita yrityksen sisäisten menettelyohjeiden laatimista.

”Niissä voi linjata esimerkiksi, millaisissa tapauksissa yrityksestä voi osallistua kilpailuihin ja millaisissa ei. Myös muun muassa työnantajan omaisuuden, työvälineiden, tilojen tai ohjelmistojen käyttö kilpailussa on hyvä kirjata ohjeisiin”, Kankaanpää summaa.

2. Vältä väärinkäyttö suojaamalla

Suomen kokoisessa maassa yhteistyö on tärkeää, sillä erilaisten toimijoiden yhteen tuominen tuottaa tuoreita ideoita ja valtavaa potentiaalia menestymiseen. Siten päästään käsiksi ideoihin, joita ei välttämättä yhden yrityksen sisällä muutoin syntyisikään.

”Toisaalta globaalissa ympäristössä ei saa olla liian sinisilmäinen. Ennen kilpailuja, niiden aikana tai jälkeenpäin voi syntyä aineettomia oikeuksia, kuten keksintöjä tai erilaisia materiaaleja. Kun ideoita ja jopa konkreettisia ratkaisuja jaetaan isossa tapahtumassa ja julkisesti tuhatpäisillekin yleisöille, hyöty muiden ideoinnin tuloksista voi päätyä aivan muualle kuin alun perin on ollut tarkoitus”, Sini-Maaria Mikkilä toteaa.

mikkila_sini-maaria_vaalea.web
Sini-Maaria Mikkilä

Vaikka tapahtuman osallistujaporukalla on yhteisymmärrys oikeuksista, ideoiden ja keksintöjen suojausta ei sovi unohtaa. Kilpailuissa saattaa olla julkinen lopputilaisuus tai informaatiota voidaan julkaista vaikkapa verkossa.

”Onkin tärkeää muistaa, että jos oikeuksia ei ole suojattu, kuka tahansa kilpailun ulkopuolinenkin katsoja tai kuuntelija voi pyrkiä jopa suojaamaan keksinnöt”, Mikkilä sanoo.

3. Huomioi kaikki näkökulmat

Kun osallistujatiimissä on yksityishenkilöitä tai useamman yrityksen edustajia, syntyy hyvinkin yksityiskohtaista sopimistarvetta. Se ulottuu tuloksiin liittyvistä käyttöoikeuksista jo olemassa olevan aineiston hyödyntämiseen.

”Yhä useammin osallistujilla on jo etukäteen aineettomia oikeuksia, joita tuodaan mukaan kilpailuun. Lähtökohtana on siis harvoin täysin tyhjä IPR-pöytä”, Mikkilä ja Kankaanpää kertovat. Kun kilpailun tarkoituksena on kehittää lyhyessä ajassa melko merkittävä ratkaisu ongelmaan, niitä voi olla välttämätöntäkin käyttää ratkaisun toteuttamiseen.

Kun kilpailijat voivat osallistua ideoinnin jälkeen myös keksintöjen toteuttamiseen, syntyy uudenlaisia yhteistyökuvioita – ja jokaisen osallistujan on huolehdittava omien sopimustensa aukottomuudesta. Monimuotoinen vuorovaikutus ja yhteistyö on muistettava sopimuksissa jo ennen kilpailun alkua.

“Esimerkiksi kilpailuun osallistuva päätiimi saattaa koostua pääasiassa saman yrityksen työntekijöistä, mutta joukkoon halutaan lisäksi joku osaaja eri työnantajan palveluksesta. Silloin on työnantajayritysten kesken sovittava kilpailuun osallistumisesta ja oikeuksien jakautumisesta osallistujien tuotoksiin, toki aina kilpailun säännöt huomioiden. Mikäli mitään ei ole sovittu, riitoja syntyy helposti siitä, kuka on tehnyt mitäkin ja kenelle oikeudet kuuluvat”, Kankaanpää kertoo.

“On tärkeää saavuttaa selkeys ja tasapaino, jossa osapuolet hyötyvät kilpailusta mahdollisimman paljon mutta riskit eivät kasva kenenkään kannalta liian suuriksi”, Mikkilä summaa.

Vinkkejä innovaatiokilpailuihin

Kolster järjesti Tampereella tilaisuuden, jossa Sini-Maaria Mikkilä ja Hannes Kankaanpää kävivät läpi innovaatiokilpailuissa huomioitavia asioita. Katso tallenne tästä.

 

Mikä on innovaatiokilpailu?

Innovaatiokilpailut ovat fasilitoituja tilaisuuksia, joissa osallistujatiimit kerääntyvät lyhyeksi ajaksi – tyypillisesti 1–3 päiväksi – ratkaisemaan esimerkiksi tuotekehittelyyn, toimintamalleihin tai yhteiskunnallisiin ongelmiin liittyviä haasteita. Kilpailut voivat olla kaikille avoimia, osallistujat voidaan valita seulomalla tai mukaan voidaan kutsua vain tietyn alan yrityksiä tai osaajia. 

Osallistujat vaihtelevat yksityishenkilöistä start-up-yrityksiin, kouluihin, oppilaitoksiin, muihin organisaatioihin ja suuryrityksiin. Kisoja pidetään kaikilla toimialoilla, ja suurimmillaan ne ovat tuhatpäisiä yleisöjä kerääviä kansainvälisiä massatapahtumia.

Yksi tunnetuimmista innovaatiokilpailun muodoista on hackathon, jossa teknologia-alan toimijat kehittävät ja pitchaavat ideoitaan. Euroopan suurimpaan hackathon-tapahtuma Junctioniin osallistui viime vuonna 1 500 koodaria ja suunnittelijaa yli 80 maasta. Tavoitteena oli kehittää viikonlopun aikana 350 projektia tai prototyyppiä tapahtuman kumppaneille.

Ota yhteyttä

Sini-Maaria Mikkilä
+358 50 5910234
sini-maaria.mikkila@kolster.fi

Hannes Kankaanpää
+358 40 9208703
hannes.kankaanpaa@kolster.fi

By Kolster

UUSIMMAT

KIINNOSTUITKO?

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat uusinta tietoa IPR-alalta.