14.5.2019

Eurooppapatenttiasiamies Kati Leinonen nostaa hyvän tuotekehityksen ja laadukkaan patenttikirjoittamisen patentoinnin keskiöön. Kun hän muuntaa keksijöiden ajatukset ja ratkaisut lakikielelle, hän kantaa vastuuta siitä, että patenttihakemuksista syntyy liiketoiminnalle arvokkaita teoksia: aikaa kestäviä patentteja.

”Hyvä tuotekehitys ansaitsee laadukkaan patentinhakuprosessin”

Miten laadin patenttihakemuksen niin, että se myös tuo asiakkaalleni rahaa eikä vain vie sitä? Tämä pohdinta on työni ydintä.

Yli kymmenen vuotta patentti-insinöörinä ja patenttiasiamiehenä ensin teollisuudessa ja nyt Kolsterilla ovat koulineet minut arvioimaan kriittisesti patenttihakemuksia ja patenttien laatua niiden koko elinkaarella.

Urani aikana olen nähnyt konkreettisesti sen, että huono patenttihakemus voi olla vain hukkaan heitettyä rahaa ja turha menoerä tuotekehityksessä, vaikka itse taustalla oleva keksintö olisikin hyvä. Ilman hyvää tuotekehitystä ei kuitenkaan synny liiketoiminnalle merkityksellisiä patentteja. Johtotähtenä työssäni on, että patentit ovat työkaluja, joiden avulla tuen yritysten tuotekehitystä ja tuotan siihen lisää arvoa. Tämä edellyttää, että patentinhakuprosessi hoidetaan laadukkaasti ja hyvän tuotekehityksen arvoisesti.

”Kirjoittamistapa ratkaisee patentin arvon”

Hyvän patenttihakemuksen kirjoittaminen on taiteilua ja erilaisten skenaarioiden pyörittelyä. Suurin oivallukseni patenttiasiamiehenä on ollut se, että kirjoittamistapa on äärettömän tärkeä. Hakemusta laatiessani minun on ajateltava monia erityyppisiä lukijakuntia. Tekstin on oltava relevantti tässä hetkessä mutta myös 20 vuoden päästä. Sen on oltava pitävä ja vakuuttava, kun sitä lukee oikeuden tuomari, teknologia-alan kärkikeksinnöt tunteva patenttiviraston tutkija tai yrityksen kilpailija. Sen pitää kestää aikaa ja muuttuvia markkinoita.

Patentti ei saa jättää tulkinnoille sijaa, mutta toisaalta suojapiirin on oltava mahdollisimman laaja. Sen on yhtä aikaa suljettava kilpailijoilta ovia ja jätettävä niitä raolleen jatkokehitykselle. Tämän päivän ratkaisu näyttää tältä, mutta miltä se näyttää viiden vuoden päästä onko patentti silloin edelleen relevantti, eihän suojapiiri jäänyt liian kapeaksi? Onko kilpailijan helppo kiertää patentti? Ennakointi on erittäin oleellinen osa hyvää patenttikirjoittamista.

”Vahva patenttisalkku näkyy yrityksen arvossa”

Patentointi on luovimista erilaisten näkökulmien ristiaallokossa. Sen vuoksi hyvät patenttihakemukset eivät synny hutaisemalla. Patentoinnissa on monta liikkuvaa osaa, ja asiakas tekee suojaukseen merkittäviä investointeja. Kannan siitä vastuuta niin, että otan selvää niistäkin asioista, joita keksijä ei välttämättä osaa kertoa. Olen nähnyt urallani niin monta kertaa, että juuri huono ennakointi tuottaa lyhytikäisiä ja arvottomia patentteja.

Tyypillinen tilanne on sellainen, jossa patentin tuoma kielto-oikeus kilpailijoita vastaan perustuu liian kapeaan tai suojaa rajoittavaan ilmaisuun. Jos esimerkiksi suojapiirin määrittäviin patenttivaatimuksiin on kirjoitettu, että jonkin toiminnon saa aikaan vain, kun painaa tiettyä fyysistä nappia mikä arvo tuotteella ja patentilla on sen jälkeen, kun sama toiminnallisuus saadaan jo parin vuoden päästä aikaan esimerkiksi äänikomennolla tai sormen pyyhkäisyllä? Patenttihakemusta kirjoitettaessa on ennakoitava myös kaikki ajateltavissa olevat vaihtoehtoisetkin ratkaisut ja otettava selvää, mihin suuntaan teknologian kehitys on menossa. Patenttivaatimukset on kirjoitettava niin, että patentti säilyttää suojapiirinsä mahdollisimman pitkään. Patentin kiertäminen on tehtävä kilpailijoille vaikeaksi.   

Ajankohtainen esimerkki on Applen ja Qualcommin patenttiriita. Qualcomm sai Applen tuotteille voimaan myyntikiellon patenttinsa loukkauksesta. Apple kuitenkin jatkaa myyntiään, koska se teki softapäivityksen ja tilanne on taas uusi Applen väittäessä, että se ei riko enää toisen patenttia. Mitä riitelykään auttoi, jos patentti oli liian helppo kiertää? Tässä ollaan patentoinnin ydinkysymyksen äärellä: mitä kannattaa kehittää ja suojata. Hyvä patenttiasiamies uskaltaa ottaa kantaa siihenkin, mihin patentteihin IPR-investoinnit on järkevä ohjata.   

Vahva patenttisalkku ja hyvä tuotekehitys näkyvät yrityksen arvossa. Se tuo kyvyn paitsi lisensoida ja päästä hyviin kumppanuuksiin myös tarvittaessa vähän riidelläkin: miksi kukaan muuten maksaisi teknologiastasi yhtään mitään?

”Patentti on kirje tuomarille”

Kun aloitin patentoinnin parissa, osasin omasta mielestäni englantia erittäin hyvin. Patenttijulkaisuja lukiessani aloin epäillä, osaanko sittenkään. Patenttikieli on niin erilaista kuin mikään muu teksti. Tuntui siltä, että tarvitsen tulkin: mitä ihmettä tämä oikein tarkoittaa? Asiaa ei helpota yhtään se, että tuotekehitysnäkökulma ja suojausnäkökulma ovat melko kaukana toisistaan, vaikka toista ei ole olemassa ilman toista. Patenttien lukeminen ja tulkitseminen ovat äärettömän vaikeita asioita jopa insinööreille, ellet ole patenttiammattilainen. Nyt voin toimia patenttitulkkina omille asiakkailleni.

Patenttikieli on haasteellisuudessaan toisaalta juuri se kiehtovin osa tätä työtä: miten kuvaat lakitekstillä teknisen ratkaisun niin, että saat sen mahdollisimman hyvin suojattua? Teknisyydestään huolimatta patentti on lakidokumentti, joka kuvaa sen, mitä omistat. Ja kun omistat teknologian, voit myös kontrolloida sen käyttöä.

Amerikkalainen kollega sanoi sen kerran osuvasti: ”Ultimately, patent is a letter to the judge.” Viime kädessä patentti on kirje tuomarille, jonka pohjalta hänen pitää pystyä antamaan tuomio. Miten kuvaat insinöörin ajatuksen niin, että se on ymmärrettävä myös patenttiriitaa ratkaisevalle tuomarille vuosien päästä?

”Britit kouluttivat patenttialalle”

Patenttiasiamiehelle on aina silmiä avaava kokemus se, kun laatimaasi patenttihakemusta lähdetään haastamaan, tekstisi revitään sana sanalta pirstaleiksi ja etsitään sieltä heikkouksia. Kestääkö patentti kilpailijan hyökkäykset ja pitääkö se oikeudessa? Oletko itse ollut se osapuoli, joka repii auki toisten patenttihakemuksia? Ammattiosaamisen syvyyttä kuvaa mielestäni hyvin se, onko patenttiasiamiehellä tätä kokemusta vai eikö sitä ole.

Olen ollut onnekas siinä, että jo urani alussa teollisuudessa sain ohjaajikseni ja kouluttajikseni kansainvälisen yksikköni hyvin kokeneet ja pätevät talon sisäiset brittiasiamiehet. He etsivät kirjoittamistani hakemuksista pienimmätkin heikkoudet. Vähitellen pääsin mukaan tekemään simulointeja muiden kirjoittamille patenttihakemuksille: jos tällä patentilla mentäisiin nyt oikeuteen, mihin argumentteihin vastapuoli tarttuisi? Simulointeja tehtiin säännöllisesti ja joskus ne johtivat siihen, että patenttihakemuksista löytyneiden heikkouksien vuoksi niistä päätettiin luopua.

Simulointimetodilla etsimme myös niitä kaikkein vahvimpia patentteja, joilla oikeasti lähdimme haastamaan kilpailijoita patentinloukkauksesta. Sitä kautta yhtiö pääsi tekemään patenteilla lisensointiliiketoimintaa. Tein tiivistä yhteistyötä lisensoinnin ammattilaisten kanssa. Olen oppinut itseäni kokeneemmilta asiamiehiltä, miten patenteilla tehdään bisnestä. Britit ovat tuoneet lisäksi ripauksen ’oxfordilaisuutta’ omaankin patenttienglantiini.

”Ei tullut lentäjää mutta ajatukset lentävät”

Vielä lukiossa haaveilin lentäjän urasta, mutta harmikseni pituuskasvuni pysähtyi ennen lentäjän mittaa. Ylioppilaskirjoituksissa halusin vältellä esseiden kirjoittamista, joten panostin kemiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan. Enpä olisi tuolloin arvannut, että kirjoittaminen ja patenttitekstien analysointi ovat tulevan ammattini ydintä. Minusta on kuitenkin mahtavaa joka kerta, kun onnistun luomaan itse tai löydän jonkun toisen kirjoittaman ilmaisun, joka saa ajattelemaan: kylläpä se ui hienosti patentoinnin ristiaallokossa!

Saan osuvista ilmaisuista kiksejä vähän samalla tavalla kuin lukiessani hyvää kirjaa, joka avaa aivan uudenlaisen ajattelutavan. Pidän erityisesti kirjoista, joissa on erilaisia skenaarioita. Olen itsekin mestari miettimään, mikä kaikki voi mennä pieleen. Jos kirjoitan näin, mitä siitä voi seurata? Kirjat ovat mieluinen harrastus, mutta todellinen intohimoni on nähdä ja ymmärtää maailmaa. Reissuillani inspiroidun aina uusista näkökulmista: ahaa, näinkin tämän asian voi ratkaista tai ajatella.

Lentäjähaaveet vaihtuivat aikoinaan elektroniikan ja tietotekniikan opintoihin. Se oli hyvä valinta, sillä alalla kuin alalla teknologiaan sekoittuu digitalisaation ja IoT:n myötä yhä enemmän ohjelmistoja, tietoliikennetekniikkaa ja tekoälyä. Nyt voin tuoda oman kokemukseni ICT-alan patentoinnista myös perinteisen teollisuuden käyttöön, sillä hyviä mahdollisuuksia ei kannata hukata ainakaan huonon patenttikirjoittamisen takia.

Kiinnostaako sinua ura Kolsterilla?

Ota yhteyttä

Kati Leinonen
kati.leinonen@kolster.fi
040 920 8690

By Kolster

UUSIMMAT

KIINNOSTUITKO?

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat uusinta tietoa IPR-alalta.