COVID-19-pandemia pakotti monet yritykset järjestelemään asiansa uudelleen. Katsoimme taaksepäin ja koostimme yhteen koronan vaikutukset liiketoimintaan ja innovointiin vuonna 2020. Vastassa ovat olleet muun muassa rokote- ja testikehitys, verkkokaupan uusi nousu ikävine lieveilmiöineen sekä big data ja tekoälyratkaisut. Näitä asiakkaamme ja asiantuntijamme käsittelivät Kosterin blogeissa 2020.
Pandemia-ajan inspiroimista innovaatioista varmasti odotetuin on ollut koronarokote, jonka kehityksen moottorina toimivat immateriaalioikeudet. Luotettaville tekniikoille COVID-19-infektion tunnistamiseen ja diagnosointiin on kova kysyntä, sillä testattavien potilaiden määrä kasvaa koko ajan. Biokemian tohtori, eurooppapatenttiasiamies Simon Mügge kertoi blogissaan erilaisista testausmenetelmistä ja uusista mahdollisuuksista, joita pandemia tuo innovatiivisille lääketeollisuuden yrityksille.
Koko maapallo kohahti, kun Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump yritti ostaa yksinoikeuden rokotteen käyttöön Yhdysvalloissa. Yksinoikeus rokotteeseen on mahdollinen, mutta käytännössä epätodennäköinen ratkaisu. Patenttilainsäädännössä on nimittäin varauduttu tilanteeseen, jossa yritys saa yksinoikeuden rokotteeseen eikä jaa tai lisensoi sitä tarpeeksi laajalti. Erittäin merkittävän yleisen edun niin vaatiessa tuomioistuin voi maakohtaisesti määrätä pakkolisenssin eli pakkoluvan.
”Tuomioistuimen päätöksellä voisi esimerkiksi saada luvan valmistaa korona-rokotetta Suomessa. Pakkolupaa on käytetty erityisesti lääkeaineiden kohdalla, ja esimerkiksi Intia on myöntänyt pakkolupia HIV-lääkkeiden valmistukseen”, kertoi eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson koronarokotetta käsittelevässä blogissamme.
Liikkumisrajoitukset ajoivat kuluttajat kivijalkojen sijaan verkkokaupoille, ja perässä tulivat huijarit. Britanniassa viranomaisten tietoon päätyi The Independent -lehden mukaan helmikuussa 21 korona-aiheista verkkohuijausta, joiden taloudellinen arvo oli noin 800 000 puntaa. Kyberturvallisuuskeskus varoitti maaliskuun puolivälissä korona-aiheisten huijausten levinneen myös Suomeen.
Kasvomaskien kysyntä ajoi sekä maskeja valmistavat että niitä ostavat yritykset nopeisiin ratkaisuihin ja houkutteli alalle uusia yrittäjiä. Jos käytössä ei ole oma kangas tai kuvio, maskien myyjä voikin syyllistyä vahingossa IPR-loukkaukseen.
”Loukkaukseen voi syyllistyä, vaikka kasvomaskien myynti ei olisi yrittäjän pääasiallinen elinkeino tai myyjä olisi yksityishenkilö, joka kauppaa vain pieniä määriä valmistamiaan maskeja kirpputorilla tai verkkokaupassa”, kertoi IPR-lakimies Maria Ojala blogissaan.
”Loukkaaja voi joutua maksamaan oikeuksien omistajalle hyvitystä ja joutua pahimmassa tapauksessa vahingonkorvausvastuuseen. Lisäksi loukkaavat tuotteet on vedettävä markkinoilta. Siksi hyvä peukalosääntö liiketoiminnassa on esiselvityksen tekeminen.”
Kun monet koronakriisin kanssa kamppailevat maat hankkivat samaan aikaan hengityssuojaimia ja muita suojavarusteita, myös vilpilliset toimijat kokeilevat onneaan muun muassa Kiinassa. Tavarantoimittajalta ei välttämättä saa, mitä tilaa. Siksi hankinnoissa pitää selvittää myyjäyritysten taustat huolellisesti.
”Taustatarkistuksessa selviää, onko tuotteita tarjoava yritys juuri se, joka se kertoo olevansa esimerkiksi iältään tai kokemukseltaan. Samalla kannattaa selvittää tuotteeseen ja tavaramerkkiin liittyvät asiat, kuten kauanko tavaramerkki on ollut voimassa, onko tuotteella CE-merkintä ja onko yrityksellä vientilupa”, laki- ja tavaramerkkiyksikön johtaja Leena-Maija Marsio ohjeistaa huijarien välttämisessä.
Jos olet käynyt koronavirustesteissä, näytteesi tutkimustestin takana on todennäköisesti molekyylidiagnostiikkayhtiö Mobidiag. Koronapandemian iskiessä yritys toi markkinoille rivakassa aikataulussa helppokäyttöiset, luotettavat ja nopeat COVID-19-testit. Monissa Euroopan johtavissa laboratorioissa ne ovat jo rutiinikäytössä.
”Nykyiset diagnostiikkaratkaisut eivät täysin vastaa kliinisten laboratorioiden ja terveydenhuollon tarpeita. Perinteiset viljelymenetelmät ovat edullisia, mutta hitaita ja työvoimaa vieviä, eivätkä aina niin luotettavia. Monet muut menetelmät taas ovat monimutkaisia ja kalliita käyttää. Tarjoamme laboratorioille rutiininomaiseen käyttöön molekyylidiagnostiikan tehon kohtuukustannuksin”, Mobidiagin toimitusjohtaja Tuomas Tenkanen kertoo.
Lannistumisen sijaan moni yritys käänsi pandemian uudet olosuhteet hyötykäyttöön. RFID-teknologiaan eli radiotaajuuksilla toimiviin langattomiin ratkaisuihin erikoistunut Confidex tunnisti koronapandemian kylkiäisenä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
”Joukkoliikenteessä on nyt paljon kysyntää kontaktittomille matkalipuille. Lisäksi RFID-teknologiaa on mahdollista hyödyntää koronapandemian hillitsemiseksi ihmisten seurantaan, jotta altistuneet henkilöt voidaan tunnistaa, jäljittää ja hoitaa. Tämänkaltainen people tracking istuu hyvin myös Confidexin liiketoimintastrategiaan”, kertoo Confidexin toimitusjohtaja Timo Lindström.
Uusia askelia otti myös suksivoideyhtiö Vauhti Speed. Kun apteekkien käsidesihyllyt ammottivat tyhjyyttään, yritys valjasti salamannopeasti tuotantolinjansa käsidesin tehotuotantoon. Tuotanto suunniteltiin paikkaamaan syntynyttä tuotepulaa kriisitilanteessa.
”Valjastimme vuorokauden maksimikapasiteetin, 20 000 pulloa, käsidesin tehotuotantoon kolmessa vuorossa kotimaan akuuttiin tarpeeseen”, yhtiön toimitusjohtaja ja kemian tohtori Esa Puukilainen kertoo.
Vallitsevan poikkeustilan suvantovaihe tarjosi hyvän tilaisuuden katsastaa oman IPR-salkun tilanne ja laittaa IPR tuottamaan, kun saimme aikaa keskittyä asioihin, jotka arjen kiireissä aiemmin sivuutimme.
”Ylimääräisen ajan käyttäminen viisaasti on suora satsaus yrityksen tulevaisuuteen esimerkiksi laatimalla IPR-strategia yritystoiminnan tueksi tai huoltamalla IPR-salkku ajan tasalle. Mielekkäintä on valmistautua tulevaan kehittämällä yritystoimintaa, panostamalla tuotekehitykseen ja etsimällä uusia ratkaisuja”, sanoi Patent Agent Liisa Nieminen ensimmäisen korona-aallon aikana julkaistussa blogissaan huhtikuussa.
Koronapandemian myllertäessä markkinoita yrityskauppojen määrän on povattu nousevan. Nyt jos koskaan on ollut oikea hetki selvittää, mitä oman tai kilpailevan yrityksen IP-salkussa on – ja minkä arvoinen se on.
”Vahvoilla yrityksillä on erinomainen mahdollisuus nopeuttaa kasvuaan yrityskaupoilla. Ulkopuolisen tekemä arvio voi paljastaa esimerkiksi konkurssipesästä houkuttelevia patentteja. Se voi vaikeuksiin ajautuneessa yrityksessä pelastaa paljon”, Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo kertoi ohjeistaessaan yrittäjiä poikkeusolojen yrityskaupoilla.
Koronan ensimmäisen aallon jäljiltä avautuvat Kiinan markkinat tarjosivat yrityksille lukuisia mahdollisuuksia kasvaa ja valloittaa jopa aivan uusia aloja. Terveydenhuollon tuotteiden ja palveluiden lisäksi erityisen houkutteleviksi nousivat verkkopohjaiset koulutukseen, kauppaan ja etätyöhön liittyvät palvelut, jotka auttavat pitämään yhteiskunnan pyörät pyörimässä.
”Etäyhteydellä toimivia sovelluksia tai pilvipalveluita tarjoavilla yrityksillä on hyvä sauma laajentua Kiinaan nopeasti, sillä sellaisia palveluita kiinalaiset ottavat nyt hanakasti käyttöön. Myös kysyttyjen teknologioiden lisensointi Kiinaan tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia”, eurooppapatenttiasiamies Kati Leinonen kertoi väylistä uusille markkinoille.
Yritysten uudelleensuuntausta vauhdittaa Kiinassa myös koronaviruksen vuoksi muutettu sosiaalinen luottoluokitus, jossa toivottu toiminta johtaa yrityksen parempaan pisteytykseen ja helpotuksiin esimerkiksi verotuksessa. Kun uusia tekijöitä tulee enemmän ja nopeammin, IPR-loukkausten todennäköisyys kasvaa. Omien oikeuksien valvomisen lisäksi on pidettävä huolta myös siitä, ettei vahingossa loukkaa muiden oikeuksia.
Kiinassa on myös kielletty käyttämästä tavaramerkkeinä tuotenimiä, jotka liittyvät muun muassa koronavirukseen, lääkäreihin tai hoitotarvikkeisiin. Kielto ei kuitenkaan ole näyttänyt hidastavan huijareita.
”Niin sanotut tavaramerkkikaapparit ovat nopeita ja valmiita käyttämään hyödykseen kaikki tilaisuudet”, tavaramerkkiasiantuntijamme Jani Kaulo varoitti maailmanlaajuisella huolella ratsastavista huijareista.
Globaalien epidemioiden hillitsemisessä on tärkeää pystyä päättämään nopeasti, että dataa siirretään riittävän monen tahon käyttöön. Kun big datan hyödyntämisessä tullaan paremmiksi, myös yksityisyydensuojan ja siihen liittyvän lainsäädännön on kehityttävä.
”On määriteltävä uudestaan, kuka voi käyttää dataa ja millaisessa tilanteessa, ja mikä lasketaan datan väärinkäytöksi. On myös pohdittava lisää, millaisessa poikkeustapauksessa säännöissä voi joustaa. Esimerkiksi terveydenhuollossa tietojen luovuttaminen on kriittistä potilaan hyvinvoinnin kannalta: kun vaikkapa lapsen hoidon tarvetta analysoidaan yhdellä ratkaisulla, voi hoitosuosituksen tehdä paremmin toisella sovelluksella ensimmäisen sovelluksen antamin tiedoin. Jos tietoja ei saa luovuttaa, hoidon tarve ei ehkä koskaan tule potilaan vanhempien tietoon”, kertoo laki- ja tavaramerkkiyksikön johtaja Leena-Maija Marsio gallupissamme IP-alaa muuttavista innovaatioista.
Yhdysvalloissa tekoäly valjastettiin ratkaisemaan koronakriisiä, kun yritykset etsivät mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa koronaviruksen inspiroimilla uusilla teknologioilla ja innovaatioilla.
”Meidän on ollut pakko opetella ja ottaa käyttöön uusia teknologioita, alustoja ja pilvipalveluihin sekä 5G-teknologiaan nojaavia yhteistyön muotoja. Edistysaskeleet liittyvät koronan vaikutusten minimointiin: yhteistyönä kehitetään esimerkiksi hengityskoneita, ja viruksen oireita pyritään jäljittämään tekoälyn ennakoivan analyysin avulla. Keskittyminen AI-teknologioiden kehitykseen johtaa myös uusiin kumppanuuksiin ja yhteistyösopimuksiin yritysten välillä, kuten avoimen lähteen AI-alustojen kehittämiseen”, IPR- ja lakitoimisto Buchanan, Ingersoll & Rooneyn johtava osakas Patrick Keane kertoo AI-ratkaisujen kehityksestä Yhdysvalloissa.
Entä mitkä trendit kuohuttavat IPR-kenttää vuonna 2021? Lue Marjut Honkasalon blogi.
Krister Karlsson
Associate Partner, Head of Biotech & Chemistry, European Patent Attorney
krister.karlsson@kolster.com
044 236 5676
Simon Mügge
German & European Patent Attorney, European Trademark and Design Attorney
simon.mugge@kolster.com
040 920 8814
Kati Leinonen
Associate Partner, Head of ICT & Electrical Eng., European Patent Attorney
kati.leinonen@kolster.com
040 920 8690
Leena-Maija Marsio
Director, Legal and Trademarks, Master of Laws
leena-maija.marsio@kolster.com
050 516 9367
Jani Kaulo
Partner, European Trademark and Design Attorney, Licensed Legal Counsel
jani.kaulo@kolster.com
040 637 5442
Maria Ojala
IP Lawyer, European Trademark and Design Attorney
maria.ojala@kolster.com
040 669 0527
