teekkari  ⋅   vappu  ⋅   diplomi-insinööri  ⋅   tempaus  ⋅   Jämeräpartainen insinööri  ⋅   Rudolf Kolster

Tunnetko teekkareita käskyttävän Jämeräpartaisen insinöörin? Presidentti Kekkonenkin sai tältä tehtävän

29.04.2021
Takaisin

Jämeräpartaisen insinöörin ohjeita ovat vastaanottaneet niin Otaniemen teekkarit kuin itse presidentti Kekkonen. Legendaarisen hahmon arvellaan kuvaavan Kolsterin vankkapartaista perustajaa Rudolf Kolsteria. Teekkarit kolmessa polvessa kertovat, millaisia tempauksia Jämeräpartainen legenda on aikojen saatossa pyytänyt toteuttamaan.

Otaniemen opiskelijoita on vuodesta 1924 saakka ohjeistanut mystinen Jämeräpartainen insinööri, jonka tunnus on jämptiäkin jämptimpi parta. Sellainen kuin Rudolf Kolsterilla Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan seinällä komeilleessa muotokuvassa. Lieneekö sattumaa, että herrasmiesten ei ole koskaan nähty esiintyvän yhdessä?

Kolmella eri vuosikymmenellä opiskelleet teekkarit jakavat parhaat opiskelumuistonsa ja kokemuksensa Jämeräpartaisen insinöörin käskyistä.

Timo Oksanen: ”Lehdessä kirjoitettiin, että jäällä oli harpponut Jämeräpartainen insinööri”
Diplomi-insinööri
Tunsi Jämeräpartaisen insinöörin vuosina 1954–1960

”Teekkarihuumori on kujeellista ja värikästä, ja tapahtumien ja jäynien kautta muutkin saavat nauttia siitä. Tempauksia järjestettiin opiskeluaikanani joka vuosi Jämeräpartaisen insinöörin käskystä. Työvoimana toimivat usein fuksit, aina jonkin yhteiskunnallisen tai yhteisen asian hyväksi. Tai vain vitsillä: vuonna 1954 teimme punaisella maalilla Jämeräpartaisen insinöörin harppomisen jäljet jäähän Lauttasaareen sillan kupeeseen.

Otaniemessä ei 50-luvulla ollut muuta kuin yhdeksän tornitaloa, ja siellä asuin kymmenen teekkarin solussa. Teekkareiden yhteishenki oli vahva, ja porukalla ajauduimme erikoisiin tilanteisiin. Kerran lähdimme tanssimaan, mutta Eduskuntatalon viereisessä puistossa vastaan tuli isokokoisia tappelunhaluisia nuoria miehiä. Ystävämme ehdotti ovelasti ottelua mies miestä vastaan. Seurassamme olevaa hoikkaa kaveria ei olisi arvannut nyrkkeilyharrastajaksi, mutta riitapukarien isokokoinen heppu putosi parista iskusta. Siihen jäi se tappelu.

Tapoja viettää vappua oli yhtä monta kuin teekkareitakin. Se oli railakasta elämää, olimme kuin vasikat pellolla. Fukseilla juhlia edelsi kuitenkin vakava tilaisuus: lakin sai vappuaamuna vasta, kun oli seissyt hiljaa rivissä Polin salissa kahden tunnin ajan. Aina joku pökertyi, mutta useimmat palasivat riviin kantajien mukana.

Teekkarihenki säilyy ikuisesti. Esimerkiksi jo fuksivuonna harjoitellut teekkarilaulut ovat painuneet mieleen ja niitä laulamme sopivalla porukalla edelleen.”

Marjut Honkasalo: ”Uponneesta Wasa-laivasta löytyi teekkarien jäljiltä Paavo Nurmen patsas”
Rakennustekniikan diplomi-insinööri, Partner, European Patent Attorney
Tunsi Jämeräpartaisen insinöörin vuosina 1980–1986

”80-luku oli soluasumisen kulta-aikaa, ainakin Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan asunnoissa Otaniemessä. Erilaisia tempauksia näki ja kuuli usein, erityisesti vapun korvilla meteli Teekkarikylässä oli melkoinen. Sen asumiskokemuksen jälkeen tavallisen kerrostalon normaalit arjen äänet eivät häiritse.

Muutaman kerran Jämeräpartainen insinööri haastoi meidät talkoisiin, joilla keräsimme rahaa muun muassa rantasaunan rakentamiseen. Vappulehtien myynnin avulla rahoitimme ekskursiota ja matkasimme junalla Moskovan ja Ulan Batorin kautta Pekingiin. Matkanjohtajana muistan vahtineeni Baikal-järvessä uivien kurssitoverieni puolesta, että juna ei jatka matkaansa liian aikaisin.

Teekkarien jäynät toteutetaan yhtä hartaasti kuin Jämeräpartaisen insinöörin määräämät tempauksetkin. Harmittaakin vähän, että en muista opiskeluaikojeni jäyniä. Esimerkkijäynänä meille kerrottiin, kuinka teekkarit 60 vuotta sitten veivät nosto-operaation kohteena olevaan Wasa-laivaan pienen Paavo Nurmea esittävän patsaan.

Vaikka Jämeräpartainen insinööri puhutteli meitä teekkareita kulissien takaa, Rudolf Kolsterista en opiskeluaikoinani kuullut. Hän tuli aikoinaan Suomeen koneenrakennuksen opettajaksi, ja muistikuvani mukaan Jämeräntaipaleen varrella Otaniemessä oli hiukan Rudolfia muistuttava Jämeräpartaisen insinöörin patsas. Myöhemmin 90-luvulla törmäsin tuttuun parrakkaaseen naamaan: ”päälafkana” tuntemani rakennuksen (opiskeluaikani Teknillisen Korkeakoulun päärakennus) käytävän seinällä komeili sama Rudolfin muotokuva kuin Kolsterin toimiston neuvotteluhuoneessa.

Enää en nouse pöydälle laulamaan teekkarilauluja, mutta ei teekkarius mihinkään katoa. Työpaikalla sen vain piilottaa tavallista paremmin. Oleellinen osa Otaniemen teekkarivappua on aaton Wappuriehan julistus, jossa vannotaan pyhä vappuvala ja lähetetään littu taivaalle. Sanotaan, että teekkarit raahaavat Wappuriehan julistukseen lapsensakin, ja niin siinä minunkin kohdallani kävi.”

Lassi Saarela: ”Hyvät tempaukset ja jäynät ovat ilkikurisia, mutta eivät koskaan pahantahtoisia”
Konetekniikan diplomi-insinööri, Patent Agent
Tunsi Jämeräpartaisen insinöörin vuosina 2013–2020

Teekkarien tempauksilla ja jäynillä pyritään tuomaan huumoria elämään ja toimimaan hyvän asian eteen. Opiskeluaikanani järjestettiin yksi tempaus, kun Jämeräpartainen insinööri vetosi teekkareita puhumaan peruskouluissa koulutuksen puolesta.

 

Huhujen mukaan tempauskäskyt tulevat suoraan Jämeräpartaiselta insinööriltä itseltään. Jos käskyyn ei vastaa, kyseinen henkilö voidaan riisua teekkaritittelistään. Tämä pelote ei taida toimia yhtä hyvin kuin ennen vanhaan, sillä opiskelijamäärät ovat nyt huomattavasti suurempia.

 

Teekkarikulttuuriin kuuluvat lukemattomat tapahtumat luovat ainutlaatuista yhteisöllisyyttä, josta puhutaan myös muissa oppilaitoksissa Otaniemen ulkopuolella. Vappuakin juhlitaan urakalla kolmen viikon ajan. Vietän edelleen vappuni tiiviisti ystävien seurassa: perinteisiin kuuluvat vappuriehan julistus, vappulounas perhetuttujen kanssa ja vappupiknik Kaivopuistossa vilistävien tupsulakkien seassa.

 

Lakki on teekkarille tärkeä, sillä vasta sen saatuaan pääsee teekkariksi. Fuksina lakki on ansaittava keräämällä pisteitä erilaisista tapahtumista. Jos pisteitä ei kerää riittävästi, ensimmäisen teekkarivappunsa joutuu viettämään ilman lakkia.

 

Lakit jaetaan aamulla ennen vappuriehan julistusta perinteisen Fuksispeksin ja mystisen Yöjäynän muodostaman yhteiskilpailun tulosten mukaisesti. Tässä kilpailussa koko Otaniemen killat laitetaan paremmuusjärjestykseen. Mitä parempi sijoitus, sitä nopeammin saa lakkinsa. Meidän kiltamme suoritus meni niin vihkoon, että seisoskelimme tihkusateessa kuutisen tuntia. Hyvässä seurassa siitäkin jäi hyvät muistot.

**

Jämeräpartafaktoja

- Kolsterin perustaja Rudolf Kolster saapui Saksasta Suomen teknillisen koulun koneenrakennuksen opettajaksi 1800-luvun lopulla. Rudolfin huhutaan olevan Otaniemessä tempauskäskyjä jakava legendaarinen Jämeräpartainen insinööri.

- Tempaus on vapaamuotoinen ”elämäniloinen joukkovoiman purskahdus”, jonka tarkoitus on huomion herättämisen lisäksi tehdä hyvää yhteiskunnallisten asioiden parissa. Tempauksiin lukeutuvat muun muassa rahankeruu Suomen olympiajoukkueen rahoittamiseksi, Karjalan kannaksen linnoitustyöhön osallistuminen ja Teekkarikylän rakentaminen.

- Jämeräpartainen insinööri komensi myös presidentti Kekkosta. Kekkonen nimitettiin 60-luvun loppupuolella Dipolin kunniatalonmieheksi. Tunnustuksena hän sai oman avaimen siivouskomeroon ja kehotteen osallistua lumenluontiin todella pyryisinä päivinä.