18.2.2019

Eurooppapatenttiasiamies Sini-Maaria Mikkilä luotsaa Kolsterin Tampereen yksikköä. Hän virkistyy ongelmanratkaisusta, nauttii tiiviistä yhteistyöstä asiakkaiden kanssa, vaalii työyhteisön henkeä – ja nollaa ajatukset neulomalla.  

”Muita on osattava kuunnella”

Nuorena olin varma, että ainakaan insinööriä minusta ei tule. Halusin kuitenkin koulutuksen, joka tarjoaa monipuolisia haasteita. Pidän ongelmien ratkaisemisesta ja olen loputtoman kiinnostunut siitä, miten eri asiat toimivat. Taisinkin yllättää lähinnä itseni lähtiessäni opiskelemaan diplomi-insinööriksi.

IPR-alalle päädyin sattumalta 11 vuotta sitten, kun mieheni bongasi työpaikkailmoituksen lehdestä. Aiemmin olin tehnyt töitä laatujohtamisen, toiminnankehittämisen ja ohjelmistotyökalukehityksen parissa, joten patenttiasiamiehenä aloittaminen Kolsterilla oli hyppy uuteen.

Ammatinvaihto ei ole ikinä harmittanut. Työni on monipuolinen yhdistelmä insinöörityötä, kielitaitoa ja lakiosaamista. Systemaattisen ajattelun ja toimintatapojen lisäksi on osattava kuunnella muita, ja asioiden loppuun saattaminen edellyttää itsenäisyyttä sekä määrätietoisuutta. Myös kielitajua on oltava monessa mielessä: keksijät, patentti-insinöörit ja virastojen asiantuntijat puhuvat samoista asioista eri tavalla.

”Kaikkea ei tarvitse ratkaista yksin”

Kolsterin Tampereen-yksikköä olen johtanut vuoden verran. Budjettien ja tavoitteiden seuraamisen lisäksi työn ytimessä ovat henkilöstö- ja kehitysasiat. Haluan löytää jokaiselle tehtäväkokonaisuuden, jossa voi hyödyntää omia vahvuuksiaan, tukea kokonaisuutta ja piipahtaa epämukavuusalueella kehittymässä. Koska prosessi- ja työkaluteemat ovat lähellä sydäntäni, olemme myös uudistaneet työnjakoa, toimintatapoja ja prosesseja, jotta työskentelystä saataisiin yhä sujuvampaa.

Olen yhdentoista vuoden IPR-työkokemuksellani vielä juniori toimistossamme, jossa asiamiehillämme on erityisen vahvaa osaamista. Olemme itsenäisesti toimiva satelliittiyksikkö ja ryhmähenkemme on vahva. Kun eteen tulee ongelma, jota ei voi ratkaista yksin, mahtava porukkamme työstää pulmaa yhdessä askel askeleelta kohti ratkaisua.

Työpäiväni on yhdistelmä suunnitelmallisuutta ja yllätyksiä. Käsittelen välipäätöksiä, laadin uusia patenttihakemuksia tai tapaan asiakkaita. Joskus selvitän salapoliisina, loukkaako kilpailijan tuote asiakkaan yksinoikeuksia tai vastaako aiempi ratkaisu sitä, jota nyt yritämme suojata. Asiakas saattaa myös yllättäen kaivata nopeaa ratkaisua akuuttiin ongelmaan, jolloin pulman ratkominen vie minut heti mukanaan.

”Vaikeat tapaukset virkistävät”

Innostun pulmista: haluan ratkoa kaikki ongelmat ja löytää tapoja tehdä asioita paremmin. Vaikeat tapaukset ovat virkistäviä! Teknologiat on aina ymmärrettävä tietyllä tasolla, jotta niistä voi esimerkiksi laatia hyvän patenttihakemuksen. Toisinaan patentoitavan keksinnön teknologia on niin hankala, että harmaat aivosolut pääsevät ahkeroimaan, ja väitteitäkin laatiessani pääsen välillä tutustumaan oman ymmärryskykyni rajoihin. Asiakas on yleensä omalla teknologia-alueellaan kehityksen kärjessä tai keksintö voi perustua yliopiston huippututkimukseen. Silloin on selvää, että tapausta opiskellessa vierähtää tovi jos toinenkin. Myös IPR-lainsäädännön tulkitseminen on mielenkiintoista ja haastavaa. Onneksi voin myös kääntyä osaavan työyhteisömme puoleen ja ratkomme tarvittaessa asiaa yhdessä.

Yrityksissä ymmärretään IPR:ää entistä paremmin, mutta isoissakin yrityksissä patentit ja IPR saatetaan edelleen nähdä pelkkänä kustannuseränä strategisen investoinnin sijaan. Osa yrityksistä taas on hyvinkin valveutuneita ja IPR-kulttuuri on niin vahva, että jokainen työntekijä osaa miettiä, mitä kannattaa suojata ja miksi.

On mahtavaa, että suomalaisyritykset suojaavat keksintöjään, sillä siten suojataan myös suomalaista työtä. Saamme maan talouden pyörimään, kun täällä tehdyt hienot keksinnöt eivät livahda noin vain suojatta muiden käyttöön ympäri maailmaa.

”Työskentelen tiiviisti asiakkaan kanssa”

Parasta työssäni on yhteistyö asiakkaiden ja kollegoiden kanssa. Arvostan suuresti lujia asiakassuhteitamme. Niiden kautta opin, miten asiakkaamme toimivat, millaisten pulmien kanssa he painivat ja miten me pystymme heitä parhaiten auttamaan. Uusien asiakkaiden ja itselleni vieraiden teknologioiden kautta taas opin uutta. Mieleenpainuvimpia ovat työtehtävät, joissa olen hoitanut patentin asiakkaan isoihin keksintöihin alusta loppuun asti itse. Kun keksintö lähtee lentoon, tunnen tehneeni jotain merkityksellistä.

Tehtäväkenttämme ja asiakkaiden IPR-tarpeet ovat kuluneen vuosikymmenen aikana monipuolistuneet. Ennen iso osa töistä oli keskenään samankaltaisia: laadimme patenttihakemuksen ja hoidimme sen virastokäsittelyn sekä kotimaassa että ulkomailla. Nyt asiakkaiden tarpeet vaihtelevat enemmän. Saatamme tehdä yksittäisiä hakuja, loukkausanalyysejä tai seurantoja, laatia asiakkaalle pelkän patenttihakemustekstin tai tehdä strategista ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaan kanssa. Yhä useammin teemme myös kokonaisvaltaista IPR-strategiatyötä, jolloin mietimme yhdessä asiakkaan kanssa isoja IPR-kokonaisuuksia ja strategioita. Pidän siitä, että yhteistyö asiakkaiden kanssa on entistä tiiviimpää.     

“Odotan teknologiamurroksen tuomia mahdollisuuksia”

Käyttöliittymät yleistyvät myös perinteisissä laitteissa ja koneissa, ja ne voivat olla joko koneessa itsessään tai kauempana etäohjausratkaisuissa. Niitä myös suojataan yhä enemmän. Patenttivirastoissa, kuten Euroopassa ja USA:ssa, on tehty uusia linjauksia niiden suojaamismahdollisuuksista. Patentoinnissa onkin kyse liikkuvaan maaliin pelaamisesta: patentin saamisessa voi kulua vaikkapa kymmenen vuotta, jolloin myöntämisperusteet saattavat muuttua virastoissa hakuprosessin aikana.

Koska patenttihakemukseen ei saa sen jättämisen jälkeen tehdä lisäyksiä, hakemuksesta voi puuttua asioita, joita sen jättöhetkellä ei vaadittu mainittavaksi. Patenttivirasto saattaa päätyä pitämään vaikkapa käyttöliittymäratkaisua pelkkänä abstraktina ideana, jota ei voi suojata. Muutoksia virastojen tulkinnoissa on vaikea ennustaa. Paras keino luovia muuttuvissa olosuhteissa onkin tehdä alkuperäinen patenttihakemus mahdollisimman laadukkaasti ja panostaa siihen, että kirjaamme keksinnön hakemukseen kattavasti ja konkreettisesti.

Odotan innokkaasti myös meneillään olevan teknologisen murroksen vaikutusta IPR-alaan: Syntyykö uutta suojattavaa teknologiaa, miten tekoäly muuttaa suojaamista ja kenellä on oikeudet yhä lisääntyvään dataan? Uudet teknologiat vaikuttanevat myös patenttivirastojen tuleviin linjanvetoihin.

“Innostuminen on polttoainetta”

Jatkuva oppiminen ei ole minulle pelkkä korulause. Haluan oppia kaikkea. Viimeksi latasin kännykkäsovelluksen kiinan alkeiden opiskelua varten. Teen paljon käsitöitä ja minulla on pienimuotoinen huivihulluus: olen neulonut luultavasti yli sata huivia. Olen jakanut niitä eteenpäin, koska voin käyttää vain yhtä kerrallaan. Neulominen on kuitenkin loistavaa vastapainoa vaativalle ajattelutyölle.

Kielellinen tarkkuus on ammattitauti, joka vaivaa minua myös vapaa-ajalla. Korjailen asiavirheitä, epätäsmällisyyksiä ja pilkkuvirheitä jopa sanomalehteä lukiessa joko itsekseni tai puolisolleni kommentoiden.

Olen yli vuosikymmenenkin jälkeen yhä aidosti innoissani työstäni. IPR-alalla syklit ovat pitkiä, kun patenttihakemuksen jättämisestä sen myöntämiseen voi kulua vuosia. Työni tulokset ovat kuitenkin konkreettisia, saan asiakkailtani suoraa palautetta yhteistyöstä ja aina uusia pähkinöitä purtavaksi. Innostuminen on polttoainettani! Myös toisten auttaminen, ilon vaaliminen ja yhteisöllisyys ovat minulle tärkeitä asioita. Tiedän, että ratkaisuja etsiessämme olemme samassa veneessä sekä työyhteisössä että asiakkaiden kanssa. Soudamme yhdessä samaan suuntaan.

Ota yhteyttä

Sini-Maaria Mikkilä
+358 50 5910234
sini-maaria.mikkila@kolster.fi

By Kolster

UUSIMMAT

KIINNOSTUITKO?

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat uusinta tietoa IPR-alalta.