29.06.2022
Luovien ja monien muidenkin toimialojen yrityksille aukeaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun kulutus siirtyy metaversumin virtuaalisiin tiloihin. Kolsterin IP-juristi Jussi Ilvonen kertoo, miten uusilla vesillä voi ja kannattaa huolehtia yrityksensä IPR-suojasta.
Metaversumissa kuhisee. Sijoittajat ovat jo haistaneet tuottoisan ilmiön, pioneeriyritykset kehittävät omia virtuaalialustojaan, ja näyttäviä kauppoja digitaalisista hyödykkeistä solmitaan yhä näkyvämmin huomattavilla rahasummilla.Yksinkertaistettuna metaversumi tarkoittaa virtuaalimaailmaa – tarkemmin ilmaistuna joukkoa erilaisia virtuaalisia tiloja, joissa ihmiset ovat sosiaalisessa kanssakäymisessä toistensa kanssa.
”Metaversumista voi tulla internetin seuraava ilmenemismuoto, jossa käyttäjät pystyvät hallitsemaan omaa digitaalista omaisuuttaan ja dataansa eri virtuaalitiloissa huomattavasti aiempaa sujuvammin. Metaversumia käytetään monin eri tavoin esimerkiksi yhteisöjen päätöksenteon, pelaamisen, digituotteiden ja digikiinteistöjen kaupankäynnin sekä deittailun, viihteen ja tuotekehityksen ympäristönä”, Kolsterin IP-lakimies Jussi Ilvonen kertoo.
Tällä hetkellä tunnetuimpia toiminnassa olevia metaversumiratkaisuja lienevät globaalisti suositut online-pelialustat, kuten Fortnite ja Roblox. Luovien alojen näkökulmasta metaversumissa on viime aikoina nähty lupaavia avauksia muun muassa musiikkikonserttien, digimuodin ja arkkitehtuurin saralla.
Metaversumi muuttaa muotia ja tekijänoikeuksia
Metaversumissa tapahtuu jo nyt pelkästään virtuaalimaailmaan luotujen tuotteiden, kuten vaatteiden, suunnittelua, valmistusta ja kaupankäyntiä. Esimerkiksi suomalais-hollantilaisen digimuodin pioneeriyritys The Fabricantin virtuaalisessa studiossa voi luoda digivaatteita ja muuttaa ne vaihdettavaksi ja myytäväksi NFT:ksi (non-fungible token).
”NFT:t ovat lohkoketjuun koodattuja virtuaalisen tai fyysisen kohteen yksilöiviä todistuksia. Muun muassa monet Adidaksen ja Niken kaltaiset suuret vaatebrändit hyödyntävät digitaalivaatteita ja NFT:tä myös tuotteiden fyysisten versioiden myynnissä”, Ilvonen kertoo.
Hän painottaa, että digituotteiden kaupallistamista suunniteltaessa huomio kannattaa kiinnittää NFT:n ohella ehdottomasti myös toiseen kolmikirjaimiseen käsitteeseen – IPR:ään eli immateriaalioikeuksiin.
”Kaupankäynti omilla uniikeilla digiluomuksilla mahdollistaa liiketoiminnan laajentamisen tai uudenlaisen tuotemuotoilun fysiikan laeista piittaamatta. Samalla kaupallistamiseen voi liittyä mutkikkaita kysymyksiä esimerkiksi tekijänoikeussuojan kannalta.”
Tekijänoikeus kytkeytyy ihmisen tekemään omaperäiseen luomistyöhön, joten suojan saaminen virtuaalimaailmassa herättää kysymyksiä: kuinka paljon teoksessa on ihmisen luovaa panosta suhteessa vaikkapa käytettyyn tekoälysoftaan? Entä keneltä kaikilta suunnitteluun osallistuneilta tarvitaan lupa kaupallistamiseen?
”Lisäksi on hyvä muistaa, että NFT:n ’omistajuus’ ei itsessään sano mitään tekijänoikeuksien omistajuudesta ja siten oikeudesta kieltää muilta oman luomuksen luvaton käyttö. Epävarmuustekijöitä kannattaakin kartoittaa ennen digituotteiden kaupallistamista ja mahdollisesti vahvistaa IPR-suojaa esimerkiksi tavaramerkki- tai mallioikeusrekisteröinnein. Strategisen IPR-suunnittelun tarve korostuu entisestään, jos omana bisnesmallina on toimia esimerkiksi NFT-kaupankäyntiä mahdollistavana alustana tai niin sanottuja jälkiperäisteoksia tuottavana tahona metaversumissa”, Ilvonen neuvoo.
Älysopimukset tilittävät oikean määrän rojalteja
Metaversumi helpottaa myös lisensointia ja uudenlaista yhteistyötä useiden osapuolten kesken, sillä lohkoketjuihin koodattavat älysopimukset voivat tehdä rojaltien maksamisesta hyvinkin nopeaa ja tarkkaa.
”Erityisen kätevää se voi olla monihaaraisissa lisenssisuhteissa, joissa useampi taho suunnittelee ja hyödyntää kaupallisesti vaikkapa digivaatteen kaltaista teosta. Kun teosta myydään edelleen, myyjän ei tarvitse itse valvoa myymisen eri vaiheita tai pyyntihinnan toteutumista. Hyvin toimiva lohkoketjupohjainen alusta kykenee hoitamaan transaktiot sujuvasti ja tilittämään automaattisesti sovitun määrän rojalteja. Älysopimukset siis tehostavat taustalla olevien ’oikeiden’ sopimusten ehtojen tehoa”, Ilvonen kertoo.
Metaversumi muuttaa tietotaidon merkitystä – kilpailuetua IPR-strategialla
Digitaalisten hyödykkeiden luomista, vaihtamista ja myymistä virtuaalimaailmassa avittaa erityisesti lohkoketjuteknologia (blockchain), joka luo uusia mahdollisuuksia digikaupankäynnille virtuaalivaluuttamaksujen, älysopimusten ja NFT:n kautta.
”Uusi liiketoiminta ja markkina tarkoittaa monipuolisten mahdollisuuksien lisäksi uudenlaisia omien oikeuksien, sopimusehtojen ja yhteistyökuvioiden loukkauksia ja kiistatilanteita. Siksi metaversumiin ei kannata hypätä bisneksentekoon ilman selkeää strategiaa.”
Yritystoiminta ilman liiketoimintastrategiaa on lyhytnäköistä. Se pätee myös virtuaalimaailmassa.
”Metaversumin ilmiöihin on tärkeää reagoida IPR edellä. Vaikka oma IPR-salkku suojaisi jo tuotteita ja palveluita fyysisessä todellisuudessa, esimerkiksi tavaramerkkien ja niiden luokitusten on ulotuttava kattamaan myös digitaaliset liiketoiminta-alueet. Niin ei välttämättä automaattisesti ole”, Ilvonen huomauttaa.
Etukäteen kannattaa miettiä myös omaa suhtautumistaan mahdollisiin loukkauksiin.
”Jos jokin toinen taho tekee muunnelmia yrityksen brändistä tai teoksista, loukkaajien aggressiivisen jahtaamisen ja oikeudenkäyntien sijaan tilanteesta saadaan joskus paras lopputulema sopimalla esimerkiksi lisenssipohjaisesta yhteistyöstä. Näinhän on myös fyysisessä todellisuudessa.”
Jussi Ilvonen, IP-lakimies, Kolster
p. 045 7820 1704
jussi.ilvonen@kolster.fi
