Skip to content

Yksityishenkilö joutuu vastuuseen, jos edistää väärennösten kauppaa

13.11.2020

 

Kolster ja saksalainen Schaeffler-yhtiö työskentelivät sitkeästi yhdeksän vuotta kestäneessä oikeusprosessissa tuoteväärennösten kauppaa vastaan. Tulos on huikea: EU:n tuomioistuin päätti, että myös yksityishenkilöiden käyttö tuoteväärennösten toimitusketjussa on yhtä laitonta kuin yritystenkin. ”Tämä on todellinen menestysaskel kaikille, jotka taistelevat laitonta liiketoimintaa vastaan”, kuvailee asianajaja Ingrid Bichelmeir-Böhn Schaefflerista.

Euroopassa noudatettiin aiemmin linjaa, että tavaramerkkioikeuksia loukkaava toiminta oli selvästi kiellettyä vain, jos loukkaaja itse on elinkeinoharjoittaja tai kaupallista toimintaa harjoittava yksityishenkilö. Euroopan unionin tuomioistuin antoi kuitenkin keväällä 2020 uuden, merkittävän ennakkoratkaisun: myös yksityishenkilö syyllistyy tavaramerkinloukkaukseen, kun toimii välikätenä tuoteväärennösten kaupallisessa toimitusketjussa.

Päätös syntyi saksalaisen Schaeffler Technologies AG & Co. KG:n ja Kolsterin vuonna 2011 käynnistämän oikeusprosessin tuloksena. Prosessi käynnistettiin Suomessa, koska kohteena oli Schaefflerin kuulalaakereista tehdyt väärennökset, jotka jäivät kiinni Suomen tullissa.

Asian käsittely jatkuu Suomessa: Korkein oikeus (KKO) kumosi hovioikeuden ratkaisun, jolla tavaramerkkiloukkausta ei katsottu tapahtuneen ja palautti asian käsittelyn hovioikeuteen hyvitys- ja vahingonkorvausmäärien osalta.

Yksityishenkilöitä käytettiin hyväksi

Schaeffler Technologies AG & Co. KG ja Kolster käynnistivät oikeusprosessin, kun huomasivat että moottoreissa ja silloissa käytettäviä Schaefflerin kuulalaakereita oli väärennetty, ja niitä kuljetettiin Kiinasta Suomen kautta Venäjälle. Välikätenä oli yksityishenkilö.

Schaeffler olisi halunnut luvan tuhota väärennökset, jotta ne eivät pääsisi käyttöön minnekään. Monien vaiheiden kautta ne kuitenkin päätyivät osaksi tuoteväärennöskauppaa.

”Vaikka väärennösten määrä ei ole omalla alallamme niin suuri kuin esimerkiksi ylellisyystuotteissa, päätimme käynnistää yhdessä Kolsterin kanssa oikeusprosessin. Yksikin väärennetty kuulalaakeri voi olla käytössä hyvin vaarallinen, ja siksi ne piti saada pois markkinoilta”, sanoo asianajaja Ingrid Bichelmeir-Böhn.

 

Väärennettyjen kuulalaakerien toimitusketju oli klassinen esimerkki, kuinka tuoteväärennöskauppiaat pystyivät aiemmin hyötymään yksityishenkilöiden ”koskemattomuudesta” väärennösten kauppaketjussa. Väärennettyjen kuulalaakerien vastaanottaja oli Suomessa asuva yksityishenkilö, joka varastoi kuulalaakerit kotiinsa ja jonka luota ne haettiin pienissä erissä myöhemmin Venäjälle.

”Emme tietenkään alussa osanneet odottaa, että unionin tuomioistuin päättää lopulta tapauksesta. Käynnistimme prosessin, koska emme halunneet hyväksyä väitteitä siitä, että toinen osapuoli on ollut ’vain yksityishenkilö’. Jos hyväksyy väitteen, ettei toinen osapuoli ole vastuussa, se vaikeuttaa väärennettyjen tuotteiden torjuntaa myös tulevaisuudessa. Nyt tehty päätös antaa myös muiden tuotemerkkien omistajille mahdollisuuden osoittaa, ettei kyse ole vain yksityisistä ostoista vaan kaupallisesta toiminnasta”, Bichelmeir-Böhn muistuttaa.

Näin Schaefflerin ja Kolsterin yhteistyö tuoteväärennösten kauppaa vastaan eteni:

  • Huhtikuu 2011 Suomen tulliin jäi kiinni 150 kappaletta väärennettyjä Schaefflerin INA-kuulalaakereita. Tuotteet vastaanotti yksityishenkilö, jolta ne haettiin myöhemmin pienissä erissä vietäviksi Venäjälle.
  • 2013 Asianomistaja Schaeffler Technologies AG & Co. KG vaati vastaajalle eli tuotteita vastaanottaneelle ja säilyttäneelle yksityishenkilölle rangaistusta teollisoikeusrikoksesta sekä tuomiota tavaramerkinloukkauksesta.
  • 2015 Helsingin käräjäoikeus hylkäsi rikossyytteen, mutta tuomitsi vastaajan tavaramerkinloukkauksesta.
  • 2015 Vastaaja valitti tavaramerkinloukkaustuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka kumosi käräjäoikeuden päätöksen.
  • Toukokuu 2016. Kolster haki asiakkaansa Schaefflerin edustajana Helsingin hovioikeuden ratkaisusta valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.
  • Joulukuu 2017. Korkein oikeus myönsi valitusluvan. Kyseessä oli ensimmäinen tuoteväärennösasiassa myönnetty valituslupa Suomessa edellisten 17 vuoden aikana.
  • Asian käsittely jatkui korkeimmassa oikeudessa, kunnes vuoden lopulla korkein oikeus teki harvinaisen ennakkoratkaisupyynnön Euroopan unionin tuomioistuimelle.
  • Toukokuu 2020. Euroopan unionin tuomioistuin antoi merkittävän ennakkoratkaisun: myös yksityishenkilö, joka ei harjoita kaupallista toimintaa ammattimaisesti, syyllistyy tavaramerkin loukkaukseen, jos vastaanottaa tai säilyttää tuoteväärennöksiä, joita ei selvästikään ole tarkoitettu yksityiskäyttöön, tai luovuttaa ne jäsenvaltiossa vapaaseen liikkeeseen.
  • Syyskuu 2020 Suomen korkein oikeus kumosi hovioikeuden ratkaisun, jolla tavaramerkkiloukkausta ei katsottu tapahtuneen ja palautti asian käsittelyn Helsingin hovioikeuteen hyvitys- ja vahingonkorvausmäärien osalta.
  • Seuraavaksi Helsingin hovioikeus antaa tuomionsa hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimuksista.

OTA YHTEYTTÄ