PATENTIT

Miten laadin keksintöilmoituksen?

Keksijän on tärkeintä pohtia, minkä ongelman keksintö ratkaisee ja miten. Keksinnöstä riippuen helpointa voi olla esimerkiksi laatia keksintöilmoitus luettelon muotoon tai piirtää siitä kuva. Varsinainen patenttihakemus kannattaa jättää patenttiasiamiehen tehtäväksi, sillä keksijän/tuotesuunnittelijan ja patenttiasiamiehen näkökulmat ovat usein hyvinkin erilaisia. Patenttihakemuksissa tarvitaan taitoa määritellä keksinnön erityispiirteet, patenttivaatimukset ja selitysosa juuri oikealla tavalla suojauksen näkökulmasta.

Hyvässä keksintöilmoituksessa käyt läpi keksinnön ja patenttihakemuksen kannalta oleelliset seikat. Muista kuitenkin, että tärkeintä on kirjata keksinnön perusidea niin, että lukija sen ymmärtää − keksinnön kuvausta voidaan tarvittaessa myöhemmin täydentää yhteistyössä.

  1. Kerro lyhyesti, mitä ammattilainen tietää asiasta ja mistä hän sen tietää.
    Keksintö ei välttämättä ole tunnettu, vaikka kaikki sen elementit olisivat tunnettuja, mikäli kukaan ei ole esittänyt samanlaista elementtien yhdistelmää, joka on enemmän kuin osiensa summa. Voit viitata tunnettuihin ratkaisuihin esimerkiksi tuotenimillä, julkaisutunnuksilla, verkkosivuosoitteilla tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.
  2. Luettele lyhyesti tunnetun tekniikan ongelmat.
    Mitkä ongelmat tunnistit ja mikä ongelmista on tärkein?
  3. Määrittele keksinnön tavoite (yleensä tärkeimmän ongelman ratkaiseminen).
    Mitä keksinnöllä saadaan aikaan? Mitä etua siitä on? Onko ongelma ratkaistava kokonaan; saavutetaanko jotain sillä, että ongelmaa lievennetään?
  4. Esitä kuinka tavoite saavutetaan, aluksi yhdellä esimerkillä.
    Voit piirtää yhden tai useampia kuvia ja varustaa kuvien elementit viitenumeroilla ja selostaa viitemerkkien avulla, kuinka kukin elementti osallistuu tavoitteen saavuttamiseen (mitä kuvassa tapahtuu, mikä on elementtien vuorovaikutus jne.), tai voit kuvata tämän suoraan kuvaan. Kiinnitä huomiota niihin elementteihin, jotka ovat välttämättömiä ongelman ratkaisevan vaikutuksen aikaansaamiseksi.
    • Esimerkki 1: Vaiheessa 150 testataan, onko … ja jos on, siirrytään vaiheeseen 180, jossa …
    • Esimerkki 2: Vivun 1 ja nivelen 2 väliin on sovitettu tiiviste 3, jolloin… Kun olet löytänyt yhden ratkaisun, mieti, voiko koko ratkaisun tai sen elementin korvata vaihtoehtoisella ratkaisulla. Kirjaa vaihtoehtoiset ratkaisut ylös.
  5. Määrittele mikä kussakin ratkaisuissa on oleellista käyden läpi jokainen elementti erikseen.
    Esimerkiksi:
    • Miksi käytit juuri tällaista elementtiä (esim. lyhytsanomaa, ruuvia)?
    • Voisiko saman ilmaista yleisemmin sanottuna (esim. yhteydetön sanoma, kiinnitysväline)?
    • Mitä muita vaihtoehtoja on (esim. USSD-sanoma, lukitustappi)?
    • Miksi jokin vaihtoehto on parempi kuin toiset (lyhytsanoma voidaan lähettää matkaviestimen osoitekirjan avulla, sen perillemeno on varmistettu, ruuvi lukitsee osat tarkasti oikeaan asemaan)?
    • Voidaanko jokin elementti jättää kokonaan pois?
    • Voidaanko asia ilmaista toisin (toiminnot A - C ovat samassa ohjelmassa ja toimintoja käytetään saman käyttöliittymän kautta, kappaleet on yhdistetty irrotettavasti liitosvälineellä)?
    • Esitä kukin elementti sellaisena ”rakennuspalikkana”, jonka alan ammattilainen osaa toteuttaa (ainakin patenttiselityksen avulla); elementtejä ei saa määritellä tavoitteiden/toivottujen ominaisuuksien kautta, ellei normaaliammattilainen osaa toteuttaa tällaista ominaisuutta (esimerkki: tietokoneen käyttöjärjestelmä, joka on immuuni viruksille)
  6. Onko erilaisilla rinnakkaisilla ratkaisuilla jokin yhdistävä piirre?
    Ellei tällaista ole, ratkaisut ovat eri keksintöjä, jotka on esitettävä eri hakemuksissa.
  7. Sisältävätkö ratkaisut käyttökelpoisia välituloksia ja mitä niillä saavutetaan?
    Jos käyttökelpoisia välituloksia syntyy, voidaanko/pitääkö tavoite muotoilla uudelleen?
  8. Mitkä ovat hyödyllisiä täydentäviä ominaisuuksia (ns. edullisia suoritusmuotoja)?
    Mitä niillä saavutetaan? Selosta ne riittävän hyvin.