Kolster blogi

Saksa ei voi ratifioida yhtenäispatenttisopimusta välittömästi – Euroopan kattava järjestelmä viivästyy toistaiseksi

Kirjoittanut Kolster | 14.04.2020

14.4.2020

Eurooppa on odottanut Saksan perustuslakituomioistuimen ratifiointia sopimukselle yhteisestä patenttituomioistuimesta, mutta viimeisin käänne viivästyttää järjestelmän käyttöönottoa arviolta viidellä vuodella. Yhtenäistä Euroopan kattavaa patenttiratkaisua on yritetty saada aikaan jo vuodesta 1975. Patentteja järjestelmän varalta taktikoivien yritysten kannattaa unohtaa asia toistaiseksi, sanoo eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo

UPC- eli yhtenäispatenttijärjestelmän voimaan saattavaa sopimusta kohtasi jälleen uusi viivytys Saksan perustuslakituomioistuimen julkaistessa helmikuussa 2020 päätöksen, jonka mukaan sopimuksen ratifiointi edellyttää 2/3 enemmistön hyväksynnän. Ilman Saksan ratifiointia yhtenäispatenttijärjestelmä ei toteudu.

”Sopimuksen ratifioinnista äänestettiin Saksan parlamentissa myöhään illalla, joten paikalla olevien vähäisten edustajien vuoksi hyväksyntä jäi kiinni muutamista äänistä”, eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo kertoo.  

On toistaiseksi epäselvää, yrittääkö Saksa vielä allekirjoittaa sopimuksen ja milloin asia otetaan uudestaan parlamentin käsittelyyn. On myös mahdollista, että sopimusta muutetaan esimerkiksi poistamalla Lontoo keskustuomioistuimen sijaintipaikkana. Muutokset saattavat edellyttää jo tehtyjen ratifiointien uusimista.

”Sopimus saatetaan jopa purkaa, sillä Iso-Britannian hallitus ilmoitti maaliskuussa, ettei maa osallistu yhtenäispatenttijärjestelmään. UPC ja yhtenäispatenttijärjestelmä on ollut vuosikausia ’ihan kohta’-asteella. Nyt varmaa on ainoastaan se, että ihan kohta ei tapahdu mitään”, Honkasalo kertoo.

Yhtenäispatenttijärjestelmää odottaneille yrityksille järjestelmän ratifioinnin siirtyminen ei tuota toimenpiteitä, ellei yritys ole suunnitellut IP-suojausta nimenomaan järjestelmän toteutumista silmällä pitäen.

”Yritysten kannalta tilanne ei muutu. Jos on ajatellut viivästyttää patenttien hakemista maantieteellisesti laajemman ja halvemman kattavuuden toivossa, siitä kannattaa nyt luopua. Sopimuksen ratifiointi siirtyy niin paljon, että toistaiseksi ei ole tarpeellista pohtia mille patenteille pyytää yhteistä suojaa tai mitä ottaa pois tuomioistuinsopimuksesta.”

Yhtenäispatentilla mahdollisia säästöjä oikeudenkäyntikuluissa

Yhtenäistä Euroopan kattavaa patenttiratkaisua on yritetty saada aikaan jo vuodesta 1975. Vuonna 2010 poliitikot luovuttivat ”EU-patentin”. Käynnistyneestä tehostetusta yhteistyöstä syntyi nykyinen voimaantuloa odottava järjestelmä, johon osallistumisesta kukin jäsenmaa saa päättää vapaasti. Vaikka kaikki sopimuksen allekirjoittaneista maista eivät ole ratifioineet sitä, Saksan ratifioinnin jälkeen maita on riittävästi yhtenäispatenttijärjestelmän muodostamiseksi.

”Vuonna 2013 tehtiin erillinen patenttituomioistumeen liittyvä sopimus, joka UPC-järjestelmään osallistuvien maiden on hyväksyttävä, vahvistettava ja saatettava voimaan. Silloin ajateltiin, että järjestelmä saadaan toimintaan vuonna 2014. Sitten tuli brexit, joka poisti Iso-Britannian kuvioista ja sekoitti pakkaa”, Honkasalo kertoo.

”Saksan nykyisessä parlamentissa sopimus saattaisi saada taakseen riittävän enemmistön, mutta on mahdotonta arvioida uuden käsittelyn ajankohtaa. Korona-aikaan parlamentilla on muitakin tärkeitä asioita listallaan.”

Toivo UPC-järjestelmästä elää yhä

Yhtenäispatenttijärjestelmän viivästyminen herättää joukon kysymyksiä järjestelmän tulevaisuudesta.

”Yksi viimeisimmistä kiistoista koskee keskustuomioistuinten sijaintia, sillä sopimuksessa on nimetty esimerkiksi Pariisi, München – ja Lontoo. Miksi tuomioistuin sijaitsisi maassa, jonka asioista kyseisessä istuimessa ei edes voida päättää?”

Toivoa UPC-järjestelmän toteutumisesta ei kuitenkaan ole vielä menetetty. Tuomioistuimen valmisteleva komitea on ilmoittanut jatkavansa työtään ja tuomioistuimen kehittämistä kaikesta huolimatta, jotta järjestelmä saadaan lopullisen hyväksynnän jälkeen täyteen vauhtiin puolessa vuodessa.

”Järjestelmän kautta voisi saada patenttisuojan yli 13 Euroopan maalle samalla rahalla, joka nykyisellään kattaisi vain kolme tai neljä maata. Jos ja kun järjestelmä astuu voimaan tarpeeksi monen maan allekirjoitettua sopimuksen, siitä tulee kätevä ja kustannustehokas EU-patentti”, Honkasalo sanoo.

Marjut Honkasalo
Partner, European Patent Attorney
marjut.honkasalo@kolster.com
050 524 2413

LUE LISÄÄ

Saksa ratkaisee uuden eurooppalaisen patenttijärjestelmän etenemisen