28.8.2019
Innovaatioita syntyy ennen näkemättömällä vauhdilla, ja patenttihakemusten määrät kasvavat koko ajan. Tulevaisuuden monimutkaisessa patenttiviidakossa menestyvät ne, jotka osaavat valjastaa käyttöönsä teknologian, kuten tekoälyn ja koneoppimisen, sanoo CPA Globalin strategiajohtaja Toni Nijm.
”Tekoäly vapauttaa IPR-ammattilaisten kapasiteettia analyysiin ja luovaan työhön”, CPA Globalin strategiajohtaja Toni Nijm painottaa. CPA Global on yksi maailman johtavista IP-oikeuksien hallintaan ja -teknologiaan erikoistuneista asiantuntijayrityksistä.
Tekoäly ja koneoppiminen ovat esimerkkejä suurista teknologisista mullistajista. Ne kietoutuvat lähes jokaiselle elämänalueelle, eikä IPR-maailma ole poikkeus. Tekoäly ja koneoppiminen tuovat tervetulleita helpotuksia patentti- ja tekijänoikeusasioiden hallinnointiin ja seurantaan, sillä uusilla teknologioilla voidaan automatisoida manuaalisia prosesseja ja löytää relevanttia tietoa valtavista datamassoista reaaliajassa.
Tulevaisuudessa innovaatiot limittyvät eli patentit liittyvät yhä vahvemmin toisiinsa. Teknologiaa tarvitaan, jotta myös IPR-sektori pysyy uudistuvien yritysten vauhdissa. Autoteollisuus on hyvä esimerkki muutoksesta.
”Ennen auto- ja teleteollisuuden tuotekehitys ja patentointi olivat hyvin vahvasti erillään. Tänä päivänä autoteollisuudessa syntyy paljon innovaatioita, jotka liittyvät telesektoriin tai jopa terveysteollisuuteen. Autossa saattaa olla esimerkiksi auton ohjaukseen liittyvää teknologiaa sijoitettuna pilveen. Teknologian avulla voidaan tarkkailla monin eri tavoin kuljettajan terveydentilaa.”
Autoilu linkittyy siis vahvasti dataan ja siihen, että eri laitteet ja teknologiat ovat yhteydessä keskenään. Jatkossa autoteollisuuden patenttiportfoliot sisältävät paljon ideoita ja ratkaisuja, jotka eivät välttämättä liity perinteiseen auton valmistukseen millään tavalla.
Monimutkaistuvassa patenttimaailmassa ja IPR-työssä hallinnolliset tehtävät ovat edelleen kallein ja riskialttein työvaihe – varsinkin, jos prosessissa on mukana IP-toimistoja ja yhteistyökumppaneita useista eri maista ja eri lainsäädäntöalueilta.
”Tekoälyn ja lohkoketjuteknologian avulla voidaan virtaviivaistaa, tarkentaa ja nopeuttaa yhteistyötä ja koordinointia. Tulevaisuudessa on varmasti mahdollista esimerkiksi automaattisesti tarkkailla, lajitella ja valvoa sähköpostiviestintää, johon osallistuvat jopa kymmenet eri yritykset. Voimme automaattisesti poistaa päällekkäisyyksiä ja niitä riskejä ja kustannuksia, joita monimutkaiseen viestien vaihtoon liittyy”, Nijm sanoo.
Hänen mukaansa kyse on siis ennen kaikkea tiedon standardoinnista ja prosesseista, jotka ovat läpinäkyviä ja seurattavia.
”Vielä muutamia vuosia sitten tilasimme taksin soittamalla, eikä meillä ollut mahdollisuutta seurata, mitä soiton ja taksin saapumisen välisenä aikana tapahtui. Nyt näemme reaaliajassa, jos taksi on myöhässä tai auto vaihtuu lennosta. Sama muutos on tapahtumassa IPR-sektorilla. Sen sijaan, että pyydämme ja lähetämme manuaalisesti ja hitaasti esimerkiksi erilaista dataa ja dokumentteja, voimme hyödyntää alustoja ja jakaa tietoa.”
Nijmin mukaan IP-sektori ei valitettavasti ole edelläkävijä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Immateriaalioikeuksien hallinnoimisessa esimerkiksi lohkoketjuteknologialla olisi kuitenkin paljon annettavaa.
Lohkoketju on teknologia, joka mahdollistaa hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan. Teknologiassa toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää erilaisia tietokantoja hajautetusti omilla tietokoneillaan. Luottamus syntyy kokonaisuudesta.
”IP-oikeuksien rekisteri, johon eri osapuolet luottavat, on yksi hyvä esimerkki lohkoketjuteknologian hyödyntämisestä. Sen sijaan, että lähettäisimme kopioita dokumenteista ja muusta datasta eri osapuolille, voimme säästää aikaa ja rahaa käyttämällä IP-tietokantoja. Lohkoketjuteknologia tarjoaa kaikille saman mahdollisuuden, ’totuuden’, datasta”, Nijm toteaa.
Teknologisten trendien lisäksi yksi IPR-alan merkittävimmistä muutoksista on Kiinan vahva nousu ja tason nosto immateriaalioikeusasioissa. Kiinassa haetaan yli miljoonaa patenttia vuodessa eli kolme kertaa enemmän kuin koko Euroopassa. Kiina haluaa olla teknologiajohtaja monilla aloilla ja tekee kaikkensa päästäkseen tavoitteisiinsa. Yksi niistä on olla tekoälyteknologian johtava supervalta vuoteen 2030 mennessä.
”Kiinan teknologinen kehitys on huikaisevaa! Meidän on Euroopassa vaikea ymmärtää, millaisella volyymilla Kiina on liikkeellä. Esimerkiksi tekoäly ja koneoppiminen vaativat paljon dataa ja opettamista. Mitä enemmän dataa tekoäly omaksuu, sitä tarkemmiksi algoritmit tulevat. Kiinan yksi vahvuus on sekä tuotekehityksen että tutkijoiden valtaisa määrä. Lisäksi kiinalaisilla on käytössään valtavasti dataa jo nyt”, Nijm sanoo.
Kehitystä on vaikea pysäyttää, ja kilpailu on kovaa. Nijm pitää huolestuttavana sitä, että suomalaiset yrityspäättäjät eivät ota Kiinasta tulevaa kilpailua vakavasti.
”Yritysten on huomioitava Kiinan nousu ja oltava myös läsnä siellä, missä teknologiakehityksen kärki on. Emme voi puhua enää pelkästä tuotantomaasta, vaan todella merkittävästä tekijästä tuotekehityksessä. Olisikin tärkeää selvittää tarkasti, mitä opittavaa meillä voisi olla kiinalaisten yritysten toiminnasta. Kannattaa myös miettiä, miten oma tuotekehitys voi hyötyä maan laajoista osaamis- ja henkilöresursseista.”
_ _ _
LUE MYÖS mitä Kolsterin patenttijohtaja Tapio Äkräs kirjoittaa blogissaan lohkoketjujen ja tekoälyn tuomista muutoksista sekä muista tulevaisuuden IPR-trendeistä.