Referenssit

Luonnonvarojen tuhlaus kuriin! Finn Recycling kierrättää teollisuuden jätehiekan uusiokäyttöön

Kirjoittanut Kolster | 17.02.2021

Tiesitkö, että hiekka on veden jälkeen maailman toiseksi kysytyin luonnonvara? Finn Recycling kehitti teknologian, jonka avulla teollisuudessa syntyvä jätehiekka on mahdollista puhdistaa, elvyttää ja kierrättää uusiokäyttöön valimoille, voimalaitoksille ja rakennusaineteollisuudelle. Globaali liiketoimintapotentiaali on miljardiluokkaa. Kolsterin kanssa rakennettu IPR- ja patenttisalkku kasvattaa nyt arvoaan, kun innovaatio tekee kaupallista läpimurtoa. 

”Tavoitteemme on viedä teollisuudessa syntyvien jätehiekkojen kierrätys niin pitkälle, kuin se vain on mahdollista, ja samalla säästää ja korvata arvokkaita luonnonvaroja”, sanoo Finn Recyclingin perustaja ja toimitusjohtaja Toni Wesin.

Mahdollisuudet ovat mittavat. Pelkästään valimot tuottavat globaalisti vuosittain 100 miljoonaa tonnia jätehiekkaa. Valimojätehiekka on iso maailmanlaajuinen ongelma, sillä sitä ei voi sellaisenaan käyttää enää missään, vaan se läjitetään ongelmajätteenä täyttyville kaatopaikoille. Samanaikaisesti neitseellisestä luonnonhiekasta on maailmalla pulaa.

”Esimerkiksi Suomessa valimoiden käyttämää kvartsihiekkaa on jo pitkään tuotu Keski-Euroopasta. Tulevaisuudessa jätehiekan kaatopaikkaläjittäminenkään ei ole enää mahdollista, joten hiekan puhdistus ja kierrätys on ainoa kestävä ratkaisu”, Wesin sanoo. 

Finn Recycling on kehittänyt ja patentoinut ainutlaatuisen termisen menetelmän ja teknologian jätehiekan puhdistukseen ja elvytykseen niin, että käsittelyn jälkeen se vastaa laadultaan neitseellistä luonnonhiekkaa. Teknologian avulla valimojätehiekka voidaan elvyttää uudelleen vähintään kymmenen kertaa ja kierrättää paikallisesti ja kustannustehokkaasti takaisin valimon omaan tuotantoprosessiin. Vielä valimokäytön jälkeenkin se voidaan jatkojalostaa leijupetihiekaksi voimalaitoksille, ja vielä senkin jälkeen käsitellä ja kierrättää edelleen rakennusaineteollisuuden hyötykäyttöön.

Materiaalitehokkuuden parantamisen, jätteen vähentämisen ja maailman rajallisten hiekkaluonnonvarojen säästymisen lisäksi kierrätysinnovaatio on melkoinen ilmastoteko.

”Jos koko Suomen valualan hiekankäyttö siirtyisi termiseen elvytykseen, vähentäisimme pelkästään hiekan kuljetuksista syntyviä hiilidioksidipäästöjä yli 3,2 miljoonaa kiloa. Pelkästään kotimaan mittakaavassa CO2-päästöjen vähennys vastaa määrää, joka syntyisi ajamalla henkilöautolla 40 kertaa kuuhun ja takaisin. Kun merenpohjasta pumpatun hiekanjyvän elinkaari saadaan mahdollisimman pitkäksi, sillä on valtava ympäristövaikutus”, Wesin kuvaa.

Metallit vaihtuivat hiekaksi, ”psykiatri” patenttiasiamieheksi 

Finn Recycling on keksinnöllään isojen asioiden äärellä ja ratkaisujen ytimessä, sillä kovassa kilpailussa pärjätäkseen teollisuudella on jatkuva paine vähentää päästöjään, käyttää raaka-aineita tehokkaasti ja huolehtia omista jätteistään vastuullisesti.

Hiekkakierrätyksen globaalin mittakaavan ja mahdollisuuksien oivaltamiseen sekä ideoiden konkretisoitumiseen tarvittiin kuitenkin usean vuoden kypsyttelyaika ja rohkeutta hypätä uuteen liiketoimintaan.

”Kun aloin puhua jätehiekkojen kierrätyksestä kotona, vaimo meinasi ensin ohjata psykiatrin puheille. Hän ihmetteli, mistä tällaisia ajatuksia voi tulla”, Wesin kertoo. 

Toni Wesin vanhempineen perusti Finn Recycling -perheyrityksen vuonna 2013 alun perin metallien kierrätykseen. Jo sitä ennen Toni Wesin oli tehnyt yhteistyötä valimoiden kanssa vuodesta 2008, ja hän näki läheltä valimoiden hiekkajäteongelman. Ajatukset mahdollisuuksista kierrättää jätehiekkaa uusiokäyttöön alkoivat muhia metallikierrätysmiehen aivoissa.

Ideat ja visiot alkoivat konkretisoitua nopeasti, kun Finn Recyclingin kotipaikkakunnalla Urjalassa tuli vuonna 2016 myyntiin Nuutajärven vanha lasitehdas. Tehtaalla oli jo valmiiksi hiekankäsittelyyn soveltuvaa vanhaa infraa ja laitteistoa, sillä kvartsihiekka on myös lasin pääraaka-aine. Wesinit päättivät tehdä kaupat tehdaskiinteistöstä ja polkaista rohkeasti kehitysprojektin liikkeelle. Projektiin lähti mukaan seitsemän kotimaista valimoa, joiden jätehiekkojen puhdistusta Finn Recycling ryhtyi testaamaan Aalto-yliopisto tutkimuskumppaninaan.

”Onnistuimme heti ensimmäisessä pilotissa sen verran hyvin, että uskalsimme ryhtyä investoimaan lisää euroja jatkokehitykseen ja varsinaiseen tuotantoon.”

Wesin ei ollut kuitenkaan vielä täysin oivaltanut, miten ainutlaatuista erikoisosaamista yhtiöllä alkoi jo olla käsissään.

”Kun tuttu yrittäjä kysyi, olenko huolehtinut patenteista ja muista tuotesuojauksista, ’kun teillä on tuollainen erikoinen homma menossa’, vastasin että ’jaa mistä’? En ollut miettinyt suojausta ollenkaan. Omalle työlle ja kehittämiselle ei osannut vielä siinä vaiheessa antaa sille kuuluvaa arvoa. Ajattelin, että kai nyt jotakin vastaavaa on jo joku muukin maailmalla tullut keksineeksi.”

Wesin päätti kuitenkin varmistaa asian ja soitti kaverin vinkkaamalle patenttiasiantuntijalle. Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Ossi Huhtanen ryhtyi tutkimaan asiaa, ja näytti pian vihreää valoa patenttihakemuksen jättämiselle.

Korona vauhditti jatkokehitystä – patentit kansainvälistymistä

Finn Recyclingilla on jo hallussaan arvokasta patenttiomaisuutta globaalisti ainutlaatuiseksi todetulle hiekanelvytysinnovaatiolleen, ja uusia patenttihakemuksia on vireillä.

Yhtiö pääsi aloittamaan kaupalliset toimitukset kotimaisille valimoille vuonna 2019. Samalla se teki historiansa suurimman investoinnin uuteen keskitettyyn hiekanelvytyslaitokseen. Kun tuotanto isomman kapasiteetin laitteistolla saatiin käyntiin kevättalvella 2020, koko maailma pysähtyi koronapandemian seurauksena. Finn Recycling ei päässytkään tekemään testauksia ja käyttöönottoja uusien asiakkaiden luona.

Liiketoiminnan äkkipysähdys ja koronakriisi kääntyivät lopulta voitoksi innovatiivisuudella. Finn Recycling haki ja sai Business Finlandilta koronatukea jatkokehitykseen. Sen tuloksena syntyi uusi liiketoimintamalli ja modulaarinen hiekanelvytin, jonka valimot voivat ketterästi vuokrata tai ostaa oman laitoksensa tontille.

“Jatkojalostimme keskitetyn laitoksen termisen elvytysprosessin ja kutistimme sen kompaktimpaan laitekokoon yksittäisten valimojen tarpeisiin. Kun aiemmin tarjosimme keskitettyä hiekankierrätyspalvelua kuljetuksineen, nyt sen vaihtoehtona on käyttää Finn Recyclingin kehittämää teknologiaa ja elvytinmodulia, jonka asiakas voi kytkeä suoraan oman tuotantolaitoksensa prosessiin”, Wesin sanoo.

Finn Recyclingin keskitetyn mallin tuotantolaitos pyörii sekin nyt jo kolmessa vuorossa, ja Suomen merkittävimmät valimot ovat Finn Recyclingin asiakkaita. Pisimpään kierrätyshiekka on ollut täystuotannossa Peironin valimossa Kokemäellä, hyvin käyttökokemuksin vuodesta 2018. 

Uusi liiketoimintamalli ja patenteilla suojattu teknologia ovat antaneet kovan lähtövauhdin yhtiön kansainvälistymiselle. Modulaariset hiekanelvyttimet ovat tuotannossa ja vientimarkkinat avautumassa. Yhtiöllä on jo myyntiorganisaatiot Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa sekä yhteistyökumppani Espanjassa. Markkinat ovat globaalit, ja mikä parasta: uusi liiketoimintamalli on keskitettyä laitosmallia nopeammin ja helpommin skaalattavissa kansainväliseksi liiketoiminnaksi. 

”Kovien kasvutavoitteiden myötä IPR- ja patenttiasioissakin on pitänyt päästä nopeasti ’kartalle’, jotta isot investoinnit ovat turvassa. Ilman Kolsterin tukea ja hyviä neuvoja emme olisi päässeet tähän pisteeseen. Seuraava tavoite on saada investoinnit tuottamaan – ja monikymmenkertaistaa liikevaihto jo lähivuosien aikana.” 

Patenttisalkku kasvattaa nyt arvoaan 

Yhteistyö Finn Recyclingin ja Kolsterin välillä on tiivistynyt strategiseksi yhteistyöksi. Muun muassa lakimies Hannes Kankaanpää on auttanut laajemman IPR-strategian miettimisessä, ja tehnyt vastikään patenttisalkulle arvonmäärityksen.

Finn Recyclingille on ollut tärkeää selvittää, mikä on patenttiomaisuuden arvo nykytilanteessa, jossa kaikki resurssit, liiketoiminta ja yhtiön koko tulevaisuus on suunnattu sataprosenttisesti hiekankierrätykseen. 

”Nyt kun viemme yhtiön kansainvälistymistä voimalla eteenpäin, siihen liittyy merkittäviä lisärahoitustarpeita. Patenttisalkun arvonmääritys on yksi asia, millä pystymme näyttämään omavaraisuutta ja kasvupotentiaalia rahoittajille”, Toni Wesin perustelee

Tehty arvonmääritys vahvistaa, että Finn Recyclingilla on hallussaan erittäin merkittävää patenttiomaisuutta. 

”Nyt ei ole kyse enää pelkästään patenttien arvosta, vaan myös siitä globaalista kokonaismarkkinasta ja bisnespotentiaalista, joka patentteihin liittyy.” 

Arvonmäärityksen yhteydessä tehty patenttien laadun ja toimivuuden syvällinen tarkastelu globaalin liiketoiminnan ja uusien sovellustoimialojen näkökulmasta johtivat siihen, että suojausta päätettiin täydentää vielä uusillakin patenttihakemuksilla. Lisäsuojaus nostaa patenttisalkun arvoa entisestään. 

”Emme olisi itse osanneet ajatella suojausta näin laajasti. Kolsterilta tuli hyviä huomioita ja jatkokehitysideoita sen varmistamiseksi, että patenttisuoja on mahdollisimman pitävä. Tällainen keskustelu ja ajatustenvaihto on ollut meille äärettömän arvokasta.” 

Mikroskooppikuvat elvytetystä ja elvyttämättömästä kvartsihiekasta

Liiketoiminta laajenee voimalaitos- ja vesileikkaushiekkojen kierrätykseen 

Finn Recyclingin patentit ja vireillä olevat patenttihakemukset suojaavat jo noin 80 % yhtiölle merkittävistä ja hiekankierrätykselle potentiaalisista markkina-alueista Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Intiassa. Suojatun teknologian myötä kansainvälinen kasvupotentiaali on huikea.

Teollisuuden jätehiekkoja syntyy eniten maailmassa valimoissa, ja tästä 100 miljoonan tonnin vuoresta lähes puolet syntyy Kiinassa. Toiseksi eniten valimojätehiekkaa syntyy Intiassa, jonka valimoteollisuus pyörii Suomen tapaan tuontihiekan varassa.

”Yksikin prosentti maailman valimojätehiekan kierrättämisestä uusiokäyttöön Finn Recyclingin teknologialla olisi jo merkittävää liiketoimintaa”, Wesin sanoo.

Valimoiden jälkeen toiseksi merkittävin kierrätyshiekan käyttökohde on voimalaitosteollisuus. Pelkästään Euroopan voimalaitoksissa käytetään vuosittain noin miljoona tonnia hiekkaa. Finn Recycling on jatkojalostanut ja patentoinut elvytetystä valimojätehiekasta voimalaitoskäyttöön soveltuvan, uudenlaisen leijupetihiekan. Innovaatio syntyi, kun valimoteollisuuden tarpeet hyvin tunteva Toni Wesin ja voimalaitosprosessit aiemmalta työuraltaan hyvin tunteva Finn Recyclingin myyntijohtaja Jukka Nieminen yhdistivät kokemuksensa ja alkoivat ideoida yhdessä. 

”Finn Recyclingin menetelmillä voimalaitoskattiloiden leijupetihiekkakin voidaan vielä elinkaarensa loppupäässä elvyttää kertaalleen ja kierrättää raaka-aineeksi rakennusaineteollisuuteen, käytettäväksi esimerkiksi laasteissa ja tasoitteissa”, Jukka Nieminen kuvaa äärimmäisen tehokkaaksi viritettyä kierrätysketjua.

Kevään 2021 aikana Finn Recycling aloittaa elvytetyn hiekan toimitukset rakennusaineteollisuuteen, ensimmäisinä yhteistyökumppaneinaan kotimainen Kiilto ja ranskalainen Saint-Gobain. Käynnistymässä ovat myös kierrätyshiekasta valmistetun leijupetihiekan toimitukset voimalaitoksille.

Valimo- ja voimalaitosjätehiekkojen kierrätyksen lisäksi Finn Recycling tarjoaa vesileikkausta käyttäville teollisuusyrityksille käytetyn vesileikkaushiekan kierrätyspalvelua. Maailmanlaajuisesti vesileikkaushiekkojakin syntyy arviolta kahdesta kolmeen miljoonaa tonnia vuodessa. Se sisältää tyypillisesti raskasmetallijätettä, joka on poistettava ennen kuin hiekka voidaan kierrättää edelleen rakennusaineteollisuuden raaka-aineeksi. 

Finn Recyclingin keskitetty hiekanelvytyslaitos Nuutajärvellä

Tähtäimessä vahva brändi ja sadan miljoonan euron rajapyykki 

Isot jätehiekkavolyymit varmistavat, että valimo-, voimalaitos- ja vesileikkaushiekkojen kierrätyksessä riittää maailmalla loputtomasti työsarkaa. Myös hiekkakierrätyksen ympäristövaikutukset ovat valtavat. 

”Finn Recyclingin teknologialla on mahdollista kierrättää kerran louhittu luonnonhiekka yhä uudelleen korkean jalostusasteen käyttökohteisiin, ja korvata sillä jopa 80–90 % teollisuuden nykyisin vuosittain käyttämästä luonnonhiekasta”, Wesin sanoo. 

Finn Recycling osaa jo olla ylpeä saavutuksistaan ja ainutlaatuisesta, patentoidusta teknologiastaan, joka mahdollistaa globaalin liiketoiminnan. 

”Patenttiasiat ovat jo hyvässä mallissa, ja nyt rakennamme kansainvälistä brändiä ja laitamme tavaramerkkiasioita kuntoon. Olemme visioineet sopivaa tuotenimeä, jolla haluamme tulla globaalisti tunnetuksi ja kasvaa. Kolster on tehnyt jo alustavia selvityksiä tavaramerkkisuojauksen ja IPR-riskinhallinnan näkökulmasta”, Nieminen kertoo. 

”Olisimme erittäin tyytyväisiä, jos viiden-kuuden vuoden sisällä pääsemme rikkomaan liikevaihdossa sadan miljoonan rajapyykin”, Wesin konkretisoi kasvutavoitteita. 

Liiketoiminnan kiihdytysvaiheessa sekä Nieminen että Wesin arvostavat ennen kaikkea hyviin keskusteluihin pohjautuvaa Kolster-yhteistyötä. 

”Matkan varrella Kolsterilla on ollut hyvä näkemys siitä, mitä kannattaa aina seuraavaksi tehdä, ja olemme saaneet useita jatkokehitysideoita omaan liiketoimintaan. Toisaalta on uskallettu sanoa sekin, jos jotakin asiaa ei kannata lähteä viemään eteenpäin.”

Haluatko keskustella IPR-arvonmäärityksestä tai ainutlaatuisen brändisi tai teknologiasi kansainvälisestä suojauksesta?