06.06.2023
Suomen ja Kiinan välisen kauppasopimuksen solmimisesta on nyt kesäkuun alussa kulunut 70 vuotta. Kolster on toiminut Kiinassa pitkään. Mitä Kiinan-markkinoille kuuluu nyt? Miten maa on tullut ulos pandemiasta, ja miten pk-yritys pääsee mukaan Kiinan-junaan?
Suomella on Kiinan kanssa pitkät kauppa- ja diplomaattisuhteet. Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan 13. tammikuuta 1950 ensimmäisten länsimaiden joukossa. Kauppasopimuksen 70-vuotisjuhlaa vietetään 5. kesäkuuta 2023.
Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo kertoo, mitä suomalaisyritysten on nyt hyvä tietää suunnatessaan Kiinaan ja miten huomioida geopolitiikka toiminnassaan.
Millaiset ovat Kiinan-markkinat nyt?
Kiinan talous näyttäisi säilyvän vahvana kotimaisen kulutuksen, vankan palvelusektorin ja teknologiavetoisten teollisuudenalojen kasvun ansiosta. Kiinan bruttokansantuote jatkaa kasvuaan huolimatta COVID-19-pandemian ja Yhdysvaltain kanssa käydyn kauppasodan vaikutuksista.
BKT:n on arvioitu kasvavan tänä vuonna noin 5,5 prosenttia, mikä tarkoittaa hienoista hidastumista verrattuna pandemiaa edeltäviin vuosiin. Myös kiinalaiset ovat itse myöntäneet, että kasvun vauhti ei ole sama kuin ennen pandemiaa, mutta kasvu on silti vaikuttavaa globaaleilla standardeilla mitattuna.
Mitä Kiinasta on hyvä tietää?
Kiinan-markkinoille suuntaavan on tärkeä ymmärtää, että kiinalainen liiketoimintaympäristö on omintakeinen sekoitus perinteistä kulttuuria, politiikan uudistamista ja teknologista innovaatiota.
Kiina on Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin talous maailmassa ja joillakin aloilla globaali johtaja. Teknologinen kehitys on ollut Kiinassa todella nopeaa. Maa kulkee eturintamassa tekoälyssä, robotiikassa, 5G:ssä, kvanttitietokoneissa ja verkkokaupassa.
Terveydenhuolto, hoiva ja koulutus ovat toimialoja, joiden kehitystä yritysten kannattaa seurata. Näitä sektoreita ei Kiinassa ole vielä avattu markkinoille, mutta uskon, että tilanne muuttuu lähivuosina. On hyvä olla valmiina, kun markkina avautuu, sillä kysynnästä tulee suurta ja suomalaisilla olisi paljon annettavaa.
Miten ottaa huomioon geopolitiikka?
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat tuoneet geopolitiikan talouteen ja yritysmaailmaan. Kansainväliset yritykset ovat tähän asti miettineet toimintaansa pitkälti taloudellisista näkökulmista, mutta nyt myös geopolitiikka on otettava strategioissa huomioon.
Kansainväliset kriisit saattavat esimerkiksi siirtää suunniteltuja investointeja hamaan tulevaisuuteen. Uskon, että menestyjiä ovat ne toimijat, jotka pystyvät joustavasti sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin.
On hyvä ymmärtää, että talouspuheen rinnalle on noussut poliittinen retoriikka. Tämä korostuu, kun kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä jatkuu.
Peräänkuulutan myös suhteellisuudentajua. EU:n ja Suomen vahvasta Kiina-riippuvuudesta on puhuttu paljon, mutta asioita ei pidä katsella liian mustavalkoisesti. Esimerkiksi akkuteollisuudessa tarvitsemme Kiinaa kumppaniksemme. Keski-Pohjanmaalla on paljon litiumvarantoja, ja Suomen akkuteollisuus kasvaa voimakkaasti. Kiina kuitenkin hallitsee maailman akkumarkkinaa pitkälle tulevaisuuteen.
Ketkä menestyvät Kiinassa?
Kiinassa ovat menestyneet ja menestyvät jatkossakin ne, jotka ovat perehtyneet maan politiikkaan, lainsäädäntöön ja kulttuuriin sekä onnistuneet luomaan henkilökohtaisia kontakteja.
Me suomalaiset olemme pärjänneet Kiinassa hyvin omalla tyylillämme ja keskustelevalla asenteellamme. Menestyneistä mainittakoon esimerkiksi UPM, mutta pienemmätkin pärjäävät, kunhan löytävät omat verkostonsa.
Valtava kuluttajamarkkina, innovaation kiihtyvä tahti ja Kiinan hallituksen yritysmyönteiset poliittiset ratkaisut tarjoavat hyviä mahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille Kiinassa. Nyt pandemian jälkeen ovet ovat avautumassa myös uusille tulokkaille. Kiina on siis edelleen hyvä kasvumarkkina oikein annosteltuna.
Mistä tietoa ja apuja omaan pohdintaan?
Kiinan-markkinoille lähtöä suunnittelevan yrityksen kannattaa olla meihin yhteydessä. China Deskimme ja IPR-asiantuntijamme auttavat kartoittamaan tilanteen ja luomaan suuntaviivat.
Tukea ja neuvoja kannattaa kysyä myös Business Finlandilta sekä Suomi-Kiina-Kauppayhdistyksestä.
