hyödyllisyysmallit  ⋅   Blogit  ⋅   IPR-uutiset

Hyödyllisyysmalli eli pikkupatentti on nopea ja edullinen suoja

21.03.2022
Takaisin

Hyödyllisyysmallia eli pikkupatenttia käytetään patentin tapaan, mutta kynnys sen saamiseen on huomattavasti matalampi. Rekisteröinnin saa nopeasti, joten suojamuoto sopii mainiosti lyhytikäisille tuotteille ja kiivastahtisille markkinoille. Kolsterin patenttiasiamies Julia Urbanec kertoo sen olennaiset hyödyt liiketoiminnalle.

Hyödyllisyysmalli on nopea, edullinen ja vahva suojamuoto, josta ei puhuta tarpeeksi: Kolsterin IPR-tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista yrityspäättäjistä ei tunne suojamuotoa lainkaan.

Nimestään huolimatta hyödyllisyysmalli ei suojaa keksinnön ulkomuotoa, vaan itse tuotetta tai laitetta tai kemiallista koostumusta. Sen toimintaperiaate on samankaltainen kuin patentilla, mutta kynnys suojan saamiseen on huomattavasti matalampi.

”Patentin saadakseen keksinnön on oltava sekä uusi että keksinnöllinen eli erotuttava olennaisesti tunnetuista ratkaisuista. Hyödyllisyysmalliin riittää uutuus ja että se eroaa selvästi tunnetusta. Sillä ei kuitenkaan voi suojata menetelmä- tai käyttökeksintöjä, kuten patentilla”, Kolsterin patenttiasiamies Julia Urbanec kertoo.

Hyödyllisyysmalli on varteenotettava suojamuoto, jos patentointiprosessin pituus, kustannukset ja vaivalloisuus mietityttävät.

”Hyödyllisyysmallin rekisteröidessään Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ei oma-aloitteisesti tutki hyödyllisyysmallin uutuutta ja keksinnöllisyyttä. Se tekee ainoastaan muodollisen tutkimuksen eli tarkistaa esimerkiksi asiakirjojen sopivuuden ja rekisteröintimaksun suorittamisen. Jos kaikki on kunnossa, hyödyllisyysmallin voi saada rekisteröityä jopa kolmessa kuukaudessa.”

Mitä hyötyä hyödyllisyysmallista on?

Hyödyllisyysmalli antaa samanlaisen suojan kuin patentti eli oikeuden kieltää kilpailijalta keksinnön ammattimainen hyödyntäminen esimerkiksi valmistamalla tai myymällä samanlaista tuotetta ilman hyödyllisyysmallin haltijan lupaa. Hyödyllisyysmallin loukkauksista voi hakea korvauksia oikeusteitse.

”Hyödyllisyysmalli on kätevä suoja myös lyhytikäisille ja kausituotteille, jotka tarvitsevat suojaa vain muutamaksi vuodeksi. Kuten muutakin aineetonta omaisuutta, hyödyllisyysmallin voi kaupallistaa, myydä ja lisensoida”, Urbanec kertoo.

Hyödyllisyysmalli on edullinen suhteessa sen tarjoamaan suojaan ja suoja-aikaan. Se tarjoaa suojaa korkeintaan kymmeneksi vuodeksi, ja rekisteröinnin voi uusia sinä aikana kahdesti. Hakemusvaiheen rekisteröinti kattaa ensimmäiset neljä vuotta, ensimmäinen rekisteröinnin uusiminen kattaa seuraavat neljä vuotta ja toinen uusiminen kattaa loput kaksi vuotta.

”Rekisteröinti ja sen uusiminen ensimmäisen kerran maksavat kumpikin 250 euroa, toinen uusiminen 200 euroa. Patenteilla on erillinen vuosimaksu, joka kasvaa joka vuosi, mutta hyödyllisyysmallilla sellaista ei ole. Rekisteröinnin kokonaiskustannukset jäävät siis 700 euroon.”

Kuinka hyödyllisyysmallia haetaan?

PRH:n kautta hyödyllisyysmallia voi hakea kuka tahansa. Hakemus tehdään suomeksi tai ruotsiksi, ja se sisältää selitysosan ja mahdollisten kuvioiden lisäksi suojavaatimukset, jotka määrittelevät keksinnön suojapiirin.

”Suojavaatimukset ovat hakemuksen tärkein osa. Sen lisäksi selitysosa kertoo, millainen keksintö on kyseessä, minkä ongelman se mahdollisesti ratkaisee tai mitä puutteita tunnetuissa ratkaisuissa on. Keksintö kannattaa kuvailla ja selittää niin selvästi ja yksityiskohtaisesti, että muutkin pystyvät hyödyntämään sitä. Kuvioiden käyttö helpottaa keksinnön olennaisten piirteiden hahmottamista”, Urbanec kertoo.

Hakemus jätetään PRH:lle joko sähköisesti tai perinteisesti paperilla. Samalla maksetaan rekisteröintimaksu ja rekisteröinnistä saa kuittauksen.

”Suomessa rekisteröity hyödyllisyysmalli on kuitenkin voimassa vain Suomessa. Hyödyllisyysmalli ei ole lainkaan käytössä kaikissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Jos haluaa suojata keksintönsä maassa, jossa hyödyllisyysmallisuojaa ei ole tarjolla, ainoa vaihtoehto siinä maassa on jättää patenttihakemus”, Urbanec sanoo.

Suomessa samalle keksinnölle voi hakea sekä patenttia että hyödyllisyysmallia. Hakemusten järjestys kannattaa kuitenkin suunnitella etukäteen yrityksen tarpeiden perusteella.

”Moni yritys kokeilee ensin onneaan patentin kanssa. Jos tutkija toteaa, että keksintö on uusi muttei riittävän keksinnöllinen, patenttihakemuksen voi muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi yhdellä lomakkeella ja rekisteröintimaksulla. Toisin päin ei voi tehdä. Hyödyllisyysmallista voi kuitenkin pyytää etuoikeutta, jolloin etuoikeusvuoden sisällä voi jättää samaa keksintöä koskevan patenttihakemuksen.”

Mitä hyödyllisyysmallista on hyvä tietää?

Hyödyllisyysmallin saaminen on helppoa, mutta niin on myös sen kumoaminen. PRH ei tutki automaattisesti hyödyllisyysmallin uutuutta, joten on mahdollista, että rekisteröity malli ei olekaan uusi.

”Kuka tahansa voi milloin tahansa pyytää viraston tutkijaa tarttumaan asiaan. Jos kilpailija on rekisteröinyt hyödyllisyysmallin tuotteelle, jollaisia yrityksesi haluaa valmistaa tai myydä, kannattaa ensimmäisenä tarkistaa rekisteröidyn suojan validius. Jos suoja ei olekaan uusi, sen voi saada mitätöidyksi.”

Samasta syystä omaa keksintöä ei kannata esitellä julkisesti ennen hyödyllisyysmallin rekisteröintiä. Muutoin se ei täytä rekisteröinnin uutuusvaatimuksia.

”Jokainen keksijä haluaa ajatella, että hänen luomuksensa on uusi ja uniikki. Jos asialle haluaa saada varmistuksen ennen hyödyllisyysmallin rekisteröintiä, voimme toteuttaa keksinnölle ennakkouutuustutkimuksen”, Urbanec kertoo.

Ota yhteyttä