29.3.2019

Saunakiukaan historia ulottuu 1900-luvun alkupuolelle, jolloin Fredrik Terho sai patentin tavalleen valmistaa rautaisia saunauuneja. Sadassa vuodessa tuote on kehittynyt, ja perinteisten pönttöuunin sijaan saunaansa voi hankkia vaikkapa tonttua muistuttavan designmallin.

Saunominen on keskeinen osa suomalaisuutta – ja kiuas on saunan sydän. Alkujaan se lienee ollut vain saunatilassa oleva kivikasa, johon on avotulella ilman savupiippua varattu lämpöä saunomista varten.

1900-luvun alkuun saakka saunan lämmitys oli aikaa vievää puuhaa ja saunatila nokinen. Tiilestä muurattujen savupiippujen myötä alkoivat yleistyä kertalämmitteiset muuratut kiukaat, joissa oli savuhormi sekä lämmityksen ajaksi suljettava löylynheittoluukku, joka tehosti lämmitystä ja esti saunatilan nokeentumisen.

Suomalaiset ovat aina olleet innokkaita kehittämään kiuasta ja saunomista. Muualla maailmassa perinteinen suomalainen tapa on herättänyt lähinnä kummastusta. Saunakiukaan kehittelytyö on johtanut moniin erilaisiin ratkaisuihin ja designmalleihin, joilla kullakin on intohimoiset kannattajansa. Moni vannoo silti perinteisen savusaunan mustien löylyjen nimeen.

Kolsterin patenttijohtaja Tapio Äkräs kertaa suomalaisen kiuashistorian vaiheet.

Milloin ja kenelle myönnettiin ensimmäinen kiuaspatentti?

”Ensimmäinen kiuaspatentti oli patentti numero 4010, ja sen sai Fredrik Terho tavalleen valmistaa rautaisia saunauuneja vuonna 1910. Hän keksi rakentaa kiukaan löylypesän seinät rautalevyistä.

Terho supisti muuratun tulisijan päällä olevan löylypesän yläosan löylynheittoluukulla varustetuksi savutorveksi, joka johdettiin muurattuun, pellillä suljettavaan savupiippuun. Koska pääosa raskaasta ja lämpöä varaavasta muurauksesta jäi pois, kiukaasta tuli entistä edullisempi ja kevyempi ja nopeampi lämmittää.

Samantapaiselle metallikuoriselle kiukaalle myönnettiin samana vuonna patentti numero 4090, jossa oli mukana lämminvesisäiliö.

Näitä kahta mallia voitaneen pitää kertalämmitteisen, teollisesti valmistettavan pönttöuunin esi-isinä. Pönttöuunin suosio oli suurimmillaan koko 1900-luvun alkupuoliskon. Sellainen oli varmasti lähes jokaisessa suomalaisessa saunarakennuksessa.”

Millaisia patentteja kehitettiin seuraavina vuosikymmeninä?

”1910–1920-lukujen patentit koskivat useimmiten kiukaaseen liitettyjä vedenlämmitysjärjestelmiä, jolloin perheiden ei tarvinnut hankkia erillisiä vesipatoja ja -kattiloita. Lämmin vesi ei tuolloin ollut mikään itsestäänselvyys. Patentissa numero 11378 esitettiin jopa suihkulla varustettu kiuas. Siitä tuli varmasti varsin tulista vettä, vaikka kylmävesihanakin oli mukana.

Saunankiuas_patentti 11378

 Piirroskuva: Patentti FI11378

Vuonna 1933 myönnettiin kauppias John Backmanille patentti numero 15290 saunan uunille, jossa löylykivisäiliö oli tehty tulipesän ja uunin kuoren yläpuolelle siten, etteivät palokaasut koskettaneet löylykiviä, vaan ainoastaan löylykivisäiliön metallipohjaa. Pohjan kautta johtunut lämpö kuumensi löylykivet. Savukaasut ohjautuivat savusolien kautta suoraan savuhormiin, joten kiukaasta saatiin löylyä, vaikka tulipesässä paloi tuli. Backman keksi siis jatkuvalämmitteisen kiukaan. Pieni koko teki siitä sopivan myös pieniin saunoihin. Ja kun noki jää tulipesään, kiuas pysyy paremmin puhtaana.”

Milloin saunakiuas sai ensimmäinen mallisuojan?

Arne Kolster toimi asiamiehenä Kolsterin ensimmäisessä mallisuojahakemuksessa, jonka sai arkkitehti Matti Suuronen suunnittelemalleen saunakiukaalle vuonna 1971. Suojan myönsi patentti- ja rekisterihallitus rekisterinumerolla 1. Kiuas oli muodoltaan futuristinen ja pallonmuotoinen.

Saunankiuas_Matti Suuronen_mallisuoja   Saunankiuas_Matti Suuronen_mallisuoja

Kaikkiaan kiukaaseen liittyviä malleja on rekisteröity 1900-luvulta lähtien 147, joista 48 mallia on edelleen voimassa.”

Levisikö saunakulttuuri ulkomaille?

”Saunominen on ollut perinteisesti suomalainen tapa ja harrastus. Kiukaita on kyllä patentoitu muuallakin maailmassa, mutta useimmiten ulkomailla olevat saunat täyttävät saunan kriteerit, kunhan huoneessa on vähänkin höyryä. Ulkomaisissa saunoissa voi olla höyrynkeittimiä, joihin ei voi heittää löylyä.”

Sähkökiuas mullisti suomalaisten saunatavat. Kuka sen kehitti?

”Sähkökiukaita on tiettävästi ollut suomalaisissa saunoissa jo 1930-luvulla, mutta Väinö Savolaisen suomalainen patentti numero 24221 on ensimmäinen patentoitu sähkökiuas. Kiukaassa ei tosin ollut löylykiviä, vaan se lämpeni rautakappaleilla.

Todellinen kivipesällinen sähkökiuas oli ensimmäistä kertaa esillä Kari Vikströmin suomalaisessa patentissa numero 29081 vuonna 1957. Hakemus jätettiin jo vuonna 1952. Sähkökiuas mullisti saunarakentamisen, koska suomalaiset pystyivät rakentamaan saunan myös kerrostalohuoneistoihin. Kiuas oli myös pienikokoinen ja helppokäyttöinen. Sähkökiukaan myötä huoneistokohtaiset saunat lisääntyivät 1960-luvulta alkaen.

Sähkökiukaita koskevia patenttihakemuksia on tämän jälkeen tehty runsaasti, ja ne liittyvät usein kiukaan käytettävyyteen. Uusi vaihe alkoi 1980-luvulla, kun markkinoille tuli eristettyjä, varaavia sähkökiukaita. Kolsterin edustaman Helo Oy:n suomalaisessa patentissa numero 83157 esitettiin eristetty, kannella varustettu sähkökiuas, jonka kiviä voitiin lämmittää jatkuvasti pienellä teholla kannen ollessa suljettuna. Kun kansi avattiin, kiuas oli valmis saunomiseen.

Varaaviin sähkökiukaisiin on myöhemmin patentoitu lisää käyttöä helpottavia ominaisuuksia.”

Miltä näyttää saunakiukaan tulevaisuus?

”2000-luvulta alkaen kiuas ei ole enää ollut vain tekninen laite, vaan se on usein sisustuselementti lasiseinäisissä ja muotolauteilla varustetuissa saunoissa. Kolster on ollut rekisteröimässä Ristomatti Ratian suunnittelemaa Saunatonttu-kiuasta, jonka ulkonäkö on aivan uudenlainen perinteisiin sähkökiukaisiin verrattuna. Myös Jouni Kerrmanin suunnittelema verkkovaippainen IKI-kiuas lukuisine mallisuojineen erottuu ulkonäöllään. Löylykivet ovat näkyvillä verkon sisällä ja ympäröivät tulipesää ja savuhormia.”

Saunatonttu

Saunatonttu-kiuas

Jutun pääkuva: 1930-luku, Neittamo Oy, valokuvaaja. Uimahalli Oy, Yrjönkatu 21b, Helsingin kaupunginmuseo

Esittelemme Kolsterin 145. juhlavuoden kunniaksi joka kuukausi yhden kiinnostavan suomalaisen keksinnön tai patentin.

Heteka – aikansa rautainen hittituote
Kuka muistaa hetekan? Aika moni, sillä hittituotteeksi muodostuneen huonekalun tuotantomäärät liikkuivat kahdessa miljoonassa kappaleessa.

Kolsterin ensimmäinen patentti palveli paperiteollisuutta 
Vuonna 1874 myönnettiin Kolsterin ensimmäinen patentti. Samana vuonna alkoi myös Suomen vanhimman IPR-alan yrityksen alkutaipale. 

 

Ota yhteyttä

Tapio Äkräs
tapio.akras@kolster.fi
+358 50 5242406

By Kolster

UUSIMMAT

KIINNOSTUITKO?

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat uusinta tietoa IPR-alalta.