23.1.2020

Voiko kone olla keksijä? Aivan uudenlaiset AI-kysymykset kuplivat pintaan, kun patenttihakemuksissa keksijäksi ehdotetaankin tekoälyä. Moni myös ajattelee virheellisesti, että jos keksinnössä käytetään tietokoneohjelmaa tai tekoälyä, sitä ei voi patentoida. Kolsterin partneri ja eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo kertoo kehittyvän tekoälyn vaikutuksista IPR-maailmassa.

Tekoäly pystyy vaikka mihin. Se voi vaikkapa säveltää matemaattisesti sille syötetyn tiedon perusteella. Mutta jos tekoäly säveltää sinfonian, onko kyseessä aito luovuus? Entä voiko tekoäly olla keksijä? Tällaisia kysymyksiä pohditaan nykyisin myös patenttiasioissa.

”On äärimmäisen vaikeaa määritellä, missä kohtaa tekoälyn algoritmi alkaa toimia itsenäisesti. Esimerkiksi kvanttitietokone voi lukea ja yhdistää sellaisen määrän tietoa, jota ihminen ei kykene omaksumaan. Yksi ihminen saattaa kuitenkin tehdä jotain odottamatonta ja luovaa, johon tekoäly ei pysty. Mutta mikä sitten on luovuuden määritelmä?”, Kolsterin partneri ja eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo pohtii.

Kuumeinen keskustelu tekoälyn mahdollisesta keksijäroolista nousi jälleen julkisuuteen, kun eräs brittiläinen tutkimusryhmä jätti patenttihakemuksia muun muassa Euroopan patenttivirastolle EPOlle, Yhdysvaltoihin sekä Britanniaan. Hakemuksissa ainoaksi keksijäksi merkittiin tekoäly DABUS ja hakijaksi tekoälyn luojaksi mainittu tutkimusryhmän vetäjä Stephen Thaler

”EPO tiedotti joulukuussa hylänneensä hakemuksen, sillä Euroopassa oletetaan yhä, että keksijä on ihminen. Toimintaohjeista vastaavien tilanteiden varalle on keskusteltu IP-maailmassa jo pitkään, mutta yksimielisyyttä asiasta ei ole. Thaler varmasti valittaa päätöksestä, joten keskustelu tekoälystä keksijänä jatkuu”, Honkasalo kertoo.

Jos tekoäly hyväksytään keksijäksi, täytyy ratkaista myös se, kuka omistaa oikeuden keksintöön ja millä perusteella. Esimerkiksi DABUS-hakemuksissa EPOon ilmoitettiin ensin, että hakija oli saanut oikeudet työsuhteen perusteella – eli Thaler olisi siis DABUSin työnantaja. Sitten ilmoitus korjattiin niin, että hakija on keksijän oikeusseuraaja (successor in title).

”Jos katsotaan, että tekoäly voi olla keksijä, mielestäni luonnollinen oikeuksien omistaja olisi tekoälyn kehittänyt tiimi, ja tiimin työnantajalla pitäisi olla työsuhdekeksinnön tyyppinen oikeus saada tämä oikeus itselleen”, pohtii Honkasalo.

Honkasalo: Tekoäly on yhtä kuin data, jota sille syötetään

Vaikka tekoälyn tekemiset nostattavat jo kysymyksiä keksinnöistä ja luovuudesta, ihmisten tavoin käyttäytyvät robotit ja kaiken manuaalisen työn korvaavat koneet löytyvät Honkasalon mukaan toistaiseksi vain tieteiselokuvista ja -kirjallisuudesta.

”Mitä vain voi tapahtua, kun esimerkiksi kvanttitietokoneet kehittyvät. Emme kuitenkaan ole vielä sellaisella teknologian tasolla. Esimerkiksi Kelalle kehitetään ihmisen tavoin itsenäisiä päätöksiä tekevää tekoälyä, mutta sellaisen valmistumiseen voi mennä vuosia. En ole vielä törmännyt chatbotiin, joka vastaisi muuta kuin ’kysymys on liian vaikea, yhdistän ihmiselle’”, Honkasalo sanoo.

Moni tekoälyä käyttävä ohjelma toimii esimerkkinä siitä, kuinka tekoälyä on opetettava ja korjattava, jotta sen toiminta muuttuisi luotettavaksi. Käännöskoneissa ilmiö on kaikkein konkreettisin: mitä enemmän ihmiset syöttävät koneelle parempia käännösvaihtoehtoja, sitä tarkemmiksi käännökset muuttuvat.

”Tekoäly on yhtä kuin data, jota sille opetettaessa syötetään. Tinder-sovelluksen alkuaikoina huomattiin, että sovellus ehdottaa keskenään saman ikäisille miehille ja naisille ihmisiä epätasa-arvoisesti: miehille saman ikäisiä tai heitä nuorempia naisia ja naisille saman ikäisiä tai heitä vanhempia miehiä. Eräässä työnhakuohjelmassa taas tekoälyn toiminta pohjautui dataan aiemmin palkatuista, jotka sattuivat olemaan pelkkiä miehiä. Ohjelmaan ilmestyi siksi ’näitä töitä voivat tehdä vain miehet’ -tyyppisiä rajoituksia”, Honkasalo kertoo.

Isot IP-alan virastot miltei kilpailevat keskenään kehittäessään omia tekoälysovelluksia, jotka auttavat tutkijoita esimerkiksi tekemään taustatyötä ja löytämään viitejulkaisuja nykyistä tehokkaammin.

”Kun WIPO (Maailman henkisen omaisuuden järjestö) esitteli oman kuvatunnistusohjelmansa tavaramerkkien kuvahakuun, EUIPOn (Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto) tekoälysovelluksista kertonut Miguel Ortega sanoi heidän ohjelmansa olevan samanlainen, mutta kehittyneempi. Todisteena hän totesi, että EUIPOn tavaramerkkihaun mukaan hänen naamakuvansa vastaa Teräsmiestä. WIPOn ohjelma antoi tulokseksi, että hän on alppityttö Heidi. Kumpi nyt sitten onkaan parempi ohjelma?” 

Kvanttitietokoneita ja monimutkaisia valintoja tekeviä robotteja odottaessa on helppo ajatella, että tekoäly on maagista tulevaisuuden teknologiaa. Oikeasti tekoäly on ollut olemassa jo vuodesta 1956. 

”Helsingin yliopiston järjestämällä tekoälyn verkkokurssilla mainitaan, että Excel-taulukkolaskentaohjelma oli tekoäly 70-luvulla. Nyt se on normaali työkalu”, Honkasalo toteaa.

Marjut Honkasalo_Kolster_Patentit_ICT_AI

Pelkkä algoritmi ei saa patenttia

Tekoälyn kehittyessä on pohdittava uudelleen, miten AI huomioidaan keksinnöissä sekä miten se vaikuttaa patenttihakemuksessa keksinnöllisyyden arviointiin. Tekoälykeksinnöt ovat patentoitavissa samoilla säännöillä kuin mitkä tahansa ohjelmistot: tekoälyn käyttö on rajattava tiettyyn tarkoitukseen. Euroopassa tarkoituksen on oltava tekninen.

”Tarkoituksena tai etuna ei Euroopassa saa olla esimerkiksi rahan säästäminen. Myöskään pelkkää algoritmia ei voi patentoida. Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna Euroopan patenttivirasto on tässä suhteessa tiukin. Euroopassa keksintö on rajoitettava tiettyyn tekniseen tarkoitukseen, kaikki muut keksinnön piirteet riisutaan pois keksinnöllisyyttä arvioitaessa”, Honkasalo kertoo.

Haasteita tuottaa myös keksinnön riittävä kuvaaminen patenttihakemuksessa. Jos tekoälyä opettaa esimerkiksi tunnistamaan kuvasta hyvänlaatuisen luomen ja syöpäluomen, joudutaan pohtimaan, riittääkö patenttihakemuksessa pelkkä selitys siitä, että tämäntapaisilla lukemattomilla kuvilla tekoälyä on opetettu ja niiden perusteella se osaa nyt luokitella.

”Toinen ongelma liittyy keksinnön sisällä pyörivien algoritmien kuvaukseen. Vaikka tekoälykeksintö perustuisi geneerisiin algoritmeihin, joita on kaikkien ladattavana, tuleeko ne siitä huolimatta kuvata hakemuksessa ja kuinka yksityiskohtaisesti? Esimerkiksi tietokoneohjelmien patentoinnissa koodeja ei tarvitse kuvata. Tästä ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä”, Honkasalo kertoo.

Entä tulisiko patenttia hakiessa algoritmit tai tekoälyn koulutusdata tallentaa? Kysymys on saanut vaikutteita biotekniikan alalta: biologista materiaalia täytyy tallentaa erillisiin talletuslaitoksiin silloin, kun materiaalia ei ole yleisesti saatavissa eikä sitä voi kuvata patenttihakemuksessa riittävästi.

”Tekoälyn opettamiseen käytetty datamäärä on usein valtava, joten sen tallentaminen erikseen säilytettäväksi olisi haastavaa. Data voi myös sisältää yrityssalaisuuksia tai olla tekijänoikeussuojattua, jolloin sen tallentaminen yleisesti saatavaksi voi sisältää juridisia ongelmia”, Honkasalo kertoo. 

Tekoälyn patentointia kannattaa miettiä aina

Tulevaisuuttakin tulisi tietyissä määrin ennustaa. Jos keksintö soveltuu muuhunkin kuin tekniseen tarkoitukseen, sen kuvauksen olisi katettava kaikki vaihtoehdot patentoinnin kriteerien höllentämisen varalta. Kuvauksen olisi oltava riittävä siihen, että alkuperäisestä hakemuksesta voisi jättää vaikkapa jaetun hakemuksen laajemmalla suojapiirillä.

Toisaalta kuvauksesta pitää löytyä tukea patentin saamiselle nykyisin kriteerein.

”Kaiken kattavan hakemuksen tekeminen vaatii paljon työtä, aikaa ja tulee kalliiksi. Tasapainoilu ajan, käytettävissä olevan tiedon ja rahallisen panostuksen välillä ei kuitenkaan liity vain tekoälykeksintöihin, sitä on tehty aina.”

Moni ajattelee virheellisesti, että jos keksinnössä käytetään tietokoneohjelmaa tai tekoälyä, sitä ei voi patentoida.

”Kun tekoälyä käytetään tiettyyn tekniseen tarkoitukseen, kannattaa aina miettiä patentointia. Hakemuksia ei myöskään kannata rajoittaa pelkkään eurooppalaiseen tyyppiin, sillä sille voi saada laajemman suojan Euroopan ulkopuolella”, Honkasalo kertoo. 

Eurooppa hylkää, muut voivat hyväksyä

Sama hakemus ei välttämättä mene läpi joka maassa. Patenttiammattilaisten on seurattava herkeämättä virastojen päivittyviä ohjeita, jotta he osaavat kirjoittaa patenttihakemuksen, joka huomioi eri maiden erilaiset edellytykset – ja menestyy.

”EPO on vertaillut Kiinan viraston ja Japanin viraston kanssa ohjelmistokeksintöihin liittyviä esimerkkejä, joista voi päätellä, miten tietynlainen tekoälyhakemus ei tämän hetken oikeuskäytännön mukaan menisi läpi EPOssa, mutta saattaisi mennä läpi Japanissa tai Kiinassa. Vastaava vertailu Yhdysvaltojen viraston kanssa on parhaillaan menossa”, Honkasalo kertoo ja antaa esimerkin eri käytännöistä:

”Kiina olisi antanut patentin keksinnölle, jossa tietoa siirretään maksiminopeudella tai pienemmällä nopeudella riippuen tilaajatiedoissa olevan parametrin arvosta. Parametrin arvo riippuu siitä, kuinka paljon tilaaja maksaa tiedonsiirtopalvelusta. EPO sen sijaan hylkäsi hakemuksen, koska selityksessä kerrottiin, että parametrin arvo riippuu siitä, kuinka paljon tilaaja maksaa tiedonsiirtopalvelusta. Tämä on EPOn mukaan bisnestä ja koska parametri perustuu hintaan, EPOn mukaan kyseessä on bisnes ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa kaikki taloudelliseen harkintaan liittyvät piirteet poistetaan. Kiinassa tällaista poistamista ei tehdä.”

Tekoälytyypeistä kehityksessä pisimmällä ovat Honkasalon mukaan koneoppiminen ja konenäkö, joita hyödynnetään ja patentoidaan erityisesti autoteknologiassa ja terveydenhuollossa.

”Kone näkee, kun auton ajaa parkkihalliin. Se tunnistaa rekisterinumeron ja sen perusteella avaa puomin ja veloittaa oikean maksun. Terveydenhuollossa tekoäly voi toimia lääkärin oikeana kätenä. Tekoälysovellus voi skannata käyttäjän kotona vaikkapa silmän ja analysoida, onko kyseessä sairaalahoitoa vaativa tilanne”, Honkasalo kertoo. 

Honkasalon mukaan tekoäly muuttaa ja helpottaa työnkuvia tulevaisuudessa.

”Sehän on työkalu! Ihminen tekee päätökset, mutta älylaite voi auttaa joka toimialalla, vaikkapa tiedonkeruun nopeuttamisessa tai liikenneturvallisuuden parantamisessa. Tekoäly auttaa varmasti tulevaisuudessa myös teollisuusprosessien ohjauksissa sekä etsiessämme ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi.”

LUE LISÄÄ

Mittaukset ja matematiikka yhä tärkeämpiä keksintöjen suojaamisessa

Jääkaapissa saattaa muhia lisenssiriita – näin vältät sen

Suomalaisyrittäjä, haluatko menestyä? Pyydä apuun IPR-alan strategit

Tarvitsetko suojausta keksinnöllesi?

Ota yhteyttä

Marjut Honkasalo
marjut.honkasalo@kolster.com
050 524 2413

UUSIMMAT

KIINNOSTUITKO?

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat uusinta tietoa IPR-alalta.