8.5.2019

Hyödyllisyysmalli ja mallisuoja ovat IPR-alalla perinteistä patenttia vähemmän tunnettuja suojia, mutta parhaassa tapauksessa erilaiset suojat täydentävät toisiaan. Yhdessä ne antavat tuotteelle tehokkaamman suojan.

Kolsterin IPR-lakimies Juha Myllyoja (JM) ja eurooppapatenttiasiamies Klaus Roitto (KR) kertovat, millaisista suojaustavoista oikein on kyse ja milloin niiden käyttöä kannattaa vakavasti harkita. 

Mallisuojaus on ensisijainen suoja tuotteen muotoilulle

Mallisuoja on hyvä suoja teollisesti tai käsityönä valmistetulle esineelle, myös pakkaukselle, graafiselle symbolille, logolle tai kirjaisinlajille. Mallisuoja käy myös tuotteiden osille, jotka voi irrottaa ja koota.

JM & KR: ”Tuotteelle kannattaa hakea mallisuojaa, jos tuotemalli on uusi eikä samanlaista mallia ole julkistettu aiemmin. Malli on yksilöllinen silloin, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa kaikkien muiden mallien antamasta yleisvaikutelmasta. Tuotteen mallisuoja voidaan mitätöidä, jos se ei täytä uutuus- ja eroavaisuusvaatimuksia tunnettuihin malleihin nähden.”

Mallisuojalla voi täydentää tavaramerkkisuojaa

Hyvin toteutetulla mallisuojauksella yritys voi tehokkaasti estää tuotettaan loukkaavien kilpailevien tuotteiden tulon markkinoille. Mallisuojaus torjuu myös tuoteväärennöksiltä. Se on voimassa viisi vuotta kerrallaan, ja EU-maissa mallisuojan voi tuotteelle ottaa viiden vuoden välein maksimissaan 25 vuoden ajaksi.

JM & KR: ”Jos esimerkiksi yritys suojaa tavaramerkkinsä, sen kannattaa myös suojata edullisesti suurempi määrä tavaramerkkiä lähellä olevia variaatioita mallisuojan avulla. Mallisuojaushan ei anna tuotteelle sisällöllistä suojaa, mutta se täydentää hyvin tuotteen tavaramerkkisuojausta.”

Rekisteröimättömän mallin suoja voimassa kolme vuotta

Euroopan Unionin alueella on voimassa uusien, julkistettujen mallien kolme vuotta kestävä rekisteröimättömän mallin suoja, joka suojaa identiteettistä kopiointia vastaan.

JM & KR: ”Esimerkiksi muotialalla tuotteiden elinkaaret eivät ole pitkiä, joten yritys tai tekijä voi tarvita suojaa tuotteelleen vain pariksi vuodeksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että kolmen vuoden jälkeen suoja-aika on ohi. Pidemmän elinkaaren tuotteille kannattaa ehdottomasti harkita rekisteröityä mallisuojaa.”

Anna asiantuntijan auttaa luokittelussa ja hakemuksen teossa

Kun tuotteelle haetaan mallisuojaa, hakemuksessa täytyy ilmoittaa tuotteiden nimet, joissa mallia on tarkoitus käyttää tai joihin se on tarkoitus sisällyttää. Suojan kohteesta on hyvä ottaa jo hakemusvaiheessa eri kulmista selkeät kuvat, jotka liitetään mukaan hakemukseen.

JM & KR: ”Asiantuntija auttaa mallin luokituksessa Locarnon luokitusjärjestelmän mukaiseen luokkaan. Teollisten mallien kansainvälinen luokitus perustuu Locarnon sopimukseen, jossa mallit on jaettu 32 pääluokkaan. Esimerkiksi metsäkoneilla on oma luokkansa ja alaluokkansa. Asiantuntija on apuna myös valitsemassa suojauksen maantieteellistä aluetta eli sitä, koskeeko suoja vain EU-maita vai esimerkiksi myös Kiinaa ja Yhdysvaltoja.”

Hyödyllisyysmalli on nopea ja edullinen suoja keksinnölle

Hyödyllisyysmalli on patentin kaltainen teollisoikeudellinen suojamuoto. Se on lain antama yksinoikeus, jonka perusteella voidaan kieltää muita käyttämästä keksintöä hyväksi valmistamalla, tarjoamalla, käyttämällä tai maahantuomalla vastaavaa tuotetta. Hakemuksen käsittelykulut ovat matalat ja suojan saa nopeasti muutamassa kuukaudessa, jos hakemus on muodollisesti kunnossa.

JM & KR: ”Hyödyllisyysmalli on hyvin samankaltainen suoja kuin patentti. Hyödyllisyysmallissa ei siis ole kyse tuotteen mallin tai ulkonäön suojaamisesta. Se voi olla Suomessa voimassa enintään 10 vuotta, kun taas patentin suoja-aika on enintään 20 vuotta. Hyödyllisyysmallin olennaisena etuna ja vahvuutena on antaa suojaa myös sellaisille keksinnöille, jotka eivät täytä patenttilainsäädännön keksinnöllisyysvaatimuksia.”

Hyödyllisyysmalli suojaa samankaltaisia kohteita kuin patentti

Hyödyllisyysmalli suojaa teknisiä ratkaisuja sekä keksintöjä, joita voidaan käyttää teollisesti. Menetelmiä, suunnitelmia tai esimerkiksi liiketoimintaa ei voi hyödyllisyysmallilla suojata. Suomen patenttivirasto käsittelee noin 500 hyödyllisyysmallihakemusta vuosittain. Hakijoista 60 prosenttia on yrityksiä ja 40 prosenttia yksityisiä hakijoita.

JM & KR: ”Suojattavan ratkaisun on oltava uusi ja sen tulee erota selvästi jo tunnetusta tekniikasta. Ero tunnettuun tekniikkaan voi olla kuitenkin pienempi kuin patentoitavalla ratkaisulla. Jos käy ilmi, että keksintö on jo entuudestaan tunnettu, esimerkiksi suojattu hyödyllisyysmallilla tai patentilla, saatava hyödyllisyysmallirekisteröinti on heikko ja mitätöitävissä. Hakija voi myös pyytää patenttivirastoa tutkimaan, onko keksintö entuudestaan tunnettu.”

Hyödyllisyysmallihakemus mukailee patenttihakemusta

Kun keksinnölle haetaan hyödyllisyysmallia, hakemus jätetään patenttivirastoon kuten patenttihakemus. Hakemuksesta tulee käydä selville keksinnön käyttöala ja tekniikka, johon keksintö kuuluu. Lisäksi keksintö on määriteltävä sanallisesti. Keksinnön sanallisesta määritelmästä riippuu, minkä arvioinen suoja on.  Mukaan on hyvä liittää piirros. Hakemuksen teossa kannattaa hyödyntää alan ammattilaisen osaamista.

JM & KR: ”Patenttivirasto ylläpitää PatInfo-nimistä tietokantaa, johon on kerätty suomalaisten patenttihakemusten ja patenttien lisäksi suomalaiset hyödyllisyysmallit. Tietokannasta löytyy tietoa siitä, onko tietty yritys tai henkilö hakenut suojaa tietylle keksinnölle ja saadaan myös tietoa hakemuksen käsittelyvaiheesta.”

Hyödyllisyysmallisuoja on käytössä monessa maassa

Hyödyllisyysmallisuoja on käytössä noin sadassa maassa ympäri maailman. On kuitenkin hyvä tietää, että hyödyllisyysmallilainsäädäntö poikkeaa maakohtaisesti. Esimerkiksi tietyntyyppinen tekninen ratkaisu, joka jossain maassa on suojattavissa, voi olla mahdoton suojata jossain toisessa maassa. 

JM & KR: ”Hyödyllisyysmallisuoja ei ole käytössä Yhdysvalloissa, Englannissa, Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa, kun taas useimmissa muissa merkittävissä teollisuusmaissa se on. Suoja-alan pituus ja viranomaiskäsittelyn kestoaika vaihtelevat maittain. Suomessa hyväksytty hakemus suojaa vain Suomessa. Jos hyödyllisyysmallin haluaa saada voimaan muissa maissa, täytyy jokaisen maan viranomaisille jättää oma hakemus.”

Ota yhteyttä

Juha Myllyoja
juha.myllyoja@kolster.fi
+358 50 5111946

Klaus Roitto
klaus.roitto@kolster.fi
+358 50 5242403

 

By Kolster

UUSIMMAT

KIINNOSTUITKO?

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat uusinta tietoa IPR-alalta.