Patenttihakemuksen laadinta

Patenttia voi hakea keksijä tai se, jolle oikeus keksintöön on siirtynyt. Jos kyse on työsuhdekeksinnöstä eli työntekijän työsuhteessa tekemästä keksinnöstä, on keksinnöstä ilmoitettava työnantajalle. Keksijä voi tehdä patenttihakemuksen vasta kuukauden kuluttua tästä ilmoituksesta.

Työnantajalla on tietyin edellytyksin oikeus ottaa työntekijän keksintö haltuunsa.  Jos näin toimitaan, työntekijälle on maksettava keksinnöstä kohtuullinen korvaus. 

Patenttihakemuksen voi tehdä itse tai palvelun voi ostaa alan ammattilaisilta, kuten Kolsterilta.

Patentin kustannukset koostuvat hakuprosessin maksuista, patenttihakemuksen käsittelymaksuista sekä myöhemmin patentin vuosittaisista ylläpitomaksuista. Patentoinnin hinta vaihtelee tapauksen mukaan muutamasta tuhannesta eurosta kymmeneen tuhanteen euroon ja siitä ylöspäin riippuen muun muassa siitä, kuinka laajaa suojapiiriä patentille haetaan.

Lisäksi patentin hyväksymisen jälkeen patentista maksetaan vuosimaksua, joka nousee vuosittain. Ensimmäiseltä kolmelta vuodelta patentista maksetaan yhteensä 200 euroa, ja viimeisen eli 20. voimassaolovuoden vuosimaksun hinta on 900 euroa.

Patentoitavan keksinnön pitää olla uusi mutta myös keksinnöllinen eli sen pitää erota tunnetuista ratkaisuista. Ero ei voi olla niin pieni, että keksintö on itsestään selvä alan ammattilaisille. Patenttia myönnettäessä joudutaan usein ratkomaan, ovatko erot olennaisia. Keksinnöllisyyden arvioinnissa tarkastellaan myös muun muassa keksinnön tapaa ratkaista ongelma ja ratkaisun tuottamaa lopputulosta. 

Patentoitavan keksinnön pitää olla uusi ja keksinnöllinen eli sen pitää poiketa tunnetuista ratkaisuista. Keksintö ratkaisee yleensä jonkin teknisen ongelman. Keksinnöllisyyttä selvitettäessä huomiota kiinnitetään muuan muassa ongelman ratkaisuun ja ratkaisun tuottamaan lopputulokseen. Keksinnön arvioinnissa voidaan hyödyntää Euroopan patenttiviraston (EPO) kehittämää ongelmaratkaisumenetelmää, jossa määritellään ensin keksinnön ja sitä lähinnä olevan tekniikan erot. Sitten tarkastellaan, millaisen uuden vaikutuksen erot tuottavat. 

Teollinen käyttökelpoisuus tarkoittaa sitä, että keksintö toimii patenttihakemuksessa esitetyllä tavalla. Patenttihakemuksessa esitetään tekninen ongelma, johon keksintö vastaa. Keksinnön on oltava teollisesti hyödynnettävissä. Sitä siis pitää voida käyttää toistuvasti niin ettei tarkoitettu vaikutus muutu.

Patentti on kattavin tapa suojata uusi tekninen ratkaisu. Patenttia haetaan kirjallisesti, ja sen voi myöntää Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus. Patentilla saat enintään 20 vuoden suojan tuotteelle, laitteelle, menetelmälle tai niiden käytölle, ja estät kilpailijoitasi kopioimasta keksintöäsi ja hyötymästä siitä kaupallisesti. Patentointi antaa sinulle kilpailuedun ja voi olla pelote kilpailijoille. Patentin voi halutessaan myydä tai lisensoida.

Patenttihakemuksen käsittelyaika on Suomessa keskimäärin 2–5 vuotta. Jos patenttihakemus myönnetään, sen katsotaan tulleen voimaan hakuajan alkamisesta lähtien. Hakemusaika tuo keksinnölle ehdollisen suojan – eli jos joku loukkaa myönnettävää patenttia sen hakuaikana, häneltä voi vaatia korvauksia loukkauksesta, kun patentti tulee voimaan.

Patenttihakemus tehdään Suomessa kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH). Hakemuksessa selitetään keksintö ja sen toiminta sekä esitetään vaatimukset patentille. Kun patenttihakemus on jätetty, PRH ryhtyy tutkimaan keksinnön uutuutta ja patentoitavuutta. 

Jos keksinnölle halutaan suojaa myös Suomen ulkopuolella, on haettava erikseen kansainvälistä patenttia.

Jos keksinnölle halutaan suojaa myös Suomen ulkopuolella, on haettava erikseen kansainvälistä patenttia. Patenttia haetaan ulkomaille joko jättämällä suoraan kansallinen patenttihakemus kohdemaan patenttivirastoon, käyttämällä kansainvälistä ns. PCT-järjestelmää tai hyödyntämällä erilaisia patenttisopimuksia, joista suomalaisille tutuin on eurooppalainen patenttijärjestelmä EPC (European Patent Convention). Asiantuntijamme auttavat arvioimaan, missä maissa patenttia kannattaa hakea.

Lisäksi vuosikymmeniä suunnitteilla ollut eurooppalainen aluepatentti tulee voimaan näillä näkymin viimeistään vuoden 2023 alussa yhtenäispatenttina, joka kattaa osan EU-alueesta. Kun uusi järjestelmä tulee voimaan, nykyisten eurooppapatenttien lisäksi Euroopan patenttivirastolta (EPO) voi hakea yhtenäispatenttia.