Ajankohtaista IPR-alalta

Ohjelmistopatenttia tarvitaan!

01.09.2009

Artikkeli on julkaistu Global Teollisuuden Alihankinta -lehdessä Nro 2-3/2009.
Kirjoittaja patenttiasiamies Timo Pykälä, Kolster Oy Ab

Kolmentoista patenttiasiamiesvuoteni aikana suuri yleisö, lehdistö ja ohjelmistoalan toimijat (= ohjelmistotalot, ohjelmoijat ja tutkijat) ovat kuvitelleet, ettei ohjelmistokeksintöjä voi suojata patentilla. Ne harvat tahot, pääasiassa suuryritykset, jotka ovat tienneet paremmin, ovat hakeneet ja saaneet patentteja kaikessa hiljaisuudessa.

Tietämättömyys on johtunut huonosta lainlaadinnasta ja asian käsitteellisestä vaikeudesta. Lisäksi jotkut tahot ovat omista päämääristään johtuen ajaneet tiettyä linjaa ja tarvittaessa levittäneet väärääkin tietoa.

Ohjelmistopatenttia tarvitaan suojaamaan aidosti uusia ideoita, sillä vaikka tekijänoikeus suojaa ohjelmiston tietyn implementaation suoralta kopioinnilta, se ei lainkaan estä ohjelmistolla toteutetun keksinnön kopiointia kilpailijan toimesta.

Mitä ohjelmistopatentilla voi suojata?

Ohjelmistopatentilla ei voi suojata koko ohjelmistoa, vaan ainoastaan jonkin ohjelmoinnilla toteutetun toiminnon.

Luonnollisesti ohjelmistokeksinnön täytyy täyttää yleiset keksinnöltä vaadittavat asiat: keksinnön on oltava uusi, eli se ei saa olla tunnettu ennen patenttihakemuksen jättöpäivää, ja lisäksi sen täytyy olla keksinnöllinen, eli se ei saa olla ilmeinen aikaisemmin tunnettujen ratkaisujen pohjalta.

Ei-ilmeisyys tarkoittaa sitä, että keksintö ei ole alan ammattilaisen rutiinityön tulosta, vaan edellyttää oivallusta, jonka ansiosta keksintö ei ole suoraan johdettavissa tunnetuista ratkaisuista. Oivallus voi olla toki seurausta ahkerasta työnteosta, sillä keksinnön ei tarvitse olla erityisen neronleimauksen seuraus.

Eri maiden käytännöt lisähaasteena

Koska patenttia haetaan maakohtaisesti, voivat erot eri maiden käytäntöjen välillä olla merkittäviä.

Yhdysvalloissa ohjelmistopatentin on voinut saada jopa liiketaloudellisille menetelmille, esimerkiksi Internet-kaupankäyntiin liittyville menetelmille, mutta käytäntö näyttää olevan muuttumassa vähemmän sallivaan suuntaan.

Aiemmin mainittujen uutuus- ja keksinnöllisyysvaatimusten lisäksi Euroopassa edellytetään ohjelmistokeksinnöltä myös teknistä luonnetta. Tästä johtuen Euroopassa liiketaloudellisten menetelmien patentointi on pääasiassa mahdotonta, mutta muunlaiset ohjelmistoilla (osittain tai kokonaan) toteutetut keksinnöt voivat olla patentoitavia.

”Teknisen luonteen” ongelma

Käsitteelle "tekninen luonne" ei voida antaa yksiselitteistä määritelmää, koska kyseessä on synteettinen käsite, joka elää ajan vaatimusten mukaan: erityyppisten keksintöjen patentoitavuus vaihtelee lainlaatijan (= poliitikkojen) kulloinkin ilmaiseman tahdon mukaisesti.

Esimerkiksi Euroopan Patenttivirasto on ilmaissut kantanaan, että "teknistä" on fyysisen datan (= teollisen prosessin parametrien tai ohjausarvojen) prosessointi, prosessointi joka vaikuttaa tietokoneen toimintaan (säästämällä muistia, lisäämällä nopeutta, lisäämällä prosessin turvallisuutta, lisäämällä tiedonsiirtonopeutta jne.) tai fyysinen laite (muisti, portti jne.).

"Teknistä" eivät ole puhtaasti abstraktit käsitteet, kuten myyntimenetelmät, kaupankäyntimenetelmät, vakuutussuunnitelmat, liiketalouden hallintatoimet, järjestelmän mallintaminen tai matemaattiset menetelmät.

"Tekninen luonne" voi edellyttää sitä, että ohjelmistokeksinnön on ratkaistava tekninen ongelma, ja että sen on saatava aikaan tekninen lisäteho (laitteiston normaalitoiminnan ohella). Siis ohjelmistokeksinnön on ylipäätänsä tarjottava ei-ilmeinen tekninen panos tunnettuun tekniikkaan nähden. Tällaisessa arviossa ohjelmistokeksinnössä mahdollisesti olevat sovellusalueen uudet asiat voidaan jättää huomioimatta, jos ne eivät ole teknisiä luonteeltaan, tai jos niillä ei ole mitään yhtymäkohtaa luonteeltaan teknisiin asioihin.

Patentoitavia ohjelmistokeksintöjä voi siten olla esimerkiksi seuraavissa ympäristöissä: matkapuhelimet, lääketieteellinen kuvantaminen, paikannusjärjestelmät, auton turvallisuuslaitteistot (esimerkiksi lukkiutumattomat jarrut), Blu-ray -laitteistot, pesukoneet, jääkaapit, pölynimurit, teknisten prosessien ohjaaminen tai suorittaminen, röntgenlaitteistot, robottikäsivarren tietokoneohjatut ohjaamisprosessit, graafisen näytön parantamismenetelmät, muistienvälisten tallennusten ohjausprosessit, puheluiden reititysprosessit puhelinvaihteissa jne.

Esimerkkejä ohjelmistokeksinnöistä, jotka eivät ole patentoitavissa, ovat pelkät liiketaloudelliset menetelmät, Internet-huutokauppamenetelmät, huutokauppasäännöt, online-kaupankäyntimenetelmät, vedonlyöntimenetelmät sekä puhtaasti taloudelliset, kaupalliset tai matemaattiset menetelmät.

Ohjelmiston patentoitavuutta voidaan karkeasti arvioida seuraavilla peukalosäännöillä:

• uutuus ja keksinnöllisyys on löydyttävä
• sulautetut ohjelmistot ovat patentoitavia
• puhtaan ohjelmistoratkaisun on osoitettava tekninen luonne (nopeus/turvallisuus/muu tekninen panos/vuorovaikutus ulkopuolisen maailman kanssa/jne.)
• liiketaloudelliset menetelmät voivat olla patentoitavia USA:ssa
• palvelun toteuttaville ohjelmistoille täytyy löytää tekninen luonne
• Internet-palveluiden ja -kaupankäynnin patentointi on vaikeaa.