3.4.2020

Tilastokeskuksen tuoreen katsauksen mukaan innovaatioita tekevien yritysten määrä kasvaa. Kiihtyvässä kilpailussa omien keksintöjen suojaus on huomattava turva, tulonlähde ja mahdollisuus, kertovat Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Kati Leinonen ja toimitusjohtaja Timo Helosuo.

Tilastokeskuksen tuoreen selvityksen mukaan yhä useampi eurooppalainen yritys innovoi, olipa kyseessä sitten pieni tai suuri yritys. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuus kasvoi vuosina 2016–2018 62 prosenttiin. Vielä 5–10 vuotta sitten vain noin puolet yrityksistä kertoi innovoivansa. Innovaatiotoiminta on kasvanut nyt erityisesti keskikokoisten eli 50–249 henkilöä työllistävien yritysten keskuudessa. Paitsi uusien työpaikkojen luomisessa niin myös innovoinnissa keskisuurten yritysten suhteellinen merkitys on kasvanut nopeasti. Yritykset myös käyttävät innovointiin aiempaa enemmän rahaa. Asia selviää Tilastokeskuksen julkaisemasta yritysten innovaatiotoimintatilastosta.

Aina innovaatio ei päädy julki tai käyttöön: joka kymmenes yritys ilmoitti keskeytyneistä innovaatiohankkeista. Operaation opit ja hyöty kannattaa kuitenkin napata talteen ja suojata omaan myöhempään käyttöön, muistuttaa Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo.

“On virhe ajatella, ettei keskeytynyttä hanketta tai keskeneräistä tuotetta kannata suojata. Myös keskeytyneen hankkeen suojaus on kannattava investointi, sillä tulos voi olla muita yrityksiä kiinnostava rahanarvoinen kauppatavara.”

Keskeneräinen hanke on saattanut tuottaa vaikkapa teknologiaa, jonka joku toinen saattaa haluta.

Patentilla voi osoittaa olevansa teknologian alkuperäinen kehittäjä ja omistaja, ja sen voi myydä tai lisensoida kehittämisestä kiinnostuneille tahoille”, sanoo Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Kati Leinonen.

Kolsterin patenttiasiamies Kati Leinonen ja toimitusjohtaja Timo Helosuo_TK-innovaatiotutkimus

Osaajien puute lisää yritysten yhteistä innovointia

Yleisimmin yritysten innovointia estää osaavan henkilökunnan ja ulkopuolisen tiedon puute. Osaajapula on Tilastokeskuksen mukaan suuri tai kohtalainen haittatekijä 43 prosentille teollisuuden yrityksistä ja 39 prosentille palvelualojen yrityksistä.

”Henkilöstön ja osaajien puute tarkoittaa lisääntyvää yritysten välistä yhteistyötä innovaatiotoiminnassa. Silloin sopimusasioiden hoitamisen merkitys heti kärkeen korostuu. Jos jälkikäteen käy ilmi, että kyseessä onkin todella hyvä innovaatio, siitä saa helposti ikävän riidan aikaan yhteistyökumppaninsa kanssa”, Leinonen sanoo.

Käytännön asioiden on oltava kaikille selkeitä ja paperilla. 

”Kun useamman yrityksen yhteistyössä syntyy patentoitava keksintö, haetaanko sille myös patenttia yhdessä ja kuka maksaa suojauskulut? Jos myöhemmin havaitaan loukkaus, kuka vie kannetta edemmäs ja kuka maksaa viulut? Kenellä on oikeudet keksintöön ja missä suhteessa”, Leinonen luettelee sovittavia asioita.

Vaikka yritys menisi nurin, hyvä suojaus voi tuoda rahaa

Innovointia hidastavat ja estävät myös yrityksessä vallitsevat erilaiset prioriteetit, kustannukset sekä epävarma markkinatilanne ja liian kova kilpailu. Päänvaivaa kehittämistyön kohdentamisessa aiheuttavat esimerkiksi vaihtoehtoiset teknologiat tai useat tuotelinjat. 

”Innovaatiotoiminta ja IPR ovat pitkän tähtäimen sijoituksia ja satsaus tulevaisuuteen. Relevantilla teknologia-alueella oleva patentti on voimassa 20 vuotta, ja voi tuottaa arvoa IPR-salkussa, vaikka yritys menisi nurin. Vaikka bisnes heilahtelisi tai oma osa-alue ei enää pärjäisi markkinoilla, hyvin suojattu teknologia voi tuottaa arvoa senkin jälkeen, kun olosuhteet ovat muuten muuttuneet yritykselle epäedullisiksi. Esimerkiksi Nokia generoi merkittävää tulovirtaa patenttiensa lisensoinnilla vielä vuosia matkapuhelinliiketoimintansa myynnin jälkeen”, Helosuo muistuttaa. 

ICT-alan nousu kiihdyttää kilpailua

Yleisintä yritysten innovaatiotoiminta oli teollisuudessa, esimerkiksi lääketeollisuudessa, tekstiili- ja vaateteollisuudessa sekä tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa. Palvelualoilla innovoitiin eniten ohjelmistoalalla sekä tutkimuksessa ja kehittämisessä.

”ICT-alan innovaatiotoiminnan huomattava nousu on nähtävissä sekä innovaatiotoiminta-tutkimuksessa että Euroopan patenttiviraston tilastoissa patenttihakemusten määristä. Jos toimii itse ICT-alalla, nyt on päätettävä, haluaako suojata omaisuuttaan kiihtyvässä kilpailussa”, Helosuo kertoo.

Aktiivisella alueella saattaa käydä niin, että kilpailija ehtii patentoimaan samankaltaisen keksintönsä ensin. Toivoa suojauksesta ei kannata silloinkaan heittää syrjään.

”Kilpailun vuoksi sekä keksijän että patenttihakemuksen laatijan on tärkeää miettiä patentoitavaa keksintöä monesta eri näkökulmasta. Voiko keksintöä esimerkiksi muokata hiukan erilaiseksi ja siten patentoitavaksi? Hakija voi myös teettää uutuustutkimuksia ja selvittää, onko kilpailijan patentilla uutuusesteitä, jolla patentin voisi kaataa sen väiteaikana”, Leinonen kertoo.

Yrityksen riskianalyysillä voi määrittää, kuinka aktiivisesti kilpailijoiden toimintaa tulisi seurata sekä miten siihen pitäisi reagoida.

”Sama kaava ei sovi kaikille yrityksille. Toiset muokkaavat omaa innovaatiotoimintaansa kilpailijoiden toiminnan perusteella, toiset taas keskittyvät oman innovaatio- ja IPR-toimintansa ylläpitoon.”

Ota yhteyttä

Timo Helosuo
CEO
timo.helosuo@kolster.com
040 576 1659

Kati Leinonen
Associate Partner, Head of ICT & Electrical Eng., European Patent Attorney
kati.leinonen@kolster.com
040 920 8690

LUE LISÄÄ

Kiinan markkinoilla pilvellä voi olla kultareunus – mutta kuhinan keskellä kannattaa olla tarkkana

Nyt kannattaa laittaa IPR-asiat kerralla kuntoon

Hyvässä patenttihakemuksessa on nämä neljä asiaa – huono on vaarassa jäädä koristeeksi seinälle

Yhteisomisteinen keksintö vaatii omanlaisensa sopimuksen

Taloustutkimus ja Kolster havaitsivat ongelman suomalaisyritysten kasvussa: Innovaatioiden heikko kaupallistaminen hidastaa menestystä

 

By Kolster

UUSIMMAT

KIINNOSTUITKO?

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Saat uusinta tietoa IPR-alalta.