Blogit  ⋅   IPR-tietoa

Miten tarinasi päättyy, kun kiikkustuolissa kerrot koronakeväästä?

15.06.2020
Takaisin

15.6.2020

Kerrotaanko teillä myöhemmin sukutarinaa siitä, kuinka isoisoisosedän koronakeksintö meni muuten kivasti, mutta tuotteen brändäsivät ruotsalaiset, rahat käärivät kiinalaiset ja missään muualla tuotteesta ei koskaan kuultukaan? Tuore tutkimuksemme paljastaa, että meidän suomalaisten on aika opetella kaupallistamaan innovaatiomme kunnolla, sillä nyt luodaan pohja Suomen taloudelle vuodesta 2021 eteenpäin. Tähän saisi herätä myös Suomen hallitus, kirjoittaa toimitusjohtajamme Timo Helosuo.

Olen viime aikoina mietiskellyt kiikkustuoleja. En siksi, että kaipaisin rauhaa, vaan koska nyt on yritystarinoita, joilla myöhemmin piinata nuorempia polvia, mielellään tuntikausia. Sanoa sillä rasittavalla, kaikkitietävällä äänellä: ”Kuule lapsi, kun meno käy kovaksi, kovat alkavat innovoida!”

Sillä sitä me olemme tehneet, koko Suomessa ja suomalaisissa yrityksissä, koko pitkän kevään 2020. Tämä on ollut erinomainen esimerkki suomalaisten yritysten kekseliäisyydestä.

Etenkin palvelualalla moni muutti ketterästi omaa liiketoimintamalliaan. Tekstiilialalla yritykset ja yrittäjät polkaisivat pystyyn esimerkiksi kasvomaskituotantoa. Se on rohkeutta, joka on opettanut monelle paljon ja kenties synnyttänyt täysin uusia ideoita ja keksintöjä – tulevaisuuden menestystarinoiden pohjia.

Nyt kysymys kuuluu: Miten tarinamme jatkuu tästä eteenpäin? Miten keksinnöistämme tulee menestyviä kaupallisia innovaatioita?

Kuokka saadaan maahan, mutta kuinka saadaan kontti maailmalle?

Koronakevään tiimellyksessä me Kolsterilla teetimme suomalaisille yrityspäättäjille kyselyn innovaatioista ja IPR-asioista. Saimme 201 avartavaa vastausta. Ne voi tiivistää näin: me suomalaiset emme osaa kaupallistaa innovaatioitamme, eivätkä hallituksemme päätökset auta yrityksiä menestymään.

Yrityspäättäjien näkemykset ovat erityisen kiinnostavia nyt, sillä keskustelua herättäneet Business Finlandin tukimiljoonat liiketoiminnan kehittämiseen ovat maailmalla ja käytettävissä. Kannattaa muistaa, että (asiallisesta) kritiikistä huolimatta tuissa on myös suuri mahdollisuus. Uusi Uber tai Wolt voi syntyä mistä tahansa ja uusi keksintö voi saada lähtölaukauksensa kymmenen tuhannen euron tuesta. 

Tutkimuksemme mukaan 93 prosenttia vastaajista pitää suomalaisia heikkoina kaupallistamaan innovaatioita. Asia pitää korjata nopeasti ja jämäkästi. Kaupallistamisosaamisella nimittäin määrittelemme kulmakertoimen innovaatioinvestoinneillemme. Jos emme kaupallista, innovaatiot happanevat hyllyihin, eikä niitä saada asiakkaiden käyttöön maailmalla. Jos kaupallistamme, innovaatiot tuovat nopeasti takaisin niihin käytetyt lainamiljoonat. Siitä hyötyy koko yhteiskunta. Ja tätä Suomi tarvitsee, jotta seuraava sukupolvi voi maksaa valtavat koronalainamme.

Myös hallitus sai kylmää kyytiä kyselyssämme. Vain kymmenen prosenttia vastaajista ajattelee, että nykyisen hallituksen toimet ovat edistäneet oman yrityksen innovointia. 71 prosenttia on päinvastaista mieltä. Vain viisi prosenttia ajattelee hallituksen tekojen edistäneen kasvua omassa yrityksessään.

Hallituksella on edessään kova tehtävä Suomen talouden piristämisessä ja toisaalta tasapainottamisessa. Se vaatii aidosti tekoja, mutta myös näkemyksellisyyttä ja halua antaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia menestyä.

Nyt hallitus investoi ratahankkeisiin, jotta saadaan kuokka maahan – mutta mitä tehdään, että saadaan kontti maailmalle? Tämä on Suomen talouskasvun kannalta elintärkeä kysymys.

 

Innovaatiot on kaupallistettava ja ovet kansainvälisille markkinoille auottava, ja esimerkiksi Team Finland -verkosto pitää saada vahvemmin kaupallistamisen tueksi.

Fiksut ajattelevat nyt isosti ja eteenpäin

Korona on pakottanut monet yritykset ajattelemaan asiat uudelleen. Se on ollut raskasta, mutta myös uskomattoman hieno mahdollisuus rakentaa uutta.

Fiksut yritykset ajattelevat nyt kaikkea uudelleen – ja isosti. Rohkaisevaa on, että enemmistö tutkimukseemme vastanneista sanoo yritystensä aikovan tulevina vuosina satsata innovaatiotoimintaan ja brändin rakentamiseen.

Yhtä tärkeää on miettiä nyt valmiiksi, miten innovaationsa suojaa, etteivät naapurit aja ohi brändäämisessä ja kaupallinen hyöty valu tuoteväärentäjien tai kilpailijoiden käsiin maailmalla.

Me emme vielä tiedä, miten tästä keväästä alkunsa saanut kiikkustuolitarina päättyy. Mutta pidetään nyt edes huoli siitä, että saamme tarinassamme sen kontin maailmalle – hyvin suojattuna. Ettei käy niin, että myöhemmin suvussa kerrotaan tarinaa siitä, kuinka isoisoisosetä koronakeväänä 2020 keksi pyörän täysin uudelleen, mutta jätti sen vintille, kun kukaan ei tullut sitä kotoa hakemaan.

Autamme mielellämme keksimään tarinalle onnellisen lopun. Ollaan yhteydessä!

Ota yhteyttä

Lue lisää

Lataa IPR-tutkimuksen tulokset

IPR-tutkimus: Yrityspäättäjien mukaan innovaatiotoiminta
on tärkeä menestystekijä yrityksen toiminnalle, mutta Suomen nykyisen hallituksen toimet eivät tue sitä