Skip to content

TÄMÄ SINUN TULEE TIETÄÄ PATENTEISTA

Kun yrityksesi patentit ovat kunnossa, se näkyy yrityksen arvossa. Patentit tukevat tuotekehitystä ja ovat investointi yrityksen markkinaosuuteen. Olemme koostaneet tälle sivulle tietopaketin patentointiin liittyen. Ollaan yhteydessä.

OTA YHTEYTTÄ

PATENTTI ON KATTAVIN TAPA SUOJATA KEKSINTÖ

Patentti on laajin tapa suojata kehittämäsi tekninen ratkaisu. Voit vaikuttaa valinnoillasi siihen, että patentin suojapiiri säilyy mahdollisimman kauan ja kilpailijoiden toiminta samoilla markkinoilla on vaikeaa. Kun patentit ovat kunnossa, pystyt myös lisensoimaan ja saamaan hyviä liikekumppaneita.
Haluatko keskustella aiheesta asiantuntijamme kanssa? Ota meihin yhteyttä!
OTA YHTEYTTÄ

MIKSI PATENTOIDA?

  • Voit saada 20 vuoden suojan uudelle tekniselle ratkaisulle.
  • Suojaat kehittämäsi teknisen ratkaisun mahdollisimman laajasti.
  • Estät kilpailijoita käyttämästä keksintöäsi.
  • Voit halutessasi myydä tai lisensoida patentin.

MITÄ PATENTTI SUOJAA?

Patentilla voit suojata kehittämäsi teknisen ratkaisun mahdollisimman laajasti ja saada yksinoikeuden sen käyttöön enintään 20 vuodeksi. Kun patentoit tuotteen, laitteen tai menetelmän, saat määräaikaisen, maakohtaisen yksinoikeuden keksintöösi. Keksinnön on oltava julkistamaton, teollisesti käyttökelpoinen ja erottauduttava olennaisesti jo tunnetuista ratkaisuista. Pelkkää ideaa tai teoriaa et voi patentoida.

Patentti merkitsee kielto-oikeutta, jonka avulla voit kieltää kilpailijoilta saman ratkaisun käytön. Toisaalta patentti mahdollistaa tuotekehitystuloksen tai sen käyttöoikeuden myynnin esimerkiksi lisensoimalla. Kun hankit omia patentteja, saat myös mahdollisuuden turvata toimintavapauttasi tekemällä ristiinlisensointisopimuksia kilpailijoidesi kanssa. Usein jo pelkkä patenttihakemuksen vireilläolo – ”patent pending” – hidastaa kilpailijoiden markkinoille tuloa ja antaa sinulle etulyöntiaseman. Patenttisi pysyy voimassa, kun maksat vuosittain maksut ajallaan.

MITEN HAEN PATENTTIA?

Patenttia on haettava kirjallisesti ennen kuin keksintö julkistetaan, joten hakemus on tehtävä ennen keksinnön esittelyä esimerkiksi messuilla, mediassa tai tutkimusraporteissa. Hakijana voi olla yksi tai useampi henkilö, yritys tai yhteisö. Patenttiasiantuntijamme auttavat sinua valitsemaan parhaan etenemisreitin ja optimoimaan tapauskohtaisesti patenttisi kohdemaat ja kustannukset. Pohdimme myös kanssasi, missä maissa patenttia kannattaa hakea ja määrittelemme keksinnön sekä sen erityispiirteet oikealla tavalla. Järjestämme aina aloituspalaverin, jossa käymme yhdessä läpi keksintösi. Laadimme patenttihakemuksen ja käymme kirjeenvaihtoa patenttiviraston tutkijoiden kanssa. Hoidamme puolestasi kaikki kotimaisen ja ulkomaisen patentointiprosessin tehtävät.

Patentin myöntäminen kestää yleensä vuosia. Kun se myönnetään, se astuu voimaan takautuvasti hakemispäivästä lähtien. Hakemuksen käsittelyaika on Suomessa 2–5 vuotta. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) antaa käsittelyn aikana muodollisia tai teknisiä välipäätöksiä ja muun muassa varmistaa, että hakemus sisältää kaikki tarvittavat liitteet ja hakemusmaksu on maksettu. Kun PRH hyväksyy patenttihakemuksen, hakijan on maksettava julkaisumaksu ja PRH tekee hakemustekstistä patenttijulkaisun. Kuulutus Patenttilehdessä on merkki siitä, että patentti on myönnetty.

Lue asiantuntijamme kirjoitus patentoimisen eduista.

MITÄ PATENTTIHAKEMUS SISÄLTÄÄ?

Patenttihakemus sisältää hakemuskirjan, keksinnön selityksen, patenttivaatimukset, tiivistelmän ja tarvittaessa piirustukset. Hakemuskirjasta käyvät ilmi perustiedot, kuten hakija ja keksijät. Hakemuksen selitysosassa keksintö on selitettävä niin selvästi, että kyseisen alan ammattilainen pystyisi toteuttamaan keksinnön sen perusteella. Myös mahdolliset suoritusmuotojen variaatiot ja hyödylliset yksityiskohdat on hyvä mainita selitysosassa. Jos hakemuksessa on piirustuksia, niiden rakenneosat selostetaan selitysosassa.

Patenttivaatimuksissa on ilmaistava täsmällisesti, mitä halutaan suojata. Vaatimukset jaotellaan itsenäisiin ja epäitsenäisiin vaatimuksiin. Itsenäiset vaatimukset määrittelevät suojapiirin keksinnön ytimelle. Epäitsenäiset vaatimukset viittaavat edeltävään itsenäiseen vaatimukseen ja sisältävät lisäpiirteitä, jolloin suojapiiri on suppeampi.

Suomalainen patenttihakemus on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Englanti voidaan valita myös käsittelykieleksi.

PALJONKO PATENTTI MAKSAA?

Patentoinnin hinta vaihtelee toimeksiannon ja työmäärän mukaan muutamasta tuhannesta eurosta kymmeneen tuhanteen euroon ja siitä ylöspäin. Kustannukset koostuvat hakuprosessin maksuista, patenttihakemuksen käsittelymaksuista sekä myöhemmin patentin vuosittaisista ylläpitomaksuista. Hintaan vaikuttaa myös se, kuinka laajaa suojapiiriä patentille haetaan.

Patentin hyväksymisen jälkeen patentista maksetaan vuosimaksua, joka nousee vuosittain. Ensimmäiseltä kolmelta vuodelta maksetaan yhteensä 200 euroa, ja viimeisen eli 20. voimassaolovuoden vuosimaksu on 900 euroa.

Onko sinulla suojattavaa tai kysyttävää? Kolster on palvellut yrityksiä patentointi- ja muissa IPR-asioissa jo vuodesta 1874 lähtien. Silloin Rudolf Kolster jätti ensimmäisen patenttihakemuksensa. 
OTA YHTEYTTÄ

LISÄÄ KYSYMYKSIÄ PATENTEISTA

Miten patenttia haetaan ulkomaille?

Patentti on maakohtainen. Asiantuntijamme auttavat arvioimaan, missä maissa patenttia kannattaa hakea. Patenttia haetaan ulkomaille jättämällä suoraan kansallinen patenttihakemus kohdemaahan, käyttämällä kansainvälistä ns. PCT-järjestelmää tai hyödyntämällä erilaisia patenttisopimuksia, joista suomalaisille tutuin on eurooppalainen patenttijärjestelmä EPC (European Patent Convention).

Maiden valinnassa on pidettävä mielessä oma markkina-alue, pahimpien kilpailijoiden toiminta-alueet sekä se, kuinka pystyy valvomaan patenttejaan eri maissa. Suojaus kannattaa suhteuttaa yrityksen liikevaihtoon ja tavoitteisiin sekä linkittää strategisiin toimiin. Myynti ja markkinointi voidaan aloittaa heti, kun ensimmäinen patenttihakemus on jätetty.

Missä keksinnön kehitysvaiheessa patenttia kannattaa hakea?

Ensimmäinen patenttihakemus on jätettävä viimeistään sinä päivänä, jona keksintö tulee julkiseksi. Muut patenttihakemukset on tehtävä vuoden kuluessa ensimmäisen patenttihakemuksen jättämisestä, jotta muille hakemuksille saadaan sama etuoikeuspäivä ja oikeusvaikutukset kuin ensimmäisellä hakemuksella on.

Joskus patenttihakemuksen tekemistä lykätään jopa vuosilla, jotta lopullisen tuotteen kaikki yksityiskohdat ovat selvillä. Tällä välillä voidaan kuitenkin julkaista sellaista materiaalia, joka estää pääkeksinnön patentoimisen. Tämä paitsi vaikeuttaa laajan patenttisuojan saamista myös kasvattaa kustannuksia hakemuksen virastokäsittelyn aikana, koska analysoitavia estejulkaisuja on enemmän. Vaihtoehtoisia ja täydennettyjä toteutuksia voi suojata myöhemmillä jatkohakemuksilla. Myöhemmin kehitetyt, alkuperäiseen hakemukseen nähden keksinnölliset ratkaisut voidaan suojata erillisillä hakemuksilla, jotka voidaan jättää virastoon myöhemmin mutta kuitenkin ennen tämän uuden ratkaisun julkaisemista.

Patentoinnin vaihtoehdot

Kansallinen patentti johtaa patenttiin ainoastaan kohdemaassa. Esimerkiksi Suomessa jätetty kansallinen patenttihakemus voi johtaa patenttiin ainoastaan Suomessa. Usein on perusteltua, että ensimmäinen keksintöä koskeva hakemus jätetään Suomeen, vaikka patenttisuojaa on tarkoitus laajentaa koskemaan muita maita. Jos toimialasi päämarkkinat ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa, voi olla harkinnan arvoista jättää jo ensimmäinen hakemus suoraan USA:n patenttivirastoon.

Eurooppapatenttia haetaan keskitetysti yhdellä hakemuksella Euroopan patenttivirastolta (EPO). Hakija saavuttaa yhtenäisen suojapiirin yhdellä hakemuksella useassa Euroopan maassa. Kun EPO on myöntänyt patentin, se on patentin voimaansaattamiseksi vielä rekisteröitävä Euroopan patenttisopimuksen (EPC) jäsen- ja liitännäisvaltioissa. Eurooppapatentti on voimassa vain niissä maissa, joissa se on rekisteröity. Rekisteröidyt patentit katsotaan kansallisiksi patenteiksi ja ne on pidettävä voimassa kussakin maassa.

Kansainväliset PCT-hakemukset toimivat harkinta-aikaa antavina kansainvälisen patentoinnin käynnistysvaiheena sekä antavat mahdollisuuden optimoida välipäätöskustannuksia. PCT-hakemus ei johda patenttiin eikä sillä saa patenttisuojaa. Se antaa option jättää kansallisia tai alueellisia patentti- ja hyödyllisyysmallihakemuksia PCT-järjestelmässä mukana oleviin maihin tai Euroopan patenttivirastoon.

Mikä on patenttisalkku?

Patenttisalkku on kokoelma patentteja, jotka omistaa yksittäinen yhteisö, kuten yksityishenkilö tai yritys. Myös patenttihakemuksien voidaan katsoa kuuluvan patenttisalkkuun.

Ohjelmistoratkaisujen patentointi entistä selkeämpää

Tietokoneohjelmistojen ja ohjelmistoratkaisujen patentointi on nyt selkeämpää kuin koskaan ennen. Euroopan patenttiviraston (EPO) tuore linjaus (G 1/19) luo entistä selkeämmät raamit sille, millainen tietokonesimulaatioon perustuva keksintö voi saada patentin Euroopassa. Tietokonesimulaatioihin perustuvien keksintöjen patentoitavuuden arviointi on ollut epäselvää. Uudistusten jälkeen linja on melko tiukka ja rajaa monia potentiaalisia simulaatiomenetelmiä patentoitavuuden ulkopuolelle.

Voiko patentti tukea kestävää kehitystä?

IPR-ala tukee kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvien keksintöjen patentointia. Esimerkiksi Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn verkkosivuilla voi jättää yhteystietonsa, jos omistaa teknologiaa, jonka haluaa helposti lisensoiduksi. Suomessa on tutkimusta ja tuotekehitystä teknologioista, joilla vähennetään hiilidioksidipäästöjen määrää ja sidotaan teollisuuden prosesseista irtautuvaa hiilidioksidia kiinteään muotoon. Patentointi tekee näiden keksintöjen levittämisestä tehokasta ja turvallista. Myönnetty patentti kertoo, että keksinnöllä on painoarvoa ja tuotekehitykseen on haluttu panostaa. Yritykset voivat hakea nopeutettua käsittelyä, jonka saa lisämaksutta, kun keksintö koskee biotaloutta, kiertotaloutta tai puhtaan teknologian ratkaisuja.

Kolsterin asiakkaiden kokemuksia patentoinnista

Useat asiakkaamme kertovat referensseissämme kokemuksiaan siitä, kuinka Kolster on hoitanut heidän patentointiprosessinsa.

Näin Kolster palvelee patentoinnissa

Patenttihakemuksen laatiminen ja käsittelyprosessi vaativat erikoisosaamista. Työ on verrattavissa juridiseen työhön, koska hakemukset ja päätösten vastineet täytyy laatia patenttilain mukaisesti. Asiantuntijamme tekevät patenttihakemuksen puolestasi ja varmistavat, että se täyttää kaikki vaatimukset. Käymme myös läpi, missä maissa tarvitset patentin, ja jätämme tarvittaessa patenttihakemuksen muuallekin kuin Suomeen. Neuvomme myös muissa suojaustavoissa sen mukaan, mitä keksintösi vaatii.

Mitä patenttiasiamies tekee?

Patenttiasiamiehemme auttaa patentin hakemisessa ja varmistaa, että saat keksinnöllesi parhaan mahdollisen suojan. Patenttia on mahdollista hakea myös ilman ammattilaisen apua, mutta asiantunteva patenttiasiamies muun muassa opastaa soveltuvimman suojamuodon valinnassa sekä optimoi kohdemaat, etenemisreitit ja kustannukset niin keksinnön kuin yrityksen tarpeiden, tavoitteiden ja strategiankin pohjalta. Patenttiasiamiehemme myös tuntee vaihtelevat kansalliset ja kansainväliset lait, asetukset, vaatimukset ja käytännöt. Patenttiasiamies hankkii, kasvattaa ja ylläpitää uusia ja olemassa olevia asiakkuuksia. Hän laatii patenttihakemuksia, huolehtii niiden käsittelystä maailmanlaajuisesti ja osallistuu tarvittaessa oikeudenkäynteihin oikeuksien puolustamiseksi.

Näin patenttiasiamiehemme Tapio Kinnunen kertoo työstään.

LUE LISÄÄ

OTA YHTEYTTÄ