Patentit  ⋅   Blogit  ⋅   IPR-tietoa

Kolme arvokasta vinkkiä: Näin syntyy hyvä patenttihakemus

15.09.2022
Takaisin

Hyvä patenttihakemus kertoo keksinnön ytimen selkeästi sekä sanoin että kuvin. Taustatyöt tehdään huolellisesti ja teksti kirjoitetaan taiten. Parhaiten onnistut, kun laitat IPR-ammattilaisen asialle, kirjoittaa Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Kati Leinonen.

Patentin saaminen keksinnölle ei ole itsestään selvää. Patenttihakemus hylätään yleisimmin siksi, että se ei kuvaa patentoitavaa keksintöä tai keksintö ei ole patentoitavissa. Kokenut patenttiasiamies onkin hakemuksen tekemisessä korvaamaton apu, sillä hän tuntee patenttilain pykälät sekä hakemuksen täyttämisen eri vaiheet ja vaatimukset.

1. Asiantuntija tekee taustatyöt tarkasti

Ennen patenttihakemuksen laatimista on tärkeää selvittää keksinnön ydin sekä se, vaikuttaako siltä, että patentin saamiselle voisi olla edellytyksiä. Keksinnön ytimen löytäminen vaatii joskus paljonkin pallottelua ja keskustelua patenttiasiamiehen kanssa.

Alusta alkaen on syytä muistaa, että patentti on kielto-oikeus, jolla kielletään muilta keksinnön hyödyntäminen siinä maassa, jossa patentti on myönnetty. Siksi on tärkeää miettiä ennen patenttihakemuksen tekemistä, mitä sellaista keksintö sisältää, jota muut eivät saa tehdä kopioidakseen ideaa. Näin löytyy keksinnön ydin ja vastaus siihen, kannattaako keksintö patentoida.

Taustatyötä on tärkeää tehdä myös keksinnön uutuusarvon selvittämiseksi. Jos uutuusarvoa ei ole, patenttia ei kannata hakea. Uutuusarvon voi menettää esimerkiksi silloin, kun tieto keksinnöstä on jo ehtinyt päätyä julkisuuteen tai joku muu on ehtinyt patentoida samantyyppisen keksinnön. Tätä voi selvitellä itsekin googlaamalla, mutta tarkempaa tietoa saa teettämällä ennakkouutuustutkimuksen patenttiasiamiehellä. Hän myös tietää kokemuksensa perusteella, mitä vastaavia teknologioita on aiemmin patentoitu ja pystyy kartoittamaan asiaa kansainvälisistä patenttitietokannoista.

2. Patentin suojapiiri kohdistuu oikein

Patenttihakemukseen kirjataan keksinnön ydin, jolle haetaan patentilla suojapiiriä. Kun suojapiiri määritellään oikein, keksinnön luonnetta ei pysty kopioimaan. Joskus suojapiirin väärä kohdistuminen paljastuu vasta vuosien kuluttua. Olennaista onkin miettiä kahta peruskysymystä: Mitä sellaista keksinnössä on, jota kilpailijatkin haluavat tehdä? Entä mitä asiakas tulee keksinnöllä tekemään? Näiden kysymysten vastaukset paljastavat, mikä on se keksinnön hyöty, joka tuo markkinoilla etumatkaa ja on sitä kautta haluttava suojauksen kohde.

Hakemuksessa on suojapiirin määrittely- ja selostusosa. Suojapiirin määrittelyosassa eli patenttivaatimuksissa kannattaa kuvata mahdollisimman vähillä yksityiskohdilla se keksinnön ydin, joka on uutta. Tämä siksi, että suojapiiri olisi mahdollisimman laaja. Suojapiiriä voidaan tarpeen mukaan rajata selostusosassa, jossa kannattaa kuvata keksintöön liittyviä erilaisia yksityiskohtia monipuolisesti.

Jos haluat patentoida esimerkiksi keittiönpöydän ja määrittelet sen olevan pöytälevy ja neljä jalkaa, suojapiirin ulkopuolelle jää keittiönpöytä, jossa on kaksi leveää jalkaa. Ratkaisevaa on se, mitä patentilla pystytään kieltämään. Jos patenttihakemukseen kirjataan esimerkiksi, että laite toimii nappia painamalla, se ei kiellä kilpailijoita patentoimasta vastaavaa keksintöä, jossa on hipaisukosketin.

Hakemuksen on myös kestettävä tarkastelu eri maissa ja oltava maantieteellisesti kattava. Jos yritys toimii tällä hetkellä kotimarkkinoilla, tulevat kansainvälistymistavoitteet on hyvä ennakoida jo hakemusta laadittaessa. Patentti suojaa vain sillä maantieteellisellä alueella, jolla se myönnetään. Eri maissa hakemukselta vaaditaan eri asioita, joten pienissä yksityiskohdissa voi piillä ansoja. Etenkin softapuolella tietyt sanamuodot toimivat Euroopasta patenttia haettaessa mutta eivät lainkaan Yhdysvaltain patenttihakemuksissa – ja päinvastoin. Keksinnön yksityiskohtia kirjattaessa on siis harkittava tarkkaan, mikä edistää suojapiirin ja sitä kautta kielto-oikeuden saamista.

Maantieteellisten rajojen määrittelyssä on oltava tarkkana etenkin pilvipohjaisia ratkaisuja patentoitaessa. Jos patentti myönnetään Saksassa ja siellä käytettävä palvelu toimii osittain pilvessä, millä maantieteellisellä alueella toiminta ja sen mahdollinen loukkaus tapahtuvat? Hyvä hakemuksen kirjoitustapa ehkäisee tähänkin liittyviä ongelmia.

3. Kuvat täydentävät perusteellista tekstiä

Patenttihakemuksen tekstin on täytettävä kaikki patenttilain vaatimukset, ja patenttiasiamies kirjoittaa yhtä patenttihakemusta keskimäärin vähintään parikymmentä tuntia. Kirjoitettaessa on osattava ennakoida patenttihakemusta tarkastavan tutkijan palautetta ja rakennettava tekstiin valmiiksi ”turvaverkkoa”, joka varmistaa hakemuksen läpimenoa.

Hyvän patenttihakemuksen pohjalta alan ammattilainen pystyy toistamaan keksinnön. Tämä on vaatimus sille, miten tarkasti keksintö tulee kuvata patenttihakemuksen selitysosassa. Hakemustekstin on toimittava vielä 15 vuoden kuluttua, sillä patentti on voimassa 20 vuotta. Ne keksinnöllisen ratkaisun osat, jotka voivat tuotekehityksen myötä muuttua, pitäisi siis pystyä ennakoimaan hakemusvaiheessa. Kun hakemus jätetään virastoon, siihen ei voi enää lisätä mitään.

Hyvässä patenttihakemuksessa on tekstin lisäksi kuvia. Ne selkeyttävät, mistä keksinnössä on kyse, ja joskus kuvat ilmaisevat keksinnön ytimen vähintään yhtä selkeästi kuin sanat. Yleisimmin kuvat ovat rakennepiirroksia, signalointikaavioita tai algoritmia tai prosessia kuvaavia vuokaavioita. Ratkaisevaa ei ole niiden taiteellinen vaikutelma, vaan se, että ne yhdessä tekstin kanssa auttavat hakemuksen käsittelijää ymmärtämään, mistä on kyse ja jouduttavat siten hakemusprosessia.

Ota yhteyttä

Kati Leinonen
Associate Partner, Head of ICT & Electrical Eng., European Patent Attorney
kati.leinonen@kolster.com
+358 40 920 8690