Mallioikeudet  ⋅   Blogit  ⋅   IPR-tietoa

Graafiset käyttöliittymät – mallisuojauksen nouseva sovellusalue

28.12.2015
Takaisin

30.3.2015

On yleisesti tunnettua, että mallioikeuden kohteena voi olla tuotteen tai sen osan ulkomuoto. Lähtökohtaisesti suojan kohteena onkin yleensä konkreettinen tuote. Viime vuosina kasvava trendi on ollut erilaisten graafisten käyttöliittymien ja ikonien suojaaminen mallisuojalla, sillä käyttöliittymäelementit ovat oivallinen keino erottautua kilpailijoista. IPR-lakimies Juha Myllyoja kertoo mallisuojan mahdollisuuksista.

Mallisuojan kasvavaa suosiota käyttöliittymissä selittää luonnollisesti valtava erilaisten älylaitteiden esiinmarssi matkapuhelimista ja tableteista aina erilaisiin säätölaitteisiin, ohjauspaneeleihin ja älytelevisioihin. Valmistajat haluavat erottautua muista, ja uudet oivallukset käyttöliittymän ulkoasussa ovat olennainen osa tuotteiden suojausta perinteisen laitteen muodon lisäksi.

Graafinen käyttöliittymä (Graphical User Interface, GUI) tarkoittaa tekstiin, kuviin ja muihin käyttöliittymäelementteihin perustuvaa tapaa käyttää tietokonetta tai muuta älylaitetta. Se koostuu erilaisista elementeistä kuten ikkunoista, kuvakkeista, valikoista, osoittimista ja valintanapeista. Näitä elementtejä kutsutaan nimikkeellä WIMP, jonka kirjaimet tulevat englanninkielen sanoista Windows, Icons, Menus and Pointing devices.

Laitteet häviävät, käyttöliittymäelementit porskuttavat

Usein toimivaksi osoittautuva käyttöliittymä erilaisine elementteineen säilyy ajallisesti kauemmin kuin laitteet, joissa se kulloinkin on. Ajatellaanpa vaikka Windows-käyttöjärjestelmän monia graafisia elementtejä tai Applen vastaavia. Laitteiden erilaisten mallien tai jopa käyttöjärjestelmien uudistuessa käyttöliittymän graafinen ulkoasu pidetään usein kuitenkin samanlaisena. Uusiin laitteisiin on helppo siirtyä tutun ja turvallisen käyttöliittymän avulla.

Onko käyttöliittymien globaali suojaus mahdollista?

Vaikka lainsäädäntö eri maissa on myös malliasioissa harmonisoitunut vauhdilla, ollaan vielä kaukana tavaramerkkipuolella vallitsevasta tilanteesta. Eri maiden lainsäädäntöjen harmonisoinnin tavoitteena on ollut sekä kannustaa suunnittelijoita uuteen muotoiluun että tukea myös yleistä investointihalukkuutta teollisoikeuksiin.

Markkinoiden globalisoituessa on mallioikeuden samoin kuin muiden immateriaalioikeuksien merkitys korostunut. Vaikka mallisuoja suojamuotona tunnetaan nykyään jo hyvin laajalti maailmalla, on muun muassa graafisia käyttöliittymiä koskevien suojausten kattavuudessa ollut toivomisen varaa. Ongelmana on lisäksi ollut useita käytännöllisiä seikkoja, jotka liittyvät mallisuojauksien yhteydessä hyväksyttäviin kuviin.
 
Kansainvälisen suojan tarpeesta johtuen on solmittu useita immateriaalioikeuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Mallialalla merkittävät virstanpylväät ovat olleet EU:n mallioikeusjärjestelmä ja Haagin sopimuksen mukainen kansainvälinen mallien rekisteröintijärjestelmä. Suomessa Haagin sopimuksen Geneven asiakirja astui voimaan 1.5.2011. Myöhemmin myös EU on liittynyt tähän järjestelmään.

Oikeuksien haltijoille on tärkeää, että suojan kohde saa suojaa tärkeimmillä markkina-alueilla. Graafisten käyttöliittymien suojaus mallilla on jo mahdollista kaikissa merkittävissä teollisuusmaissa sekä lukuisissa muissakin maissa, vaikka kansallista vaihtelua käytännöissä vielä esiintyy.  Keskeisimmät markkina-alueet ovat Yhdysvalloissa, Euroopassa, Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.

Euroopassa vallitsee yhteisymmärrys 

EU-alue on toiminut edelläkävijänä graafisten käyttöliittymien ja ikonien mallisuojauksessa.

Euroopassa vallitseekin yhteisömallijärjestelmän suojissa varsin pitkälle menevä yhteisymmärrys graafisen käyttöliittymän mallisuojaamisen tavoista.  Euroopassa voi hakea useita malleja samalla hakemuksella, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vaihtuvia näyttönäkymävariaatioita voi hakea suuriakin määriä yhdellä hakemuksella. 

Aikaisemmin mallien oikeudellista suojaa koskevat säännökset poikkesivat toisistaan huomattavasti jopa Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa. Näiden erojen katsottiin kuitenkin vääristävän kilpailua ja vaikuttavan sitä kautta sisämarkkinoiden toimintaan. Euroopan yhteisöjen komissio antoi alustavan ehdotuksensa yhtenäisestä mallioikeusjärjestelmästä Euroopan yhteisössä jo vuonna 1991.

Yhteisömalliasetus sisältää säännökset sekä rekisteröidyn että rekisteröimättömän mallin suojasta. Yhteisömalliasetus tuli voimaan 6.3.2002. Perinteiset kansalliset
mallisuojajärjestelmät säilyivät uuden järjestelmän rinnalla. Käytännössä kuitenkin yhteisömalliasetus merkitsi melkeinpä kuolinkellojen soittoa ainakin Suomen kansalliselle mallirekisterille.

Asetuksen 3. artiklassa määritellään, millainen malli voi olla, ja se mahdollistaa graafisten käyttöliittymien kaikkien elementtien suojaamisen yhteisömallilla. Käytännössä yhteisömalleja rekisteröivä virasto EUIPO on myös hyvin joustava sen suhteen, millaisilla kuvilla suojaa voidaan hakea. Kuvat kannattaa kuitenkin valita huolellisesti, jotta jatkohakemukset niiden avulla ovat mahdollisimman ongelmattomia.

Kiina uusin tulokas mallisuojauksessa

Kiinassa graafisten käyttöliittymäkomponenttien suojaus tuli mahdolliseksi 1.5.2014 lukien.

Pääperiaate on, että käyttöliittymäkuvat pitää esittää tuotteen osana. Kiinan patenttivirasto on julkaissut asiasta lähes 40-sivuisen yksityiskohtaisen ohjeen, jossa selvitetään, millaiset kuvat ovat sallittuja haettaessa mallisuojaa graafisille käyttöliittymille.

Designmaa Japani dynaamisesti mukana

Myös Japanissa graafisten käyttöliittymien mallisuojaus on mahdollista. Vuodesta 2011 lähtien siellä on ollut mahdollista hakea enemmän kuin yksi malli samalla hakemuksella. Tämä mahdollistaa myös dynaamisten näyttönäkymien kuvaamisen. Ohjeistukset siitä, millaisia kuvien pitää olla, ovat myös Japanissa aasialaiseen tapaan hyvin tarkkoja.

USA on käyttöliittymäelementtien veteraani

Yhdysvalloissa graafisten käyttöliittymäkuvien suojaus on ollut mahdollista jo 1980-luvulta lähtien. Vuonna 2006 tuli dynaamisten näyttönäkymien suojaaminen mahdolliseksi.

Malleja käytetään myös yhä enemmän patenttien veroisena aseena liiketoiminnassa. Kuuluisassa Applen ja Samsungin välisessä ”IPR-sodassa” mallioikeudella suojatut näyttönäkymät olivat erittäin merkittävässä roolissa.

Kysy asiantuntijoiltamme mallisuojauksesta:

Ota yhteyttä

Juha Myllyoja
Associate Partner, IP Lawyer, European Trademark and Design Attorney
juha.myllyoja@kolster.com
050 511 1946

LUE LISÄÄ

Matalan kynnyksen mallisuoja pysäyttää kilpailijat lähtökuoppiin

Mallioikeudet ovat arvokasta omaisuutta

Vaihtoehto patentille – näin käytät mallisuojaa ja hyödyllisyysmallia tehokkaasti

Muotoilun monipuolinen suojaus kannattaa