07.06.2018
7.6.2018
Pohjois-Korea on tällä hetkellä maailman huomion keskipisteenä, ja Singaporen ensi viikolla pidettävän huippukokouksen linjaukset heijastunevat monin tavoin maan tulevaisuuteen. Vaikuttaa siltä, että länsimaiden pakotteet ovat toimineet ja Pohjois-Korea on jollain tasolla avaamassa oviaan. Mitä mahdollisuuksia tämä tuo suomalaisille yrityksille?
Länsimaisille brändeille Pohjois-Korea ei sinänsä ole vieras. Maa liittyi esimerkiksi Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn hallinnoimaan kansainväliseen tavaramerkkijärjestelmään jo vuonna 1996.
Kolster on hakenut asiakkailleen ensimmäiset kansainväliset tavaramerkit Pohjois-Koreaan jo vuonna 1997. Suomalaiset yritykset ovat hakeneet sinne WIPOn tilaston mukaan vajaat sata tavaramerkkiä, jotka lähes kaikki ovat edelleen aktiivisia. Tässä joukossa on odotetusti suuryrityksiä, kuten Rettig (vuodelta 1997), Halti (1998), Wärtsilä (1998), Nokia (2001) ja Marimekko (2009). Lisäksi listalta löytyvät muun muassa Aalto-yliopisto (2008) ja Peter Vesterbackan Roviota edeltänyt pelialan yritys Ball-It Oy (2009).
Lisäksi Pohjois-Koreaan on mahdollista hakea kansallista tavaramerkkiä ja Kolsterilla on maassa paikallinen kumppani. Kansallisen tavaramerkin hakemisen kustannukset ovat 1 000–2 000 euron luokkaa, mikä on hyvin linjassa monen muun maan kanssa.
Business Insider uutisoi, että esimerkiksi McDonald's ja Trump Tower olisivat haluttuja brändejä Pohjois-Koreassa. Nähtäväksi jää, onko nyt odotettavissa samanlainen lumipalloefekti kuin 80–90-luvun taitteen Neuvostoliitossa, jossa McDonald's osaltaan vauhditti ovien avaamista vapaalle kilpailulle ja markkinataloudelle. Vaikka markkinat avautuisivatkin hallitusti ja asteittain, saattaa jo lähiaikoina tarjoutua ainutlaatuinen mahdollisuus viedä länsimaisia brändejä neitseelliselle markkinalle.
