17.04.2024
Kuuntele blogi
Kolster on suojannut tavaramerkkejä läpi pitkän historiansa, aina 1800-luvun lopulta lähtien. Vanhin Suomessa yhä voimassa oleva tavaramerkki on Singer, joka rekisteröitiin Kolsterin avustuksella jo vuonna 1898.
Kolster, joka juhlii kuluvana vuonna 150-vuotista tarinaansa, on toiminut asiamiehenä yli 44 000 tavaramerkkihakemuksessa Suomessa. Näihin lukeutuu esimerkiksi Suomen 100 000. tavaramerkki, joka rekisteröitiin joulukuussa 1987.
Vanhimman Suomessa yhä voimassa olevan tavaramerkin Kolster rekisteröi jo vuonna 1898. Kyseessä on tavaramerkki SINGER, joka tulee ompelukoneita valmistavan yhtiön The Singer Manufacturing Companyn (nykyisin The Singer Company Limited) nimestä. Kolster edustaa edelleenkin tavaramerkkiä Suomessa.
Muita vanhimpia Kolsterin rekisteröimiä tavaramerkkejä ovat muun muassa Mercedes-Benz Group AG:n nykyisin omistama Mercédès ja pietarsaarelaiselle Ph. U Strengberg & Co Ab:lle rekisteröity Saima-tupakan merkki. Kummatkin rekisteröitiin vuonna 1902.
”Teollistuminen, kaupunkeihin muutto ja vaurastuminen kasvattivat kulutusta Suomessa. Tavaramerkkien rekisteröinti oli keino erottua markkinoilla”, Kolsterin osakas ja eurooppatavaramerkki- ja mallioikeusasiamies Kristiina Kaislisto kertoo.
Tavaramerkkien rekisteröinti tuli Suomessa mahdolliseksi 1889 tavaraleima-asetuksella. Rekisteröinti antoi sen haltijalle yksinoikeuden leimata tavaransa omalla, erottuvalla tunnisteellaan.
”Tavaraleimaa varten piti teettää painolaatta, jossa oli tavaramerkin kuva. Laatta kastettiin musteeseen ja merkki painettiin paperille.”
"Nykyisin tavaramerkki voi olla lähes mitä tahansa, kuten haju tai ääni", Kristiina Kaislisto kertoo.
”Tavaramerkki voi olla väri tai pakkauksen muoto”
Kolsterin yritystarina alkoi patenttien suojauksella 1874. Tavaramerkkihakemusten määrä Suomessa nousi nopeasti 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, ja Kolsterista tuli jo varhain myös merkittävä tavaramerkkien asiantuntija. Ensimmäiset yrityksen rekisteröimät tavaramerkit olivat pitkälti ulkomaisten yritysten kuluttajatuotteita.
Vuonna 1913 Suomessa jätettiin jo runsaat 600 tavaramerkkihakemusta, mikä ylitti ensimmäisen kerran vuotuisen patenttihakemusten määrän. Tavaramerkkityön kasvu tarkoitti myös tavaramerkkeihin erikoistunutta henkilökuntaa.
1930-luvun alkupuolella kaikista viranomaisille jätetyistä tavaramerkkihakemuksista noin joka kymmenes tuli Kolsterilta. 1980-luvun lopulla vastaava luku oli hieman alle kolmannes.
Vuonna 2019 Suomessa voimaan tullut tavaramerkkilainsäädäntö mahdollisti aivan uudentyyppisten tavaramerkkien, kuten hologrammien, hajujen sekä multimediaa ja liikkuvaa kuvaa sisältävien tavaramerkkien hakemisen rekisteriin. Tavaramerkki voi olla myös esimerkiksi väri tai pakkauksen muoto.
”Nykyisin tavaramerkki voi olla lähes mitä tahansa, minkä voi todentaa hakemuksessa – kunhan merkki on myös erottamiskykyinen. Hajun esimerkiksi voi todentaa kemiallisella kaavalla. Toinen kysymys on, halutaanko sitä paljastaa. Lukuisia erilaisia haju- ja äänimerkkejä on rekisteröity esimerkiksi Euroopan unionin teollisoikeuksien virastoon EUIPO:on”, Kaislisto sanoo.
Kolsterin Patentti- ja rekisterihallitukselta saama kirje ja sinetti kertovat Suomen 100 000. patentista.
EU-tavaramerkki on suosiossa
Suomi liittyi tavaramerkkien kansainväliseen rekisteröintijärjestelmään (WIPO) ja EU-tavaramerkkijärjestelmään vuonna 1996. Kansainvälisten tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmien myötä tavaramerkin rekisteröinnin ja uudistamisen saattoi hoitaa yhdellä kertaa moneen maahan. Osa ulkomaisten asiakkaiden toimeksiantoihin liittyneistä tehtävistä jäi pois, ja kotimaisten toimeksiantojen merkitys Kolsterille ja muille alan yrityksille kasvoi.
"Rekisteröityä tavaramerkkioikeutta on tärkeää valvoa ja puolustaa. Merkkiä on myös käytettävä aktiivisesti."
Tavaramerkkejä rekisteröivät kaikenlaiset ja kaikenkokoiset yritykset.
”EU-tavaramerkin suosio on noussut merkittävästi viime vuosina. Suomalaisen rekisteröinnin sijaan yritykset haluavat yhä useammin hakea tavaramerkkiä suoraan koko EU:n alueelle. Työskentelykenttämme on globaali”, Kaislisto kertoo.
”Monissa maissa tavaramerkkien kansalliset luokituskäytännöt ovat jopa kansainvälisiä luokituskriteerejä tärkeämpiä. Kansainvälinen kumppaniverkostomme takaa, että asiakkaillemme löytyy luotettava ja asiantunteva paikallinen asiantuntija maailman eri kolkista.”
Kaislisto muistuttaa, että tavaramerkin rekisteröinti on vain yksi osa brändin rakentamista ja suojaamista. Rekisteröityä tavaramerkkioikeutta on tärkeää valvoa ja puolustaa. Merkkiä on myös käytettävä aktiivisesti, jotta tavaramerkkirekisteröinti säilyttää arvonsa ja suojansa.
Tavaramerkkiasiamiesten on tunnettava lainsäädännön ja kansallisten käytänteiden muutokset sekä asiakkaidensa liiketoimintaympäristö.
”Mitä enemmän asiakkaan liiketoiminnasta ymmärrämme, sen parempi. Myös trendejä on seurattava niin maailmalla kuin Suomessa. Viime aikoina tavaramerkkipiireissä on herättänyt keskustelua se, millä tavoin tavaramerkin voi suojata virtuaalimaailmassa. Perinteinen tavaramerkkiluokitus ei nimittäin anna suojaa merkille, mikäli se on käytössä virtuaalimaailmassa, kuten peleissä.”
