Patentit  ⋅   Blogit

Voitko patentoida simulaatiosi? Uusi yhtenäinen ohjeistus Eurooppaan

11.05.2022
Takaisin

Euroopan patenttivirasto EPO laittoi pisteen arpomiselle ja määritti raamit simulaatiomenetelmien patentoinnille. Kolsterin Associate Partner, eurooppapatenttiasiamies Joni Vehmas kertoo, mitä linjaus tarkoittaa patentin hakijalle.

Tietokoneohjelmistojen ja ohjelmistoratkaisujen kehittäjillä on syytä juhlaan, sillä ratkaisujen patentointi on nyt selkeämpää kuin koskaan ennen.

”Euroopan patenttiviraston (EPO) tuore linjaus (G 1/19) luo entistä selkeämmät raamit sille, millainen tietokonesimulaatioon perustuva keksintö voi saada patentin Euroopassa”, Kolsterin Associate Partner ja eurooppapatenttiasiamies Joni Vehmas kertoo.

Aiemmin EPOn valituslautakunnat ovat päätyneet antamaan keskenään ristiriitaisia päätöksiä simulaatiokeksintöjä koskevista patenttihakemuksista. Tietokonesimulaatioihin perustuvien keksintöjen patentoitavuuden arviointi on ollut epäselvää.

”Uudistusten jälkeen ei ole enää arpapeliä, voiko patentin saada omalle simulaatiokeksinnölle. Linja on kuitenkin melko tiukka ja rajaa samalla monia potentiaalisia simulaatiomenetelmiä patentoitavuuden ulkopuolelle”, Vehmas kertoo.

Simulaatioiden patentoinnissa painaa ratkaisun tekninen luonne

Tietokonesimulaatioihin liittyvät keksinnöt käsitellään Euroopan patenttivirastossa jatkossa samalla tavalla kuin muutkin tietokoneella toteutettavat keksinnöt. Enää patentoitavuuden arvioinnissa ei paina simuloitavan järjestelmän tai prosessin teknisyys.

”Sähköinen piiri on yksi esimerkki ilmeisen teknisestä järjestelmästä, jonka toimintaa voidaan simuloida. Simuloitavan järjestelmän teknisyys ei kuitenkaan yksin takaa simulaatioratkaisun patentoitavuutta. Nyt merkittävää on ensisijaisesti se, ratkaiseeko keksintö nimenomaan teknisen ongelman esimerkiksi hallinnollisen tai liiketoiminnallisen ongelman sijaan.”

Esimerkkinä Vehmas mainitsee rakennuksen lämpötaseen simuloinnin tietokoneella. Simulointi itsessään ei ole patentoitava keksintö, mutta rakennuksen lämpötaseen simulointi tietokoneella ja simulointitulosten automatisoitu käyttäminen rakennuksen lämmitysjärjestelmän ohjaukseen saattaisi olla.

”Jos simulaatioratkaisu ratkaisee teknisen ongelman ja linkittyy suoraan fyysiseen todellisuuteen, se voi olla patentoitavissa: kun anturin avulla mitattua dataa käytetään osana simulaatiota, tai jos simulaatiotulosten perusteella saadaan aikaan ja lähetetään tekniselle laitteelle tai järjestelmälle ohjaussignaali aiemman lämpötasesimulaatioesimerkin tavoin”, Vehmas kertoo.

Suora linkki fyysiseen todellisuuteen ei ole välttämätön

Simulaatiomenetelmä voi olla patentoitavissa myös silloin, kun simulaatiomalli muodostaa osan tietokonejärjestelmää tai -verkkoa ja tehostaa sen sisäistä toimintaa.

”Siten vaikkapa laskennallisia resursseja voidaan käyttää entistä tehokkaammin. Sama pätee kaikkiin tietokoneella toteutettuihin keksintöihin: jos niiden tarkoituksena on optimoida laskennallisten resurssien käyttöä tietyssä teknisessä järjestelmässä tai tietokoneessa, ne ovat todennäköisesti patentoitavissa.”

Erikoistapauksissa patentointi voi olla mahdollista, jos simulaatiomenetelmän tuottama data on muodossa, joka liittyy kiinteästi tiettyyn tekniseen sovellukseen.

”Silloin keksinnöllä ei ole suoraa linkkiä fyysiseen todellisuuteen, mutta simulaatiomallin tuottama data on esimerkiksi jonkin tietyn teknisen laitteen ohjausdataa.”

Vehmas antaa esimerkin simulaatiokeksinnöstä, joka sai patentin kesäkuussa 2021.

”Patentin sai menetelmä lentokoneen tai muun vastaavan kulkuneuvon moottorin toiminnan kontrollointiin. Simulaatiomalli kuvaa moottorin toimintaa, ja mallin perusteella tehdään päätöksiä moottorin ohjaustoimenpiteistä.”

Patentti on mahdollinen myös videopeleihin liittyville simulaatioratkaisuille

Tietyn tosimaailman ilmiön simulointi virtuaalimaailmassa voi olla patentoitava ratkaisu, jos ratkaisu liittyy laskennallisten resurssien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen.

”Tällainen patentoitava ratkaisu voisi esimerkiksi liittyä hajautettujen verkkoresurssien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen luotien ratojen simuloimiseksi nettipelin maailmassa. Pelkkä tosimaailman ilmiöiden simulointi virtuaalimaailmassa, kuten biljardipallojen liikkeen biljardipöydällä simulointi, ei kuitenkaan yksinään takaa ratkaisun patentoitavuutta”, Vehmas kertoo.

Vaikka Euroopan kattava linjaus simulaatiomenetelmien patentoinnille on nyt huomattavasti aiempaa selkeämpi ja yhtenäisempi, Vehmas kehottaa arvioimaan keksinnön patentoitavuutta tapauskohtaisesti patenttiasiamiehen kanssa.

”On myös hyvä huomata, että ohjelmistokeksintöjen patentointikäytännöt vaihtelevat merkittävästi ympäri maailman. Esimerkiksi Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkiviraston suhtautuminen ohjelmistokeksintöjen patentointiin on monelta osin huomattavasti liberaalimpaa verrattuna Europan patenttivirastoon. Asiamiehen kanssa jutellessa keksinnöstä voi löytyä muitakin mahdollisia ja olennaisia IPR-suojan paikkoja.”

Ota yhteyttä