Patentit  ⋅   Blogit  ⋅   IPR-tietoa

”Tekoäly on tyhmempi kuin luulemme” – kaksi IPR-kenttää kuohuttavaa trendiä vuonna 2021

21.12.2020
Takaisin

Osaavatko keksintömme kohta keksiä itse, ja voiko yksi päätös riistää eurooppalaisyrittäjiltä kielto-oikeuden keksintöihinsä? Eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo kertoo, miksi tekoäly ja simulaatiomenetelmien patentointi nostavat myrskyn IPR-vesilasissa tulevana vuonna. 

Keksinnöstäkö keksijä? Tekoälykeskustelu käy kuumana

Mitä enemmän patentti- ja tavaramerkkihakemuksia tehdään uudella alueella, sitä tarpeellisempaa on ravistella perinteisiä hakemuskäytäntöjä. Alkuvuodesta 2020 IPR-maailmaa kohahdutti ajatus siitä, voiko tekoäly olla keksijä. Keskustelua aiheuttivat brittiläisen tutkimusryhmän vetäjän Stephen Thalerin patenttihakemukset, jotka hylättiin siksi, että keksijäksi oli merkitty DABUS-tekoäly.

”Thaler valitti päätöksistä ja pakotti virastot pohtimaan uudestaan, voiko tekoäly olla keksijä. Britannia päätti ajatusta vastaan, mutta Yhdysvallat ja Euroopan patenttivirasto EPO eivät ole vielä esittäneet lopullista kantaansa. Ratkaisu koskettaa sekä IP-oikeuksien hakijoita että haltijoita”, kertoo eurooppapatenttiasiamiehemme Marjut Honkasalo.

Eri maiden virastot, EPO mukaan lukien, määrittelevät tarvitsemmeko muutoksia tekoälyä koskeviin patentointikäytäntöihin tai jopa lainsäädäntöön. Kahdesta suurimmasta kiistakysymyksestä ensimmäinen liittyy luovuuden kriteeriin. 

”Miten määritämme, milloin jokin on tekoälyn itsensä luomaa ja milloin vain tekoälyn avustamana tehtyä? On toistaiseksi täyttä scifiä, että tekoäly loisi itsenäisesti jotain aidosti uutta. Tekoäly prosessoi tehokkaasti sille syötetyt valtavat datamäärät, mutta luovuus siitä vielä puuttuu”, Honkasalo arvioi. 

Toinen kysymys liittyy oikeuksien siirtämiseen. Jollei lainsäädäntöä muuteta, tekoäly ei ole oikeustoimikelpoinen yksikkö, joka voisi siirtää keksinnön oikeuksia. 

”Suomessa työnantaja saa työsuhdekeksintölain nojalla oikeudet ihmiskeksijän keksintöön, ja työsuhteen ulkopuolinen taho tai vaikkapa toimitusjohtaja voi siirtää oikeutensa yhtiölle. Ihmiset ja yritykset ovat oikeustoimikelpoisia yksiköitä, jotka voivat siirtää oikeuksia keskenään, mutta tekoäly ei.”

Immateriaalioikeuksien hakijoille olisi helpointa, mikäli tekoälyyn liittyviä hakemuksia tulkittaisiin samalla tavalla ympäri maailman. Viranomaiset pyrkivät yhteensopiviin tulkintoihin, mutta käytännössä sopuun pääseminen ei ole helppoa.

”Liika oman navan tuijottelu voi pilata yhtenäisen linjan, jos jokainen maa kuvittelee oman kantansa olevan ainoa oikea, jota muidenkin tulee noudattaa. Suojausta suunniteltaessa kannattaakin muistaa, että tällä hetkellä tekoälyn ajatellaan olevan viisaampi kuin se onkaan. Tekoälyratkaisuja voi patentoida, mutta niin kauan kuin tekoäly ei kykene luomaan itse jotain aidosti uutta, se tuskin voi olla keksijä”, Honkasalo kertoo.

Valtaosa simulointimenetelmistä voi jatkossa jäädä ilman patenttia

3D-tulostus on digiajan uusi tulokas, mutta sen kyljessä suosiotaan kasvattaa simulointi. Tietokonesimulointia hyödynnetään yhä laajemmin esimerkiksi erilaisissa digitaalisissa kaksosissa, moottoreiden mallintamisessa, lääkemolekyylien kehityksessä ja rakennesuunnittelussa. Kriittisin ongelma ei piile itse simuloinnissa, vaan sen patentoinnin kriteereissä.

”EPOn laajennettu valituslautakunta miettii parhaillaan sitä, millaisia simulointimenetelmiä Euroopassa voi patentoida ja mitkä simuloinnin piirteistä voidaan huomioida patentoitavuuden arvioinnissa. EPOn kannasta riippuu, jääkö suuri osa simulointimenetelmistä ilman patenttia. Pahimmassa tapauksissa patentin saaminen Euroopassa hankaloituu, ja oikeat keksinnöt jäävät ilman patenttisuojaa”, Honkasalo kertoo. 

Kipinä keskusteluun syttyi, kun EPOn valituslautakunta pohti ihmisjoukon liikkumisen simulointia suunnitteilla olevassa rakennuksessa ja halusi poiketa toisen valituslautakunnan tekemästä ratkaisusta, joka koski puolijohdevalmistaja Infineon Technologiesin sähköisen piirin kohinasimulointia. Sen ratkaisun mukaan simulointimenetelmän ei tarvitse sisältää lopputuotteen valmistamista, jos se rajoittuu tiettyyn tekniseen käyttöön tai edesauttaa tiettyä teknistä toteutusta. Toisen valituslautakunnan mukaan pelkkä simulointi tietokoneella ei vielä ole riittävä keksinnön teknisyyden aikaansaamiseksi, vaan suojapiiriin on otettava mukaan simuloitu lopputuote. 

”Mallintamisessa ja rakennesuunnittelussa se tarkoittaisi, että patenttisuojan saisi vain, jos simuloinnin yhdistää talon rakentamiseen oikeasti. Räjähdyksen simuloinnissa patentin saadakseen olisi pakko sisällyttää suojapiiriin jonkin räjäyttäminen. Sellainen olisi typerää.” 

”Patenttiloukkausten kannalta ratkaisu olisi myös ongelmallinen, sillä esimerkiksi rakentamisessa patenttiloukkaus edellyttäisi sekä simulointia että rakentamista – pelkkä suunnittelu ei riittäisi patentin loukkaukseen. Lääkkeiden kohdalla loukkauskanteen voisi nostaa vasta lääkkeen ollessa tuotannossa, mikä vie aikaa. Patenteista voisi tulla käytännössä arvottomia”, Honkasalo toteaa. 

EPOn päätös voi viedä kielto-oikeuden omalta markkina-alueelta

Mikäli EPOn päätös noudattaisi jälkimmäistä kantaa, se vaikuttaisi negatiivisesti sekä vireillä oleviin patenttihakemuksiin että niihin, joita haetaan tulevaisuudessa. Päätös olisi Honkasalon mukaan erityisen ikävä paikallisille toimijoille Euroopassa. 

”Mahdollisuus simulointimenetelmän patenttiin Kiinassa ja Yhdysvalloissa ei lämmitä eurooppalaista toimijaa, joka ei voisi suojata pelkkää simulointia ja kieltää kilpailijoita omalla pääasiallisella toiminta-alueellaan. Jos tämä kanta olisi lopullinen ratkaisu, isointa osaa Euroopassa tällä hetkellä vireillä olevia simulointiin kohdistuvia hakemuksia ei todennäköisesti hyväksytä. Silloin patentin hakija menettää sekä investoimaansa rahaa että aikaa.” 

EPOn laajennetun valituslautakunnan päätös voi tulla milloin tahansa, sillä tiettyä takarajaa päätökselle ei ole asetettu, ja kysymykset sille on esitetty jo vuoden 2019 alkupuolella. Valituslautakunta ei myöskään välttämättä vastaa kaikkiin sille esitettyihin kysymyksiin. 

”EPO haluaa olla viranomainen, jolle jätetään hakemuksia. Jos patentointikriteerit ovat liian tiukkoja, EPO sulkee piiristään valtavan patentointialan, mikä olisi heillekin huono vaihtoehto. Siksi todennäköisyys minun mielestäni typerään päätökseen on melko pieni”, Honkasalo kertoo.

Ota yhteyttä 

Marjut Honkasalo
Partner, European Patent Attorney
marjut.honkasalo@kolster.com
050 524 2413

LUE MYÖS:

Keksijänä tekoäly? Kuka keksii ja kenen ovat oikeudet kehittyvien AI-ratkaisujen aikana?

Asiantuntijat kertovat: Tekoäly muuttaa innovaatioita ja IP-alaa

Patenttisalkku houkutti ostajia ja nosti uuden liiketoiminnan siivilleen – Ekahau parantaa nyt tekoälyn avulla langattomia verkkoja

Sarjayrittäjä toi tekoälyn laduille, mikroaaltouuneihin ja kipupotilaiden hoitoon