Patentit  ⋅   Uutiset  ⋅   Blogit  ⋅   IPR-tietoa

Yhtenäispatenttijärjestelmä saattaa astua voimaan ennakoitua aiemmin – patentinhaltijoille aukeaa uusia väyliä Euroopassa

11.12.2020
Takaisin

Vuosikymmeniä suunniteltu yhtenäispatenttijärjestelmä on lähempänä toteutumista, kun yhteisen patenttituomioistuinsopimuksen ratifioinnin mahdollistava lakialoite hyväksyttiin Saksan parlamentin Liittopäivillä. Jos järjestelmä astuu voimaan jo vuoden 2022 alussa, se edellyttää jo ensi vuonna harkintaa eurooppapatenttien hakijoilta ja haltijoilta, kertoo eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo. 

Yhtenäispatenttijärjestelmä, jonka osa on yhteinen patenttituomioistuin (Unified Patent Court), saattaa Euroopan patenttivirasto EPOn arvion mukaan astua voimaan jo vuoden 2022 alussa. Seuraavaksi Saksan parlamentin Liittoneuvosto käsittelee lakiehdotuksen 18. joulukuuta. 

”Viimeisimmän hidastavan töyssyn UPC-järjestelmä kohtasi huhtikuussa 2020. Saksan perustuslakituomioistuin hylkäsi edellisen allekirjoittamisen mahdollistavan lain, koska sitä ei hyväksytty parlamentin Liittopäivillä riittävällä määräenemmistöllä. Jos yhtenäispatenttijärjestelmä viimein tulee voimaan, eurooppapatenttien haltijoiden ja hakijoiden kannattaa päivittää patentointistrategioitaan”, eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo kertoo. 

Saksan parlamentin hyväksynnän jälkeen lakiehdotus siirtyy allekirjoitettavaksi liittovaltion hallitukselle ja presidentille. Sen jälkeen Saksa voi viimein ratifioida yhteisen patenttituomioistuinsopimuksen. Ratifioinnin jälkeen yhtenäispatenttijärjestelmä astuu voimaan niissä Euroopan unionin maissa, jotka ovat tuomioistuinsopimuksen ratifioineet. 

Eurooppapatentin hakijalle vaihtoehtoja 

Jos yhtenäispatenttijärjestelmä astuu voimaan vuoden 2022 alussa, jo myönnetyt eurooppapatentit siirtyvät automaattisesti yhteisen patenttituomioistuimen toimivallan alaisuuteen, mikäli niitä ei ole erikseen poissuljettu järjestelmästä tai niissä ei ole riitaa käynnissä. 

”Jos hakijan eurooppapatentti on lähellä myöntämisvaihetta, sen myöntämistä voi mahdollisesti viivästyttää vuodenvaihteen 2022 yli ja valita sitten yhtenäispatentin. Se kattaa Saksan, Ranskan, Italian, Suomen ja useamman muun maan vastaavien maakohtaisten validointien sijaan. Hidastaminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista, eikä kaikilla ole siihen tarvetta”, Honkasalo kertoo. 

”Yhtenäispatenttijärjestelmän hyödyt ovat tapauskohtaisia. Esimerkiksi laajan maakattavuuden tarvitsevalle yritykselle se on valtava kädenojennus. Yhdellä yhtenäispatentilla saa kaikki yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvat Euroopan maat kattavan patentin merkittävästi edullisemmin kuin validoimalla EPOn myöntämän patentin kussakin maassa erikseen. Yhtenäispatentista maksettavat vuosimaksut tulevat edullisemmaksi kuin esimerkiksi vain Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Alankomaihin erikseen validoitujen patenttien vuosimaksut.” 

Hyödyt ulottuvat myös oikeudenkäynteihin, sillä yhteisestä patenttituomioistuimesta saa kerralla kaikkia järjestelmässä mukana olevia EU-maita koskevan päätöksen. 

”Jos yritys haastaa toimijan tai joutuu itse haastetuksi tuomioistuimeen, oikeuksistaan ei tarvitse tapella erikseen useissa maissa. Toisaalta suomalaiseen tasoon nähden tuomioistuimelle maksettavat maksut ovat lähes 10 000 euroa suurempia. Toki pienyrityksille myönnetään alennus. Vuosimaksuissa ei myöskään voi säästää pudottamalla maita pois – periaate on kaikki maat tai ei yhtään. Perinteisen maakohtaisen validoinnin kohdalla voi aina tiputtaa yksittäisiä maita pois ja lopulta pitää patenttia voimassa vain yhdessä maassa”, Honkasalo kertoo.   

Voittoa tavoittelematon järjestö ratifioinnin esteenä 

Saksan lisäksi kahden muun EU-valtion tulee vielä ratifioida pöytäkirja yhteisen patenttituomioistuinsopimuksen väliaikaisesta toimeenpanosta, jotta tuomarit ja muu henkilöstö voidaan valita ja patentteja sekä patenttihakemuksia poissulkea yhteisestä tuomioistuimesta jo ennen järjestelmän voimaantuloa.

Suurin potentiaalinen hidaste UPC-järjestelmän käyttöönotolle on kuitenkin saksalainen voittoa tavoittelematon organisaatio The Foundation for a Free Information Infrastructure (FFII). FFII on tiedottanut jättävänsä uuden valituksen Saksan perustuslakituomioistuimeen. 

”FFII on ohjelmistopatentointia vastustava organisaatio ja ilmeisesti pelkää, että yhteinen patenttituomioistuin suhtautuisi kansallisia tuomioistuimia myötämielisemmin ohjelmistopatentteihin. Valitus perustuslakituomioistuimeen estää Saksan presidenttiä allekirjoittamasta lakia ja UPC-sopimuksen ratifioinnin. Koska perustuslakituomioistuin ei edellisen valituksen kohdalla ottanut kantaa kaikkiin valituksen kohtiin, UPC-järjestelmä voi viivästyä vielä vuosia”, Honkasalo kertoo. 

Viivytyksiä saattaa aiheuttaa myös kolmannen keskustuomioistuimen toistaiseksi avoin sijainti. Brexitin ja varsinkin viime kesänä tapahtuneen tuomioistuinsopimuksen ratifioinnin perumisen jälkeen alkuperäisten suunnitelmien mukainen, tuomioistuinsopimukseen kirjoitettu Lontoo ei ole enää mahdollinen keskustuomioistuimen sijaintipaikka. 

”Suunnitelmissa on jakaa Lontooseen korvamerkityt tehtävät Münchenin ja Pariisin tuomioistuimien kesken tai perustaa kolmas tuomioistuin Milanoon. Onkin mahdollista, että Saksan presidentti panttaa allekirjoitustaan, kunnes asiaan on kehitetty ratkaisu”, Honkasalo kertoo.

Ota yhteyttä

Marjut Honkasalo
Partner, European Patent Attorney
marjut.honkasalo@kolster.com
050 524 2413

LUE LISÄÄ

Pandemia käänsi EPO:n suullisten käsittelyiden käytännöt päälaelleen

Patentit saivat ohituskaistan Euraasiaan – PRH aloitti yhteistyön Euraasian patenttiviraston kanssa

Keksijänä tekoäly? Kuka keksii ja kenen ovat oikeudet kehittyvien AI-ratkaisujen aikana?

Kuka maksaa ja kenelle? IoT ja 5G-aikana kansainväliset lisenssiriidat väijyvät varomattomia – myös sinua