Tavaramerkit  ⋅   IPR-tietoa

Tavaramerkkilaki uudistui – nämä 8 keskeistä muutosta kannattaa ottaa haltuun

15.06.2018
Takaisin

15.6.2018

Uudistettu tavaramerkkilaki astui voimaan vuonna 2019. Näin Kolsterin IPR-lakimies Maria Ojala ja tavaramerkkiyksikön johtaja Joose Kilpimaa arvioivat muutoksia.

1. EU-maiden käytännöt yhtenäisiksi

Lakiuudistus harmonisoi lainsäädäntöä EU-maissa: nyt  kansalliset tavaramerkkimme ja EU-tavaramerkit toimivat rinnakkain. Uudistettu EU:n tavaramerkkidirektiivi on ollut voimassa vuodesta 2016 lähtien. Suomen tavaramerkkilain uudistuksessa yhdistyvät sekä direktiivin vaatimukset että muutamat kansalliset, vain Suomea koskevat säädökset.

Ojala & Kilpimaa: ”Suurin osa uudistuksista on tavaramerkkien haltijan näkökulmasta myönteisiä. Nyt esimerkiksi yli viisi vuotta käyttämättömänä olleen tavaramerkin kumoaminen on helpompaa, sillä sen voi hoitaa kevyemmällä hallinnollisella menettelyllä. Kansallinen lakiuudistus vaikuttaa Suomessa rekisteröityihin kansallisiin oikeuksiin."

Kolsterin IPR-lakimies Maria Ojala - Tavaramerkitvaramerkit

Tavaramerkkien loukkaukset ja tuoteväärennökset kuuluvat Kolsterin IPR-lakimies Maria Ojalan osaamisen erityisaloihin. 

2. Tavaramerkin mitätöinti helpoksi

Jos tavaramerkkiä ei ole käytetty viiteen vuoteen, sille voi nykyisin nostaa markkinaoikeudessa kumoamiskanteen. Tämän prosessin rinnalle nousee nopeampi ja edullisempi hallinnollinen menettämis- ja mitättömyysmenettely. Nyt Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) tutkii ja ratkaisee tavaramerkin mitätöinnin tai menettämisen – mutta myös mahdollisuus tuomioistuinmenettelyyn säilyy.

Ojala & Kilpimaa: ”Nykyisellään kynnys ryhtyä raskaaseen ja hintavaan mitätöintiprosessiin on korkea. Uudistuksen ansiosta esimerkiksi rekisteröidyn tavaramerkin mitätöimismahdollisuutta voi ja uskaltaa käyttää useammin.”

Kolsterin IPR-lakimies Joose Kilpimaa - Tavaramerkitose tavaramerkit
Kolsterin tavaramerkkijohtaja Joose Kilpimaa kuuluu Non-traditional trademarks -komiteaan, joka keskittyy epätavallisiin tavaramerkkeihin. 

3. Tavaramerkiksi voi rekisteröidä logon, maun tai hologrammin

Ennen uudistusta tavaramerkkilaissa määrättiin, että rekisteröitävän tavaramerkin on oltava graafisesti esitettävässä kuva- tai tekstimuodossa. Tämä rekisteröinnin edellytys poistettiin. Uudistus mahdollistaa ainakin teoriassa täysin uudenlaisten ja epätyypillisten tavaramerkkien rekisteröinnin, kuten maun, liikkuvan kuvan, hologrammin tai tuntuman.

Ojala & Kilpimaa: ”Tavaramerkki on pystyttävä yhä esittämään selkeästi ja täsmällisesti niin, että kuka tahansa hahmottaa sen saman tien. Periaate kulkee nimellä “saat sen, mitä näet”. Esimerkiksi liikkuvaa kuvaa tai äänitiedostoja voi uudistuksen jälkeen rekisteröidä tavaramerkiksi. Hajujen tai makujen yksiselitteiseen esittämiseen teknologia ei meillä kuitenkaan vielä riitä.”

4. Toiminimi osittain kumottavaksi

Toiminimien ja tavaramerkkien suhde on varsin läheinen. Käytännössä toiminimet muodostavat melko usein esteen tavaramerkille. Tämä johtuu erityisesti toiminimien ns. yleistoimialasta, vaikka toiminimeä ei käytettäisikään kaikilla niillä toimialoilla, joille se on rekisteröity. Uudistuksen jälkeen on ollut mahdollista kumota toiminimestä vain tietyt toimialat, eli koko toiminimeä ei tarvitse enää kumota kerralla. Hallinnollinen toiminimen kumoaminen PRH:n kautta on nopeaa ja edullista.

Myös koko toiminimen kumoaminen onnistuu hallinnollisen menettelyn kautta. Hallinnollinen kumoamismenettely on kuitenkin mahdollista vain, jos toiminimeä tai sen tiettyä toimialaa ei ole käytetty edellisen viiden vuoden aikana.

Ojala & Kilpimaa: ”Toiminimiä ei aina käytetä niin laajasti kuin rekisteriin on merkitty. Esimerkiksi laajasti yleistoimialalle rekisteröity toiminimi saattaa toimia vain siivouspalveluiden tarjoajana, mutta toiminimi voi silti muodostaa esteen esim. ruokatuotteille haettavalle tavaramerkille. Uudistuksen ansiosta toiminimen osittaisella kumoamisella voi helpommin poistaa uuden tavaramerkin rekisteröintiä hidastavia esteitä.”

5. Tavaramerkkiluokat täsmällisemmäksi

Luokkaotsikoilla rekisteröityjen tavaramerkkien luokitukset on täsmennettävä vastaamaan EU:n luokituskäytäntöjä. Ennen lakiuudistusta Suomen tavaramerkkirekisterissä oli tavaramerkkejä, joiden tavara- ja palveluluokitus on ilmaistu ns. luokkaotsikolla. Lakiuudistuksen jälkeen luokkaotsikoita tulkitaan niiden kirjaimellisten merkitysten mukaan, joten otsikon suoja-ala ei välttämättä riitä kattamaan kaikkia tavaramerkin kannalta olennaisia tavaroita ja palveluita. Siksi tavaramerkin haltijan on jatkossa täsmennettävä luokituksiaan, mikä tulee todennäköisesti tapahtumaan tavaramerkkien uudistamisen yhteydessä.

Uudistus selkeyttää  tavaramerkkirekisteriä ja parantaa käyttäjien oikeusvarmuutta sekä mahdollisuuksia väitteisiin pelkkien muotoseikkojen perusteella. Se myös vähentää tavaramerkkikonfliktien määrää. Luokitusten tarkentaminen vaikuttaa erityisesti ennen vuoden 2012 lokakuuta ns. luokkaotsikoilla rekisteröityihin merkkeihin. 

Ojala & Kilpimaa: ”Esimerkiksi luokan 15 luokkaotsikko on Soittimet. Myös nuottitelineet kuuluvat tähän luokkaan, mutta koska ne eivät sisälly otsikkoon kirjaimellisesti, pelkkä luokkaotsikko ei riitä suojaamaan nuottitelineitä. Jos nuottitelineet ovat merkinhaltijan toiminnan kannalta olennaisia, yrityksen pitää itse täsmentää luokitusta kattamaan myös nuottitelineet.”

6. Tiukempi kuri tuoteväärennöksille

Tavaramerkkilakiin kytkeytyvät rikoslain muutokset ovat olennaisia erityisesti tuoteväärennösten kannalta. Ennen uudistusta vain kansallisten oikeuksien loukkaamisesta saattoi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, sillä teollisoikeusrikosta koskeva lainkohta ei sisältänyt viittausta EU-tavaramerkkeihin tai -yhteisömalleihin. Siksi EU-tasoisten tavaramerkkien rekisteröintien suoja oli rikosoikeudellisen vastuun kannalta heikompi kuin kansallisten oikeuksien, eivätkä väärennettyjen tuotteiden maahantuojat saaneet rangaistusta rikosoikeudellisin perustein.  

Tilanne muuttui uudistuksen jälkeen, kun  EU-yhteisömallit ja -tavaramerkit lisättiin teollisoikeusrikosten tunnusmerkistöön kansallisten rinnalle.

Ojala & Kilpimaa: ”Aiemmin yrityksen piti olla tarkkana, kun kyse oli epäilystä teollisoikeusrikoksesta tuoteväärennösten ja niiden maahantuonnin kanssa. Uudistuksen jälkeen myös EU-tavaramerkkien ja -yhteisömallien loukkaamisesta tuli rangaistavaa.”

7.  Tavaramerkin värillä on väliä

Yrityksen kannattaa muistaa rekisteröidä tavaramerkki kaikissa merkittävissä väriyhdistelmissä, jotta tavaramerkin suoja-ala on riittävä. Mustavalkoisina rekisteröityjen tavaramerkkien ei nimittäin katsota kattavan enää kaikkia muita merkin värimuunnoksia.

Ojala & Kilpimaa: ”Moni on jo rekisteröinyt tavaramerkkinsä värimuodossa. Yrityksen kannattaa kuitenkin huomioida muutos rekisteröinnin tulkinnassa ja varmistaa, että kaikki tavaramerkille olennaiset väriyhdistelmät on rekisteröity ja suojattu.”

8. Tavaramerkkien suoja-aika alkaa nyt hakemispäivästä

Tavaramerkkien suoja-aika säilyy 10 vuodessa, mutta sen voimassaolon laskeminen alkaa rekisteröintipäivän sijaan nyt hakemispäivästä. Muutos tarkoittaa, että tavaramerkin suojan uudistuspäivä koittaa merkin haltijalle aiemmin kuin ennen.

Ojala & Kilpimaa: ”Uudistamisunohduksia harvemmin sattuu, sillä lähetämme asiakkaillemme uudistusmuistutuksen aina ennen määräaikojen umpeutumista.”

Lue lisää tavaramerkkilain kokonaisuudistuksesta eduskunnan sivuilta.


Ota yhteyttä

Joose Kilpimaa
Associate Partner, Head of Trademarks, European Trademark Attorney
joose.kilpimaa@kolster.com
041 501 4507

Maria Ojala
IP Lawyer, European Trademark and Design Attorney
maria.ojala@kolster.com
040 669 0527

LUE LISÄÄ